Avioero miehen huolettoman rahankäytön vuoksi?
Kohta en näe muuta vaihtoehtoa. Olen aivan loppu tähän epätoivoiseen yrittämiseen. Toinen ostelee kaikkea pientä, joista kertyy sitten niin paljon, että tili on miinuksella.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, voitko kertoa, miten olette raha-asianne järjestäneet ja mitä rahoja mies käyttää? Millä maksatte kiinteät kulut? Jos teillä on yhteiset rahat, mitä mies on sanonut kun olet ehdottanut erillisiä tilejä?
Meillä tulee palkat yhteiselle tilille, johon kummallakin siis kortit. Palkkapäivien lähestyessä olen laskenut, paljonko menee laskuihin. Palkkapäivinä siirrän lainanhoitotilille siellä tarvittavan summan. Kolmas tili on ns. laskutili, jonne siirrän tarvittavan summan ja maksan laskut. Laskutili siksi, että sieltä on helpompi tarkastella maksettuja laskuja keskitetysti. Eli loput jää tälle yhteiselle tilille, mistä maksetaan ruoka ym taloustavarat, kahden auton polttoaineet ja sitten ne miehen heräteostokset.
Olen puhunut omista käyttötileistä; lopputulos oli se, että mies kävi avaamassa itselleen tilin, johon ohjaa ns ylimääräiset tulonsa, jos myy esim. polttopuita jne. Hän kun on vakuuttunut siitä, että mulla on jokin salainen tili, johon olen jemmannut itselleni rahaa.
Miten siis muutan tätä systeemiä? Ap
Avaa oma tili ja siirrä palkka tuleman sinne. Toimi muuten kuten aiemmin,mutta laskeskele muutaman kuukauden tietojen perusteella, paljonko siirrät yhteiselle tilille ruokaa jne varten.
Pyydä miestä tarkistamaan yhteisen tilin tilanne (Pivo, mobiiliverkkopalvelu) ennen yli 50 euron ostoksen tekemistä.
Hyvä ajatus, mutta mies on sellainen, ettei edes automaatilla käydessään katso, paljonko tilillä on rahaa. Olen asiasta 16 vuotta huomauttanut/huutanut. Ap
Mä erosin. Taustalla oli muutenkin paljon elämä hallinnallisia ongelmia. En jaksanut olla miehelle äitihahmona ja hermoilla raha-asioista. Aivan kaikki meni mikä tuli.
Vierailija kirjoitti:
Mä erosin. Taustalla oli muutenkin paljon elämä hallinnallisia ongelmia. En jaksanut olla miehelle äitihahmona ja hermoilla raha-asioista. Aivan kaikki meni mikä tuli.
Jatkan vielä...luottokortit täynnä, otti jo pikavippejäkin. Mikään ei auttanut. 10 vuotta jaksoin, en aluksi uskonut että ei tosiaan hallitse rahankäyttöään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehto A:
omat ja yhteiset rahat. Taloustili jota hallinnoitte yhdessä, kumpikin laittaa sinne 80% tuloistaan, maksatte sieltä yhteiset kulut ja laskut ja josta ei tehdä ostoja ilman toisen suostumusta. Omat jutut maksetaan omista rahoista.
Voi helvetti jos mulla menisi 80% tuloista taloustilille ns. yhteisiin menoihin niin tulisi totaalinen loppu koko jutulle. Ensin verot 38% sen jälkeen muijan sosiaalivero ainakin 80% (Muijathan aiheuttaa yleensä näillä yhteysillä talousrahoilla aivan helvetillisen kulutushysterian). Eli käteen jäisi 0.62*0.20 = 0.124, eli 12.4% bruttoansioista, siis mitä vittua?
Eli kulutushysteriaa on ostaa ruokaa, lapsille vaatteita, vessapaperia ja lakanoita?
Yhteisen taloustilin idea on, että sieltä maksetaan kaikki YHTEINEN: laina tai vuokra, sähkö, vakuutukset, netti, ruoka, kodin hankinnat, lasten päivähoitomaksut, harrastukset, urheiluvälineet ja vaatteet, lemmikkien kulut, siivooja jne. mitä ikinä kyseisessä perheessä lasketaan yhteiseksi.
Monissa lapsiperheissä kaikki yhteiset, pakolliset kulut vievät 80 % molempien tuloista. Jos tilanne on niin onnellinen, että pakolliset kulut ovat 50% tuloista, silloinhan riittää, että se summa laitetaan taloustilille.
