HS: Yksin jääneet – kymmenissä Suomen kunnissa miehille ei riitä naisia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju valitettavasti vahvistaa saamani kuvaa nykyihmisestä empatiakyvyttömänä julmurina. Asia voidaan lakaista maton alle ja kääntää ihmisten omaksi viaksi, kunhan vain asia ei kosketa itseä millään tavalla. Ehkä jos joku oma läheinen olisi vastaavassa yksinäisyyden lohduttomassa syleilyssä, saattaisivat nämä ihmiset herätä ajattelemaan asiaa, mutta siihen asti jokainen tämänkin jutun miehistä on vain kasvoton tilastohenkilö, joka ei ansaitse hippuakaan sympatiaa.

Kyllä minä tunnen myötätuntoa näitä miehiä kohtaan. Myötätuntoni ei kuitenkaan muuta miksikään sitä, että kaupungeissa asuvat sinkkunaiset haluavat elämältään aivan erilaisia asioita kuin nämä maaseudun sinkkumiehet. 

Luulisin että suurin osa ihmisistä haluaa olla onnellisia. Kaikki muu tähän päälle on vain ekstraa.

Yksinäisyys (ainakin pitkittynyt) on monelle ihmisille jo lähtökohtaisesti onneton olotila ja artikkelin perusteella onnettomuus ei ole ainakaan vähenemässä. Toiset eivät saa kumppania mistään, toiset eivät löydä sopivaa - tuloksena on lisääntyvä yksinäisyys.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on ihan oikea ongelma. Joskus olisi vaan kiva nähdä vastapainoksi juttu myös meistä kaupunkien sinkuksi vastoin tahtoaan jääneistä naisista ja pariutumisongelmistamme. 

t. nelikymppinen lapseton ja miehetön vasten tahtoaan sinkku Helsingistä, hoikka ja tavallisen näköinen, akateemisesti koulutettu, rennoksi ja mukavaksi kehuttu, vaan ei kellekään kelvannut

Varmasti. Teitä on vaan niin vähän, että jutun lukijapotentiaali on huomattavan rajattu verrattuna juttuun, jonka aihepiiri koskettaa kymmenituhansia suomalaisia miehiä.

Hirveästi keskustelua, mutta ei oikein päästä käsiksi ongelmaan ytimeen (joka selittää aika monta muutakin inttävää keskustelua, joita tällä palstalla on käyty). Naisissa on enemmän sellaisia, jotka ovat arvoiltaan uteliaita, elämyshakuisia ja haluavat kehittää itseään - siksi he muuttavat kaupunkeihin ja kouluttautuvat. Miehissä on enemmän turvallisuushakuisia ja konservatiiveja, jotka haluaisivat perinteistä perhe-elämää perinteisen naisen kanssa - siksi he jäävät kotiseudulle hengaamaan lapsuudenkavereiden kanssa ja metsästämään.

Jos olet utelias, elämyshakuinen mies, pääset valkkaamaan. Jos olet perinteinen turvallisuushakuinen nainen, pääset valkkaamaan. Jos taas kuulut naisten tai miesten ylijäämäenemmistöön, valitat miksi pariutuminen on niin vaikeaa ja vastakkainen sukupuoli vääränlaista. Mutta vaikea näitä ryhmiä on vaatia muuttumaan tai pariutumaan väkisin keskenään, koska ei siitä helposti kovin onnellista liittoa synny kun elämänasenne on täysin eri.

Ja huom., kyse ei ole pohjimmiltaan ole koulutuksesta, ei rahasta, ei ulkonäöstä vaan elämänasenteesta ja arvoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju valitettavasti vahvistaa saamani kuvaa nykyihmisestä empatiakyvyttömänä julmurina. Asia voidaan lakaista maton alle ja kääntää ihmisten omaksi viaksi, kunhan vain asia ei kosketa itseä millään tavalla. Ehkä jos joku oma läheinen olisi vastaavassa yksinäisyyden lohduttomassa syleilyssä, saattaisivat nämä ihmiset herätä ajattelemaan asiaa, mutta siihen asti jokainen tämänkin jutun miehistä on vain kasvoton tilastohenkilö, joka ei ansaitse hippuakaan sympatiaa.

Kyllä minä tunnen myötätuntoa näitä miehiä kohtaan. Myötätuntoni ei kuitenkaan muuta miksikään sitä, että kaupungeissa asuvat sinkkunaiset haluavat elämältään aivan erilaisia asioita kuin nämä maaseudun sinkkumiehet. 

