Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saako teinille osoittaa isän kusipäisyys?
13.05.2016 |
Minun eksäni osaa olla todella ilkeä, jos olemme asiasta eri mieltä. Siksi en koskaan puhu asioita puhelimessa, vaan tekstareilla tai meilillä, jotta minun ei tarvitse kuunnella ilkeilyä. Eksä osaa olla syyllistävä, herjaava ja halveksiva myös kirjallisesti.
Olen näyttänyt näitä tekstareita teinille, kun asia on koskenut teiniä itseään. (Teini näkee myös minun tapani kirjoittaa). Eksä syyttää minua siitä, että tahallani yritän erkaannuttaa isän ja lapsen toisistaan. Minä taas ajattelen, että vanhempien käyttäytymisen tulee olla läpinäkyvää. Sinun pitää käyttäytyä joka tilanteessa siten, että voit katsoa lastasi silmiin.
Kumpi on sinun mielestäsi oikeassa?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Teini on erillinen ihminen, jolla on oma suhde isäänsä. Anna hänen hoitaa se itse. Sinun tunteesi tai sinun vaikeutesi suhteessa exääsi ovat oma ongelmasi, ei teinin. Aliarvioit lastasi, jos kuvittelet, ettei hän itse ymmärrä, millainen hänen isänsä on. Kyllä hän ymmärtää. Jätä hänet rauhaan, heti!
No, niin hän ymmärtääkin. Ei näissä tekstareissa ole hänelle mitään uutta. Eli en ole romuttamassa mitään mielikuvaa isästä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai se vähän riippuu. Sinänsä sinun ja exäsi suhde ei kuulu teinille, eikä kannata siitä sen ihmeemmin puhua. Mutta jos on epäilyä, että isä yrittää narsistisella tavalla (anteeksi muoti-inhokki-sana) manipuloida teiniä tai valehdella sinusta, silloin on hyvä hieman kertoa taustoja. Teinit ovat esimerkiksi rahalla niin helposti vedätettävissä.
Tästä on kokemusta. Isäni otti minuun ensimmäistä kertaa yhteyttä kun olin 15v, vietti kivan puoli vuotta mukavaa "tavataan välillä isinä ja tyttönä" aikaa. Sen jälkeen alkoi vaatia että muutan hänen luokseen jotta voi kostaa äidilleni sen että tunnusti itse isyytensä ja on joutunut maksamaan elareita äidille ja hänen sanojensa mukaan "kunnalle takaisin minkä he antoivat äidilleni elatusapua" (tästä en tiedä joutuuko?). Eli että äitini joutuisi edes kolme viimeistä vuotta maksamaan HÄNELLE elareita!
Joo, en todellakaan lähtenyt perheestäni tuntemattoman ukon luokse!
Tuo on kyllä ihan totta, että jos elatusvelvollinen ei pysty maksamaan sovittuja/määrättyjä elareita ja kunta maksaa ne hänen puolestaan, ne karhutaan elatusvelvolliselta myöhemmin, kun tällä on tuloja.
Tarvitset siis teiniä avuksi omaan vihanhallintaasi? Sinun täytyy näyttää jollekin, kuinka kusipäinen exä sinulla on ja miksi olet niin tuohtuntut? Etsi joku aikuinen ystävä siihen tehtävään!
Vierailija kirjoitti:
Tarvitset siis teiniä avuksi omaan vihanhallintaasi? Sinun täytyy näyttää jollekin, kuinka kusipäinen exä sinulla on ja miksi olet niin tuohtuntut? Etsi joku aikuinen ystävä siihen tehtävään!
Itse asiassa näytän samat tekstarit niin kavereille, työkavereille, äidilleni ja aviomiehellenikin.
Olen tuohtunut huonosta kohtelusta, jota en ole ansainnut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai se vähän riippuu. Sinänsä sinun ja exäsi suhde ei kuulu teinille, eikä kannata siitä sen ihmeemmin puhua. Mutta jos on epäilyä, että isä yrittää narsistisella tavalla (anteeksi muoti-inhokki-sana) manipuloida teiniä tai valehdella sinusta, silloin on hyvä hieman kertoa taustoja. Teinit ovat esimerkiksi rahalla niin helposti vedätettävissä.
Tästä on kokemusta. Isäni otti minuun ensimmäistä kertaa yhteyttä kun olin 15v, vietti kivan puoli vuotta mukavaa "tavataan välillä isinä ja tyttönä" aikaa. Sen jälkeen alkoi vaatia että muutan hänen luokseen jotta voi kostaa äidilleni sen että tunnusti itse isyytensä ja on joutunut maksamaan elareita äidille ja hänen sanojensa mukaan "kunnalle takaisin minkä he antoivat äidilleni elatusapua" (tästä en tiedä joutuuko?). Eli että äitini joutuisi edes kolme viimeistä vuotta maksamaan HÄNELLE elareita!