Monet meistä katsovat, että perheen sisällä ei voi olla eri elintasoa. Ei ole reilua, että toisella on varaa kuntosaliin, mutta toinen käy vaan lenkillä. Tai että varakkaampi päättää lomamatkakohteen ja köyhempi on pakotettu maksamaan puolet, vaikka tuloihin nähden se on liian kallista. Perheessä autetaan ja jaetaan omasta.
Yleensä isompi palkka myös tarkoittaa pidempiä päiviä, työmatkoja, iltatapahtumia ja vähemmän aikaa ja energiaa kodille ja perheelle. Pienituloisempi joustaa ja kantaa enemmän vastuuta niistä
Huh huh, en kyllä suostu uskomaan että 80% pakolliset menot olisivat mikään normitilanne. Tuohan on käytännössä ihan kädestä suuhun elämistä, kun se loppu 20% kuluu sitten henkilökohtaisiin menoihin, esim. harrastuksiin. Eiköhän tuollaisessa tilanteessa ole ihan marginaalinen porukka, ja siitäkin iso osa sellaista joka on ihan itse hankkinut liikaa niitä "pakollisia" kuluja. Meillä näihin menee noin 25% tuloista, eikä mitenkään pihistellä tai olla megahyvätuloisia.
Lisäksi, niinkuin sanoit, niin isompi palkka tarkoittaa rankempaa työtä. Ja sun mielestä siitä ei saisi saada yhtään mitään palkintoa, ts. enemmän rahaa? Joo, tosi reilulta kuulostaa. NOT. Kyllä yhteiset menot kuuluu maksaa yhdessä, puoliksi, kun niitä puoliksi kulutetaankin (disclaimer: poikkeuksena tietysti esim. työttömyys, sairaus, tai yhdessä sovittu hoitovapaa). Jos toinen ei viitsi kouluttautua ja tehdä niitä rankempia töitä, niin hänen siitä pitää "kärsiä" pienemmän tulon kautta, ei sen toisen, joka tekee iltakaudet töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä erosin. Taustalla oli muutenkin paljon elämä hallinnallisia ongelmia. En jaksanut olla miehelle äitihahmona ja hermoilla raha-asioista. Aivan kaikki meni mikä tuli.
Jatkan vielä...luottokortit täynnä, otti jo pikavippejäkin. Mikään ei auttanut. 10 vuotta jaksoin, en aluksi uskonut että ei tosiaan hallitse rahankäyttöään.
Mäkin olen monta kertaa kysynyt, että etkö sä oikeesti hahmota rahan arvoa tai määrää, vai etkö vain välitä. Luulen, että kyse on ekasta vaihtoehdosta, koska taustalla on muutaman vuoden takainen aivovamma. Nyt on osittain eläkkeellä ja osittain työssä. Samanlainen huithapeli oli kyllä ennen onnettomuuttakin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehto A:
omat ja yhteiset rahat. Taloustili jota hallinnoitte yhdessä, kumpikin laittaa sinne 80% tuloistaan, maksatte sieltä yhteiset kulut ja laskut ja josta ei tehdä ostoja ilman toisen suostumusta. Omat jutut maksetaan omista rahoista.
Voi helvetti jos mulla menisi 80% tuloista taloustilille ns. yhteisiin menoihin niin tulisi totaalinen loppu koko jutulle. Ensin verot 38% sen jälkeen muijan sosiaalivero ainakin 80% (Muijathan aiheuttaa yleensä näillä yhteysillä talousrahoilla aivan helvetillisen kulutushysterian). Eli käteen jäisi 0.62*0.20 = 0.124, eli 12.4% bruttoansioista, siis mitä vittua?
Eli kulutushysteriaa on ostaa ruokaa, lapsille vaatteita, vessapaperia ja lakanoita?
Yhteisen taloustilin idea on, että sieltä maksetaan kaikki YHTEINEN: laina tai vuokra, sähkö, vakuutukset, netti, ruoka, kodin hankinnat, lasten päivähoitomaksut, harrastukset, urheiluvälineet ja vaatteet, lemmikkien kulut, siivooja jne. mitä ikinä kyseisessä perheessä lasketaan yhteiseksi.
Monissa lapsiperheissä kaikki yhteiset, pakolliset kulut vievät 80 % molempien tuloista. Jos tilanne on niin onnellinen, että pakolliset kulut ovat 50% tuloista, silloinhan riittää, että se summa laitetaan taloustilille.