Luulisin että suurin osa ihmisistä haluaa olla onnellisia. Kaikki muu tähän päälle on vain ekstraa.

Yksinäisyys (ainakin pitkittynyt) on monelle ihmisille jo lähtökohtaisesti onneton olotila ja artikkelin perusteella onnettomuus ei ole ainakaan vähenemässä. Toiset eivät saa kumppania mistään, toiset eivät löydä sopivaa - tuloksena on lisääntyvä yksinäisyys.

Niinhän ne haluaa. Mutta minäkin tunnen useamman naisen, joka miehen perässä muuttaneena ei ole todellakaan kovin onnellinen vaan onneton. Ei ole ystäviä, ei ole tukiverkostoja, ei ole työpaikkaa, ei ole sosiaalisia suhteita. Kaikki mitä on, on mies ja lapset. Ihminen kun voi olla yksinäinen myös parisuhteessa. Vaikka mies olisi miten ihana, on ihan oikeasti mietittävä, tulisiko sittenkään onnelliseksi paikassa, jossa ei ole itselle mitään muuta kuin tämä mies ja lapset. Joillekin tuo toki riittää, mutta on paljon parisuhteessaan yksinäisiä ja siten itsensä onnettomiksi tuntevia. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju valitettavasti vahvistaa saamani kuvaa nykyihmisestä empatiakyvyttömänä julmurina. Asia voidaan lakaista maton alle ja kääntää ihmisten omaksi viaksi, kunhan vain asia ei kosketa itseä millään tavalla. Ehkä jos joku oma läheinen olisi vastaavassa yksinäisyyden lohduttomassa syleilyssä, saattaisivat nämä ihmiset herätä ajattelemaan asiaa, mutta siihen asti jokainen tämänkin jutun miehistä on vain kasvoton tilastohenkilö, joka ei ansaitse hippuakaan sympatiaa.

Kaikki yksinäisyydestään kärsivät saavat minulta palstasympatiaa, for what it's worth.

Sen sijaan kilpailu siitä, kuka on toista yksinäisempi, ei saa mitään hyvää aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet utelias, elämyshakuinen mies, pääset valkkaamaan. Jos olet perinteinen turvallisuushakuinen nainen, pääset valkkaamaan. Jos taas kuulut naisten tai miesten ylijäämäenemmistöön, valitat miksi pariutuminen on niin vaikeaa ja vastakkainen sukupuoli vääränlaista.

Mä olen perinteinen perhekeskeinen ja turvallisuushakuinen nainen, mutta ei ole puolisoa löytynyt. Täällä pk-seudulla tuntuu että sellaisiin miehiin on vaikea törmätä. Deiteillä tapaa vaan kaikenlaisia seikkailuja hakevia itsensä kehittäjiä, ja he eivät ole kiinnostuneet niin "tylsästä" ihmisestä kuin minä, joka en moisista välitä vaan haluaisin tavallista perhe-elämää vaan.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on ihan oikea ongelma. Joskus olisi vaan kiva nähdä vastapainoksi juttu myös meistä kaupunkien sinkuksi vastoin tahtoaan jääneistä naisista ja pariutumisongelmistamme. 

t. nelikymppinen lapseton ja miehetön vasten tahtoaan sinkku Helsingistä, hoikka ja tavallisen näköinen, akateemisesti koulutettu, rennoksi ja mukavaksi kehuttu, vaan ei kellekään kelvannut

Teistä oli kyllä ihan se Parittomat-televisiosarjakin jokunen vuosi sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on huono kuva miehistä, olen tässä viimeaikoina tullut naisiin päin.

N25

Sama täällä. Vaikka pidänkin itseäni seksuaalisesti heterona olen alkanut miettimään minkälaista olisi parisuhde naisen kanssa. En halua perustaa perhettä miehen kanssa ja minua on alkanut kiehtomaan ajatus siitä että hankkisin lapsia toisen naisen kanssa. Täysin yksin en perhettä haluaisi perustaa vaan kaipaan aitoa kumppanuutta, luottettavuutta ja ihmistä joka pysyisi vierellä niin hyvivä kuin huonoina aikoina. N21

Täällä kolmas samaa pohtiva. Huono onni sekä jatkuvia pettymyksiä miesrintamalla ja olen alkanut salaa miettimään millaista olisi elämä ja läheisyys toisen naisen kanssa. Ajatus ei ole lainkaan vastenmielinen mistä olen hieman yllättynyt, pidinhän itseäni täysin heterona. -N27

Ei tuo ajatus kuulosta yhtään hullumalta. Onhan vielä nykyäänkin olemassa kulttuureja joissa naiset elävät keskenään ja kasvattavat lapset yhdessä. Miehiä tapaillaan vain silloin tällöin seksin merkeissä.