Joo, en todellakaan lähtenyt perheestäni tuntemattoman ukon luokse!
Tuo on kyllä ihan totta, että jos elatusvelvollinen ei pysty maksamaan sovittuja/määrättyjä elareita ja kunta maksaa ne hänen puolestaan, ne karhutaan elatusvelvolliselta myöhemmin, kun tällä on tuloja.
Ok, kiitos tiedosta! Tosin, se ei minua kiinnosta enää, hyvinkin jo elatusikä mennyt ohi. Itselle tuli jotenkin olo että olen syyllinen asiaan, kun kunta on häneltä rahaa vailla siitä että olen olemassa... :/ mutta siitä on päästy yli jo. Eikä se mies kuulu elämääni enää, eikä tule kuulumaankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5lasta kirjoitti:
Vanhempien suhteen siis ei tule olla läpinäkyvä lapsille. Se on yksityisasia, aikuisten maailma. Lapsille ei kuulu vastuu aikuisten suhteista, eikä lapsen pidä joutua päättämään kumpaa vanhempaansa enemmän rakastaa. Hänen ei myöskään pidä joutua kuulijan ja kyökkiterapeutin asemaan kummankaan vanhempansa tueksi.
Ai niinkuin isä panee vierasta ämmää olohuoneen sohvalla kun tuun kotiin. Ei liity muhun mitenkään? Meen vaan huoneeseen, en kerro äitille mitää ja oon vaan omissa oloissani? Just. Mieti säkin ny vähän. Valinta on aika selvä.
Mun näkemykseni on että sinä olet väärässä. Ei ole niiden teinareiden vika jos vanhemmat eivät tule toimeen, eivätkä osaa eivätkä kykene asoista keskustelemaan. Tietennkin ex ukon pitäs olla asiallinen ja hoitaa asiat asiallisesti. Eli sanoon ettet ole yksin syyllinen.
ja ikävä kyllä tuollainen toimintasi erkaannuttaa lapsia toisesta vanhemmasta. Lapsien ei pidä eikä tarvitse joutua tiilanteeseen, jossa joutuvat valitsemaan puolensa.
Tiedän kyllä mistä puhun, kun omat vanhemmat eron ja eron jälkeen käyttivät juuri noita keinoja, ja näen ne itsekkäänä toimintana. Summasummarum. Yksikään lapsuudenn perheenjäsenistä ei ole toistensa kanssa tekemisissä, eikä tulla toimeen mitenkään... ensin perhe jakautui kahteen leiriin, jonka jälkeen jokainen on kaivautunut omaan poteroon. Että näinkin pahasti voi käydä.. että suosittelenn todella miettimään mahdollisia seuraamuksia.. mutta itsepppähän päätät mitä teet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa hienoa, että olet alkanut kyseenalaistaa käytöstäsi niin paljon, että kysyt siitä tällä palstalla. Ymmärrät siis itsekin, ettei teinilläsi ole samoja voimavaroja käsitellä sinun ongelmiasi kuin kavereillasi, äidilläsi , aviomiehelläsi ja työkavereillasi. He ovat aikuisia ihmisiä, joilla on elämänkokmeusta ja jotka eivät koskaan ole olleet lapsen asemassa exääsi nähden. Mahtavaa, että alat ymmärtää tämän eron.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini on erillinen ihminen, jolla on oma suhde isäänsä. Anna hänen hoitaa se itse. Sinun tunteesi tai sinun vaikeutesi suhteessa exääsi ovat oma ongelmasi, ei teinin. Aliarvioit lastasi, jos kuvittelet, ettei hän itse ymmärrä, millainen hänen isänsä on. Kyllä hän ymmärtää. Jätä hänet rauhaan, heti!
No, niin hän ymmärtääkin. Ei näissä tekstareissa ole hänelle mitään uutta. Eli en ole romuttamassa mitään mielikuvaa isästä.
Ap
Mitä ihmettä sinä olet isän ja teinin välissä, anna heidän sopia tai olla sopimatta riitansa.