Monet meistä katsovat, että perheen sisällä ei voi olla eri elintasoa. Ei ole reilua, että toisella on varaa kuntosaliin, mutta toinen käy vaan lenkillä. Tai että varakkaampi päättää lomamatkakohteen ja köyhempi on pakotettu maksamaan puolet, vaikka tuloihin nähden se on liian kallista. Perheessä autetaan ja jaetaan omasta.
Yleensä isompi palkka myös tarkoittaa pidempiä päiviä, työmatkoja, iltatapahtumia ja vähemmän aikaa ja energiaa kodille ja perheelle. Pienituloisempi joustaa ja kantaa enemmän vastuuta niistä
Huh huh, en kyllä suostu uskomaan että 80% pakolliset menot olisivat mikään normitilanne. Tuohan on käytännössä ihan kädestä suuhun elämistä, kun se loppu 20% kuluu sitten henkilökohtaisiin menoihin, esim. harrastuksiin. Eiköhän tuollaisessa tilanteessa ole ihan marginaalinen porukka, ja siitäkin iso osa sellaista joka on ihan itse hankkinut liikaa niitä "pakollisia" kuluja. Meillä näihin menee noin 25% tuloista, eikä mitenkään pihistellä tai olla megahyvätuloisia.
Lisäksi, niinkuin sanoit, niin isompi palkka tarkoittaa rankempaa työtä. Ja sun mielestä siitä ei saisi saada yhtään mitään palkintoa, ts. enemmän rahaa? Joo, tosi reilulta kuulostaa. NOT. Kyllä yhteiset menot kuuluu maksaa yhdessä, puoliksi, kun niitä puoliksi kulutetaankin (disclaimer: poikkeuksena tietysti esim. työttömyys, sairaus, tai yhdessä sovittu hoitovapaa). Jos toinen ei viitsi kouluttautua ja tehdä niitä rankempia töitä, niin hänen siitä pitää "kärsiä" pienemmän tulon kautta, ei sen toisen, joka tekee iltakaudet töitä.
Tervetuloa todellisuuteen! Kyllä suurimmalla osalla perheistä menee se 80% eikä riitäkään. Kas kun ne tulotkin ovat eri luokkaa kuin sulla, otaksun.
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä nyt ketään, joka olisi päätynyt eroon talousongelmien vuoksi? Paraniko elämä?
Eron syy ei ollut yksin talousongelmat, mutta oli rikkana rokassa.
Meillä oli ex-miehen kanssa erilliset tilit, josta ohjasimme kumpikin yhteiselle hoitotilille rahaa yhtä paljon asunnon lainanlyhennyksiin ja laskuihin. Lisäksi meillä oli käteiskassa, josta maksettiin ruoat puoliksi.
Lainan lyhennykset ja laskut maksettiin aina ajallaan, mutta muuten elämä oli katastrofia katastrofin perään. Miehellä oli useita luottokortteja, jotka olivat aina tapissa. Siispä hänen omat rahansa meni aina luottokorttien lyhennyksiin. Tästä syystä hänellä jäi harrastukseen liittyvät laskut maksamatta, ja siksi minä maksoin niitä omista rahoistani. Yhteiseen ruokakassaan hän jätti maksamatta oman osuutensa. Kerrankin kassassa oli vain 10 euroa, (hänelle oli tullut joku ostos, jota ei voinut jättää väliin) ja oli sitä mieltä, että olisi pitänyt riittää viikoksi kolmen hengen ruokaostoksiin. Samaan aikaan hän oli tosi vaativa ruoan suhteen, olisi koko ajan pitänyt olla luomua ja ainakin kolme ruokalajia. Viiniä ja juomia hän osti useilla satasilla kuukaudessa. Jos matkustimme, niin minun rahoilla. Välillä sain järjestettyä niin, että hänen palkkansa tuli minun tililleni, mutta hän kyllästyi järjestelyyn (kaverit varmaan kritisoi) ja sössäsi asiansa taas.
Erosimme, maksoin hänen osuutensa yhteisestä asunnostamme. Olemme pärjänneet lapsen kanssa paremmin kahdestaan vain minun palkalla, kuin kolmestaan. Eipä ihme, enhän leveään elämään ollut tottunutkaan, kun kaikki rahani meni miehen kuluihin. Sitä ihmettelyä, että sain itse käyttää ja päättää omista rahoistani kesti kauan. Tuntui mahtavalta laittaa rahaa myös itseeni. Lisäksi on käynyt niin, että asuntomme arvo on noussut kolmanneksen tässä ajassa. Mies sanoikin joskus, että istun vaan ja rikastun. Niin, olisi hän itsekin voinut lunastaa asunnon itselleen mutta koki asuntolainan ahdistavana.