Tämä olisi varmasti kaikista optimaalisin ratkaisu niille akateemisille naisille jotka asuvat isoissa kaupungeissa eivätkä löydä vakituista parisuhdetta. Kaksi kaunista menestynyttä uranaista yhdessä olisi varmasti aikamoinen parivaljakko eikä suhdetta vaivaisi ainakaan tasa-arvon puute.

Itse asiassa lesbo-suhteissa väkivalta ja vastaavat lievemmät ongelmat ovat kaikkein yleisimpiä. En nyt muista oliko hetero vai homo suhteet tokana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju valitettavasti vahvistaa saamani kuvaa nykyihmisestä empatiakyvyttömänä julmurina. Asia voidaan lakaista maton alle ja kääntää ihmisten omaksi viaksi, kunhan vain asia ei kosketa itseä millään tavalla. Ehkä jos joku oma läheinen olisi vastaavassa yksinäisyyden lohduttomassa syleilyssä, saattaisivat nämä ihmiset herätä ajattelemaan asiaa, mutta siihen asti jokainen tämänkin jutun miehistä on vain kasvoton tilastohenkilö, joka ei ansaitse hippuakaan sympatiaa.

Kaikki yksinäisyydestään kärsivät saavat minulta palstasympatiaa, for what it's worth.

Sen sijaan kilpailu siitä, kuka on toista yksinäisempi, ei saa mitään hyvää aikaan.

Missä tämä kilpailu käydään? En pärjännyt aikanani Hippo-hiihdoissa, joten ehkä tämä olisi minulle sopivampi kilpailu.

Mulla oli KAIKKI sympatiat kun luin tuon jutun. Sen jälkeen luin facebook-kommentteja ja muuta kommentointia eri lähteistä vain havaitakseni taiteeseen asti venyvän luovuuden, jolla tämä on NAISTEN syy.

Esim: Kaupungissa asuminen on liian kallista, ei ole rahaa miehillä

K: Miten niillä naisilla on sitten rahaa?

V: Ne maksaa vuokran luonnossa.

Esim2. Naiset on liian nirsoja ja niillä on liian korkeat vaatimukset.

Esim 3. Nainen on laiska eikä halua asua maalla, vaan menee kaupunkiin opiskelemaan.

Esim.4 Peruskoulu suosii tyttöjä, ja pojat ei sitten osaa mitään ja jää maalle.

Tää on ihan naurettavaa, miten MIKÄÄN ei ole koskaan miesten itsensä syy. Raiskauskin on naisen syy kun oli tyhmä ja kulki kaupungilla lyhyessä hameessa. Minulle on opetettu lapsesta asti, että minua ei tässä maailmassa kukaan auta. Itse on pärjättävä. Pärjäsin koulussa, koska tein TÖITÄ, mäjäytin hiipparia ratsastuskypärällä päähän metsätiellä, kuuntelin haukut tyhmyydestäni kun olin yksin liikkeellä myöhään (tekijää ei edes yritetty löytää) lähdin vailla pennin hyrrää kaupunkiin mukana vaan usko siitä että elämä kantaa. Opiskelin, sain töitä, perustin firman, firma menestyi ja myin sen, nyt puuhaan toista. 

Väärin tehty, väärin pärjätty.

Minulla ei ole lapsia, mutta kiinnostaisi tietää, kuka nämä mammanpojat oikein kasvattaa tällaisiksi? Itse katsoisin, että isä tekisi pojalle hyvin selväksi, miten naisia kohdellaan. (Isä siksi, että isä varmasti on pojalle se miehen malli, en minä). Ja että valittaminen ei ole viehättävää, tai se, että ei osata ottaa vastuuta. Yörgh!!!

Tsempit kaikille järkeville maaseudun miehille, menkää tanssilavoille kesällä ja olkaa kohteliaita ja positiivisia, kuka tietää vaikka olis teidän aika seuraavaksi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi helvetti, äijät itkee sellaisen perään mistä ei ole pidemmän päälle muuta kuin riesaa ja itkua.

Elämäni suurin moka oli alkaa perheelliseksi, mutta sille tulee stoppi kesän jälkeen. Tällä viikolla hoidettuna uusi duunisoppari mukavalla palkankorotuksen kera ja kämppä katsottuna eteläisessä Saksassa.