Ja voin ihan omakohtaisesti kertoa että tiedän millaista on olla se kaatopaikka, huono kasvattaja ja vieraannuttaja. Minulla ei kuitenkaan missään vaiheessa ollut tarvetta pahoittaa teini-ikäisten lasteni mieltä yhtään enempää, isä osasi tehdä sen niin hyvin ja teinit kyllä tiesivät minkälaisia vanhempia me olimme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
5lasta kirjoitti:
Vanhempien suhteen siis ei tule olla läpinäkyvä lapsille. Se on yksityisasia, aikuisten maailma. Lapsille ei kuulu vastuu aikuisten suhteista, eikä lapsen pidä joutua päättämään kumpaa vanhempaansa enemmän rakastaa. Hänen ei myöskään pidä joutua kuulijan ja kyökkiterapeutin asemaan kummankaan vanhempansa tueksi.
Ai niinkuin isä panee vierasta ämmää olohuoneen sohvalla kun tuun kotiin. Ei liity muhun mitenkään? Meen vaan huoneeseen, en kerro äitille mitää ja oon vaan omissa oloissani? Just. Mieti säkin ny vähän. Valinta on aika selvä.
Mieti sääkin. Aikuinen ja lapsi ovat noissa tilanteissa täysin eri asemassa. Sinä lapsena olet oikeutettu aikuisten tukeen ja suojelukseen. Aikuiset eivät ole oikeutettuja lastensa tukeen ja suojelukseen. Se on iso ero. Jos sinulla on paha olla, sinun kuuluu voida kertoa siitä äidille. Jos äidillä on paha olla, hänen ei pidä kertoa siitä yksityiskohtaisesti sinulle, koska sinun mielenterveytesi on hänen vastuullaan eikä sinulla ole aikuisesn voimavaroja olla tukena hänelle. Ei lapsen pidä joutua tukemaan äitiään, vaan päin vastoin.
Vierailija kirjoitti:
Onpa hienoa, että olet alkanut kyseenalaistaa käytöstäsi niin paljon, että kysyt siitä tällä palstalla. Ymmärrät siis itsekin, ettei teinilläsi ole samoja voimavaroja käsitellä sinun ongelmiasi kuin kavereillasi, äidilläsi , aviomiehelläsi ja työkavereillasi. He ovat aikuisia ihmisiä, joilla on elämänkokmeusta ja jotka eivät koskaan ole olleet lapsen asemassa exääsi nähden. Mahtavaa, että alat ymmärtää tämän eron.
Itse asiassa alan näkemään, että toimin oikein. Oma ajatuksei selkeytyy, kun kirjoitan asioita. Te kommentoitte toisenlaista tilannetta, enkä ole kertonut kokonaisuutta. taustalla on isoja asioita, ja juuri tämä teini on kokee jatkuvaa riittämättömyyttä isän kanssa. Katson tekeväni oikein osoittaessani, että isä kohtelee minua myös yhtä huonosti, eikä se tee meistä kummastakaan huonoa ihmistä, vaan kyse on isän ongelmasta.
Olen samaa mieltä teidän kanssanne toisenlaisessa tilanteessa. Meillä nimittäin on myös muita teinejä, mutta heille en näytä tekstareita. Koska heidän kohdallaan isäsuhde vaurioituisi, eikä se (vielä) sitä ole.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa hienoa, että olet alkanut kyseenalaistaa käytöstäsi niin paljon, että kysyt siitä tällä palstalla. Ymmärrät siis itsekin, ettei teinilläsi ole samoja voimavaroja käsitellä sinun ongelmiasi kuin kavereillasi, äidilläsi , aviomiehelläsi ja työkavereillasi. He ovat aikuisia ihmisiä, joilla on elämänkokmeusta ja jotka eivät koskaan ole olleet lapsen asemassa exääsi nähden. Mahtavaa, että alat ymmärtää tämän eron.
Itse asiassa alan näkemään, että toimin oikein. Oma ajatuksei selkeytyy, kun kirjoitan asioita. Te kommentoitte toisenlaista
tilannetta, enkä ole kertonut kokonaisuutta. taustalla on isoja asioita, ja juuri tämä teini on kokee jatkuvaa riittämättömyyttä isän kanssa. Katson tekeväni oikein osoittaessani, että isä kohtelee minua myös yhtä huonosti, eikä se tee meistä kummastakaan huonoa ihmistä, vaan kyse on isän ongelmasta.Olen samaa mieltä teidän kanssanne toisenlaisessa tilanteessa. Meillä nimittäin on myös muita teinejä, mutta heille en näytä tekstareita. Koska heidän kohdallaan isäsuhde vaurioituisi, eikä se (vielä) sitä ole.
Ap
No sinä teet sitten niin.
Jos teini tuntee riittämättömyyden tunnetta, niin sinä kyllä vahvistat sitä tunnetta tuolla tavalla entisestään... anna mennä vaan.