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä pitäis puolisolle huoltajaksi joutua ja ei se kyllä ole oikein terveen parisuhteen merkkikään! Eräs ystäväni teki niin, että palkkapäivänä mieheltä siirrettiin pääosa palkasta ystäväni tiilille, josta ystäväni sitten hoiti kaikki menot. Miehelle jätettiin vain vähän taskurahaa. Jos enemmän olisi jätetty, niin mies olisi ostellut kaikenlaiasia keräilyjuttuja (videoita, muovisia stars wars yms. hahmoja, cd-levyjä) ja perhe olisi saanut kärvistellä. No eroon se homma lopulta eteni!
Meni kylmät väreet kun mietin mieslasta joka ostelee perheensä kustannuksella jotain leluja ja turhaa paskaa.
Itsellä tilanne, että aiemmin olin töissä ja mies alle vuoden ikäisen lapsen kanssa kotona. Vaihdoimme päittäin, eli minä jäin kotiin ja mies meni takaisin töihin. Tässä kohtaa minä laitoin koko kotonaoloajan lainanlyhennykset yhteiselle lainanhoitotilillemme ajatuksena, ettei sitten omalta tililtä tarvitse kuukausittain siirtää ja sumplia ja laskeskella. Kesken tätä kotonaolojaksoani tajusin, että mies oli käyttänyt käytännössä koko lainatilille laittamani summan! Olemme siis koko ajan lyhentäneet asuntolainaa yhtä paljon, oli kotona sitten minä tai mies. Nyt mies on tehnyt naurettavan määrän ylitöitä, jotta saa katettua paitsi omat kulunsa myös pystyäkseen maksamaan "minun osani" asuntolainasta. Jostain syystä välillä meinaa usko loppua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehto A:
omat ja yhteiset rahat. Taloustili jota hallinnoitte yhdessä, kumpikin laittaa sinne 80% tuloistaan, maksatte sieltä yhteiset kulut ja laskut ja josta ei tehdä ostoja ilman toisen suostumusta. Omat jutut maksetaan omista rahoista.
Voi helvetti jos mulla menisi 80% tuloista taloustilille ns. yhteisiin menoihin niin tulisi totaalinen loppu koko jutulle. Ensin verot 38% sen jälkeen muijan sosiaalivero ainakin 80% (Muijathan aiheuttaa yleensä näillä yhteysillä talousrahoilla aivan helvetillisen kulutushysterian). Eli käteen jäisi 0.62*0.20 = 0.124, eli 12.4% bruttoansioista, siis mitä vittua?
Eli kulutushysteriaa on ostaa ruokaa, lapsille vaatteita, vessapaperia ja lakanoita?
Yhteisen taloustilin idea on, että sieltä maksetaan kaikki YHTEINEN: laina tai vuokra, sähkö, vakuutukset, netti, ruoka, kodin hankinnat, lasten päivähoitomaksut, harrastukset, urheiluvälineet ja vaatteet, lemmikkien kulut, siivooja jne. mitä ikinä kyseisessä perheessä lasketaan yhteiseksi.
Monissa lapsiperheissä kaikki yhteiset, pakolliset kulut vievät 80 % molempien tuloista. Jos tilanne on niin onnellinen, että pakolliset kulut ovat 50% tuloista, silloinhan riittää, että se summa laitetaan taloustilille.
Monet meistä katsovat, että perheen sisällä ei voi olla eri elintasoa. Ei ole reilua, että toisella on varaa kuntosaliin, mutta toinen käy vaan lenkillä. Tai että varakkaampi päättää lomamatkakohteen ja köyhempi on pakotettu maksamaan puolet, vaikka tuloihin nähden se on liian kallista. Perheessä autetaan ja jaetaan omasta.