Elokuussa näytän keskisormea aika monelle taholle: ex-vaimolle (siitä saa yksi naisen puutetta itkevä  "käytetyn", tosin ahneen ja typerän sellaisen), suomalaiselle verottajalle & yhteiskunnalle, perhe-elämän idiotismille, sosiaalisille sidoksille/paineille yms. Tuleva exäni hoitakoon elämänsä kuten haluaa, ruokot hoidan mutta siihen se jääkin.

Kun olisi ollut tarpeeksi fiksu silloin joskus, mutta "eihän se ole mies eikä mikään joka ei naista saa eikä perhettä pistä pystyyn", ei ollut tarpeeksi munaa sanoa jo silloin etten tarvitse sitä sontaa. Mutta nyt on senkin edestä ottaa itselleen se takaisin, mikä meikäläiselle kuuluu eli oma elämäni.

Ruokot? Unelmaisä. Nainen varmaan itkee onnesta elokuussa.

Työsoppari Euroopassa ja kämppä oli katsottuna jo viime syksynä, ja uudelleen alkutalvesta, ja nyt taas.  Onpa hyvä tilanne, kun niitä tuntuu joka sormelle piisaavan. :D

Joo, tämä on jonkun palstailijan vahva päiväunelma, jota se toistuvasti kertoilee täällä. Luultavasti joku perheetön reppana.

Vierailija kirjoitti:

Miksei tilanne ole ikävä nuorten naisten kohdalla, jotka asuvat isoissa kaupungeissa eivätkä saa miestä?

Tällaista tilannetta ei yksinkertaisesti ole. Nainen saa miehen koska tahansa kun vain menee johonkin baariin. Ei tarvitse itse tehdä yhtään mitään kuin vain mennä paikalle.

Vierailija kirjoitti:

2) Perustetaan työryhmä pohtimaan miksi pojat pärjäävät koulussa aiempaa huonommin, jotta saadaan naisille niitä korkeakoulutettuja miehiä enenmmän, kun heille ei muut tunnu kelpaavan.

Koska peruskoulu on suunniteltu naisia varten, nostamaan tyttöjä, 70- ja 80-luvulla. Tämä ei ole mikään salaisuus, vaikka sitä ei nykyään saa sanoa ääneen, etenkään naisvaltaisella foorumilla. Joku sitten vastaa, mehän otettiin Ruotsista mallia....no niin tehtiin, juuri tämä ajatuksena. Samat ongelmat niillä on sielläkin.

Pojat tarvitsevat kuria ja ennen kaikkea kilpailua, molemmat kitketty onnistuneesti koulustamme.

Minnuska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tilanne ole ikävä nuorten naisten kohdalla, jotka asuvat isoissa kaupungeissa eivätkä saa miestä?

Tällaista tilannetta ei yksinkertaisesti ole. Nainen saa miehen koska tahansa kun vain menee johonkin baariin. Ei tarvitse itse tehdä yhtään mitään kuin vain mennä paikalle.

Tämä aivoton provoaminen saa jo naurettavia piirteitä.

Sekoitat nyt parisuhteen ja irtoseksin. Yhden illan jutun voi baarista saada tuolla tavalla, parisuhdetta ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju valitettavasti vahvistaa saamani kuvaa nykyihmisestä empatiakyvyttömänä julmurina. Asia voidaan lakaista maton alle ja kääntää ihmisten omaksi viaksi, kunhan vain asia ei kosketa itseä millään tavalla. Ehkä jos joku oma läheinen olisi vastaavassa yksinäisyyden lohduttomassa syleilyssä, saattaisivat nämä ihmiset herätä ajattelemaan asiaa, mutta siihen asti jokainen tämänkin jutun miehistä on vain kasvoton tilastohenkilö, joka ei ansaitse hippuakaan sympatiaa.

Kaikki yksinäisyydestään kärsivät saavat minulta palstasympatiaa, for what it's worth.

Sen sijaan kilpailu siitä, kuka on toista yksinäisempi, ei saa mitään hyvää aikaan.

Missä tämä kilpailu käydään? En pärjännyt aikanani Hippo-hiihdoissa, joten ehkä tämä olisi minulle sopivampi kilpailu.

Av:llä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet utelias, elämyshakuinen mies, pääset valkkaamaan. Jos olet perinteinen turvallisuushakuinen nainen, pääset valkkaamaan. Jos taas kuulut naisten tai miesten ylijäämäenemmistöön, valitat miksi pariutuminen on niin vaikeaa ja vastakkainen sukupuoli vääränlaista.