Yleensä isompi palkka myös tarkoittaa pidempiä päiviä, työmatkoja, iltatapahtumia ja vähemmän aikaa ja energiaa kodille ja perheelle. Pienituloisempi joustaa ja kantaa enemmän vastuuta niistä
Huh huh, en kyllä suostu uskomaan että 80% pakolliset menot olisivat mikään normitilanne. Tuohan on käytännössä ihan kädestä suuhun elämistä, kun se loppu 20% kuluu sitten henkilökohtaisiin menoihin, esim. harrastuksiin. Eiköhän tuollaisessa tilanteessa ole ihan marginaalinen porukka, ja siitäkin iso osa sellaista joka on ihan itse hankkinut liikaa niitä "pakollisia" kuluja. Meillä näihin menee noin 25% tuloista, eikä mitenkään pihistellä tai olla megahyvätuloisia.
Lisäksi, niinkuin sanoit, niin isompi palkka tarkoittaa rankempaa työtä. Ja sun mielestä siitä ei saisi saada yhtään mitään palkintoa, ts. enemmän rahaa? Joo, tosi reilulta kuulostaa. NOT. Kyllä yhteiset menot kuuluu maksaa yhdessä, puoliksi, kun niitä puoliksi kulutetaankin (disclaimer: poikkeuksena tietysti esim. työttömyys, sairaus, tai yhdessä sovittu hoitovapaa). Jos toinen ei viitsi kouluttautua ja tehdä niitä rankempia töitä, niin hänen siitä pitää "kärsiä" pienemmän tulon kautta, ei sen toisen, joka tekee iltakaudet töitä.
Missähän todellisuudessa mahdat elää?
Meillä, kuten ystävilläni, lähes kaikki menee perheen elättämiseen.
Meillä keskituloinen asuntovelkainen 5-henkinen perhe, eipä jää käteen juuri omiin menoihin laittaa.
Olen pitänyt itseäni kuitenkin onnekkaana, onhan meillä sentään ihana koti ja perusasiat kunnossa, voimme matkustaa joskus yms. Iso osa lapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella, et taida tietääkään sitä?
Sinä, jolla menee pakollisiin menoihin vain 25% tuloista; kerrohan teidän perheen tulot ja ne pakolliset menot.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä tilanne, että aiemmin olin töissä ja mies alle vuoden ikäisen lapsen kanssa kotona. Vaihdoimme päittäin, eli minä jäin kotiin ja mies meni takaisin töihin. Tässä kohtaa minä laitoin koko kotonaoloajan lainanlyhennykset yhteiselle lainanhoitotilillemme ajatuksena, ettei sitten omalta tililtä tarvitse kuukausittain siirtää ja sumplia ja laskeskella. Kesken tätä kotonaolojaksoani tajusin, että mies oli käyttänyt käytännössä koko lainatilille laittamani summan! Olemme siis koko ajan lyhentäneet asuntolainaa yhtä paljon, oli kotona sitten minä tai mies. Nyt mies on tehnyt naurettavan määrän ylitöitä, jotta saa katettua paitsi omat kulunsa myös pystyäkseen maksamaan "minun osani" asuntolainasta. Jostain syystä välillä meinaa usko loppua.
Siis mä en nyt ihan ymmärtänyt. Oliko mies tärvännyt ne sun säästämät rahat vai käyttänyt vastaavan summan omiin juttuihinsa?
Esimerkki 4-hengen perheestä.
Pakolliset menot: Vuokra 1000 + Ruoka 600 + Sähkö 50 + Puhelimet 50 + netti&vesi 50 + auto 150 + matkaliput 50 + vaatteet 50 = 2000 euroa.
Tulot: 2x keskipalkka verojen jälkeen Helsingissä = 5 213 euroa.
5213 / 2000 = 38,4 %
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki 4-hengen perheestä.
Pakolliset menot: Vuokra 1000 + Ruoka 600 + Sähkö 50 + Puhelimet 50 + netti&vesi 50 + auto 150 + matkaliput 50 + vaatteet 50 = 2000 euroa.
Tulot: 2x keskipalkka verojen jälkeen Helsingissä = 5 213 euroa.
5213 / 2000 = 38,4 %
Realistisempi vuokra ja vastike lapsiperheellä helsingissä lieenee 1500-2000e/kk. Ja vaatteita kuluu 50e/henkilö kun ne lapset tuppaavat kasvamaan.
Entäs lastenhoito, äitisikö vahtii ilmaiseksi lapsia? Vai olisko noihin pakollisiin kuluihin kuitenkin lisättävä hoitomaksut 539e/kk. Tai vaihtoehtoisesti poistettava toisen vanhemman palkka ja korvattava se kotihoidon tuella 400e/kk? Entäs vakuutukset, lääkket, ym ym? Vesimaksukin on 20-25e/henkilö eli 80-100e.
Tadaa, yllättäen ei jäänytkään 60%tuloista hassattavaksi...
Jos mun palkasta menisi vain 25% pakollisiin menoihin, summa olisi 400 euron luokkaa. Sen verran mä pistän pelkästään lainaan. Mä kun olen niitä, joiden palkka on hitusen yli 2000€.
Tämä yks tyyppi taitaa olla yhtä pihalla elämän realiteeteista kuin ap: n mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki 4-hengen perheestä.
Pakolliset menot: Vuokra 1000 + Ruoka 600 + Sähkö 50 + Puhelimet 50 + netti&vesi 50 + auto 150 + matkaliput 50 + vaatteet 50 = 2000 euroa.
Tulot: 2x keskipalkka verojen jälkeen Helsingissä = 5 213 euroa.
5213 / 2000 = 38,4 %
Realistisempi vuokra ja vastike lapsiperheellä helsingissä lieenee 1500-2000e/kk. Ja vaatteita kuluu 50e/henkilö kun ne lapset tuppaavat kasvamaan.
Entäs lastenhoito, äitisikö vahtii ilmaiseksi lapsia? Vai olisko noihin pakollisiin kuluihin kuitenkin lisättävä hoitomaksut 539e/kk. Tai vaihtoehtoisesti poistettava toisen vanhemman palkka ja korvattava se kotihoidon tuella 400e/kk? Entäs vakuutukset, lääkket, ym ym? Vesimaksukin on 20-25e/henkilö eli 80-100e.Tadaa, yllättäen ei jäänytkään 60%tuloista hassattavaksi...
No tässä meidän Helsingin kaupungin rivarissa (90 neliön 4h+k) kulut on 950 euroa + vesi joka noin 40/kk (netti sisältyy vuokraan). Vesihän oli tuossa laskelmassanikin eriteltynä.
Rahaa ei olla ikinä käytetty lasten vahtimiseen, eikä niitä paljoa ole kyllä muut vahtineetkaan. Ovat aikuisia nekin kohta, vaikea sanoa mitä ne päivähoidot nykyään maksaa, meille se oli aikoinaan ilmaista silloisten pienten tulojen takia. Kotivakuutus on jotain 15 euroa kuukaudessa. Lääkkeet on lähinnä Buranaa parilla eurolla kuukaudessa.
Jos lähdetään pikkurahoista kinastelemaan tuon alkuperäisen esimerkkini kanssa, niin tokihan pitäisi myös lapsilisä laskea tuloihin. Ja jos Helsingin kovista vuokrista vingutaan, niin vastaavastihan Helsingissä keskipalkka olisi 10-35 % enemmän kuin muualla maassa (käytin esimerkissä 3300 €/kk keskipalkkaa, joka on koko maan keskiarvo, vaikka veroasteen katsoinkin Helsingin perusteella).
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki 4-hengen perheestä.
Pakolliset menot: Vuokra 1000 + Ruoka 600 + Sähkö 50 + Puhelimet 50 + netti&vesi 50 + auto 150 + matkaliput 50 + vaatteet 50 = 2000 euroa.
Tulot: 2x keskipalkka verojen jälkeen Helsingissä = 5 213 euroa.
5213 / 2000 = 38,4 %
Teilläpä eletään halvalla.
Eikö teillä ole esim. vakuutuksia? Lapset eivät harrasta mitään tai käy missään mikä maksaa? Auton ylläpitäminenkin on yllättävän halpaa teille, keskimäärin kun puhutaan useiden satasten kuukausittaisista kuluista.
Ei ole koskaan mitään terveyteen liittyviä kuluja tms? Ja vaatteisiin vain 50€ kuussa???
Tietyt kodin hankinnat ja remontit ovat myös pakollisia kuluja.
Jokainen tietysti laskee ja niputtaa menoja eri kategorioihin, itse ajattelen kuitenkin, että kaikki lapsiin liittyvät menot ovat myös niitä pakollisia. Lasken perheen pakollisiin kuluihin esim. lasten harrastukset, synttärit, kännykät, discot yms.
Mieheltä pois oikeudet tuolta yhteiseltä tililtä ja sinulle se salainen säästötili, johon säästät pahanpäivän varalle. Ei mitään yhteisiä tilejä tuhlaajan kanssa. Laske myös selvästi kuinka paljon mihinkin tarvitaan rahaa ja mies siirtää tuon puoliosuuden sinulle.