Mä olen perinteinen perhekeskeinen ja turvallisuushakuinen nainen, mutta ei ole puolisoa löytynyt. Täällä pk-seudulla tuntuu että sellaisiin miehiin on vaikea törmätä. Deiteillä tapaa vaan kaikenlaisia seikkailuja hakevia itsensä kehittäjiä, ja he eivät ole kiinnostuneet niin "tylsästä" ihmisestä kuin minä, joka en moisista välitä vaan haluaisin tavallista perhe-elämää vaan.

Sun pitää etsiä näitä maaseudun sinkkumiehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on ihan oikea ongelma. Joskus olisi vaan kiva nähdä vastapainoksi juttu myös meistä kaupunkien sinkuksi vastoin tahtoaan jääneistä naisista ja pariutumisongelmistamme. 

t. nelikymppinen lapseton ja miehetön vasten tahtoaan sinkku Helsingistä, hoikka ja tavallisen näköinen, akateemisesti koulutettu, rennoksi ja mukavaksi kehuttu, vaan ei kellekään kelvannut

Varmasti. Teitä on vaan niin vähän, että jutun lukijapotentiaali on huomattavan rajattu verrattuna juttuun, jonka aihepiiri koskettaa kymmenituhansia suomalaisia miehiä.

Toki miesten asiat koetaan naisten asioita kiinnostavammiksi ja myyvemmiksi, ei siinä mitään uutta. Yksisilmäisessä miehisessä minä-minä-miesvollotus-maailmassa ei vaan juolahda mieleen se, että ongelman ratkaisu  vaatii sen, että ongelma ratkeaa molemmilta osapuolilta. Heteroseksuaalisia naisia on Suomessa enemmän kuin heteroseksuaalisia miehiä eikä mikään määrä vollotusta muuta sitä asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Minnuska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei tilanne ole ikävä nuorten naisten kohdalla, jotka asuvat isoissa kaupungeissa eivätkä saa miestä?

Tällaista tilannetta ei yksinkertaisesti ole. Nainen saa miehen koska tahansa kun vain menee johonkin baariin. Ei tarvitse itse tehdä yhtään mitään kuin vain mennä paikalle.

Tämä aivoton provoaminen saa jo naurettavia piirteitä.

Sekoitat nyt parisuhteen ja irtoseksin. Yhden illan jutun voi baarista saada tuolla tavalla, parisuhdetta ei.

Erona miehiin on se, että miehet eivät saa edes sitä yhden illan juttua tuolla tavalla. Perspektiivi yksinäisen miehen suunnasta katseltuna on varsin erilainen. Yksinäinen nainen torjuu ei-toivottuja lähentymisiä vääränlaisten miesten suunnasta, yksinäinen mies on se ei toivottu lähentyjä joka torjutaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2) Perustetaan työryhmä pohtimaan miksi pojat pärjäävät koulussa aiempaa huonommin, jotta saadaan naisille niitä korkeakoulutettuja miehiä enenmmän, kun heille ei muut tunnu kelpaavan.

Koska peruskoulu on suunniteltu naisia varten, nostamaan tyttöjä, 70- ja 80-luvulla. Tämä ei ole mikään salaisuus, vaikka sitä ei nykyään saa sanoa ääneen, etenkään naisvaltaisella foorumilla. Joku sitten vastaa, mehän otettiin Ruotsista mallia....no niin tehtiin, juuri tämä ajatuksena. Samat ongelmat niillä on sielläkin.

Pojat tarvitsevat kuria ja ennen kaikkea kilpailua, molemmat kitketty onnistuneesti koulustamme.

Vihdoin joku mies sanoo ääneen sen, että pojat tarvitsevat lisää kuria. Tytöt kasvatetaan itsekuriin ja itseohjautuvuuteen mutta pikku prinssien osalta vaaditaan, että asiat pitäisi saada poikien päähän jollakin hauskalla tavalla joka voittaa videopelit ja lätkäharkat kiinnostavuudessaan. Pojat kun on poikia!

Vierailija kirjoitti:

Esim.4 Peruskoulu suosii tyttöjä, ja pojat ei sitten osaa mitään ja jää maalle.

Tää on ihan naurettavaa, miten MIKÄÄN ei ole koskaan miesten itsensä syy.

Peruskouluu suosiikin tyttöjä, mutta sen ovat pääosin suunnitelleet miehet. Tosin 60-luvun feminismin painostuksen takia.