No, mitenkä sitten ajan mittaan teini kasvaa, tuntee vihaa ja kiukkua isäänsä kohtaan, mitta muiden sisarusten välit voivat olla kunnossa... siinä tulee väottelyä siitä miten asiat meni ja miten asiat menee. Toiset puolustavat isäänsä ja toinen haukkuu... välit säröilevät sisarusten kesken. Kirjoitin jo aiemmin omiin poteroihin kaivautuneesta lapsuuden perheestäni, ja tuo toiminta on juuri sitä mikä ajoi meidänkin perheen lopullisesti hajalle. Meitä oli viisi.
Minä olin aikanaan se jolle "uskouduttiin" ja kerrottiin samoilla syillä... koska olin se vanhin. Anna mennä vaan.. mutta koita nyt vielä ensin miettiä tilannetta sen teinin näkökannalta, ja unohda loukattu egosi.
Hyi olkoon. Kylläpä nousi parinkymmenen vuoden takaiset jutut mieleen. Niin on samanlaista settiä, vaikkei yksityiskohtiin edes tarvitse mennä.
Olet kyllä ihan hakoteillä. Puhuisit noista jutuista jollekkin ystävälle, etkä keskenkasvuiselle teinille. Oikeasti pyydän!!
No kerron miten meillä...
Teini ei halua tavata isäänsä, taustalla isän alkoholismia ja holtitonta rahankäyttöä avioliiton aikana. Nyt puoleen vuoteen isästä ei ole kuulunut mitään. Silloin tällöin laittaa teinille tekstareita, humalassa. Teini on todella vahvasti sitä mieltä että en saa antaa pienempiä lapsia isällään. Kotona rauhallista seesteistä ja mukavaa kun isästä ei kuulu mitään. Mutta humalassa haukkuu teiniä ja minua teinille vieteillä. Ja kyllä me näistä olemme keskustelleet. En kaada asioita teinin niskaan mutta vastaan kun hän kysyy. Ikätasoon sopivalla tavalla.
Tsemppiä ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kerron miten meillä...
Teini ei halua tavata isäänsä, taustalla isän alkoholismia ja holtitonta rahankäyttöä avioliiton aikana. Nyt puoleen vuoteen isästä ei ole kuulunut mitään. Silloin tällöin laittaa teinille tekstareita, humalassa. Teini on todella vahvasti sitä mieltä että en saa antaa pienempiä lapsia isällään. Kotona rauhallista seesteistä ja mukavaa kun isästä ei kuulu mitään. Mutta humalassa haukkuu teiniä ja minua teinille vieteillä. Ja kyllä me näistä olemme keskustelleet. En kaada asioita teinin niskaan mutta vastaan kun hän kysyy. Ikätasoon sopivalla tavalla.
Tsemppiä ap.
No, aika paljon näkyy olevan samankaltaisuuksia, kuin omassa lapsuuden perheessä. Alkoa kului myös paljon. Perheet rahat meni 90luvun lamassa (monelle perheelle varmasti tuttu tarina) ja isä lähti perhetutun kanssa samaa matkaa, ja puoleen vuoteen ei nähty, eikä puhelimet pirisseet puoleen tai toiseen.
Isän luona aina hirvee keuhkoaminen ja äidin haukkuminen oli lempihommaa. Kotona äiti avautui kuspa isästä.. ja just silleen sopivan rauhallisesti kuitenkin. Myös kusipäisiä temppuja he tekivät puolin ja toisin, mutta molemmat olivat niin oikeassa omasta mielestään..
Aikamoinen painolasti kun olin n.12-14 vuotias... Kyllä minä tiesin missä mennään ja mitä tapahtuu ja kuka teki ja mitä. Mutta mitään muuta en olisi toivonut, että molemmat olisivat pitäneet päänsä kiinni. Ja ainakin siellä kotona olisi ollut se äiti, joka olisi lohduttanut ja jonka kanssa olisi voinut sitten jutella. Mutta aina tää "sun isäs" "mä voin kertoo". UAAAAH!
Asioista voi, ja pitääkin jutella. Mutta miten sen tekee, onkin sitten aivan toinen juttu. Edelleen olen sitä mieltä ettei niitä isän ilkeitä tekstiviestejä jotka on joko kohdistettu sinuun tai siihen teinariin, ole tarvis näyttää sille mukelolle.
Edelleen, tee miten tykkäät, mutta lyön vetoa, että tulevaisuudessa tuosta on vain haittaa.. Olet silti äiti, et teinin kaveri.
En ala tahkoamaan enempää asiasta. Minä ikävä kyllä vaan satun tietämään miten tuollainen touhu vaikuttaa, vaikka vanhempi näkee sen kuinka oikeutettuna ja oikeana. Nuoret teinit eivät siltikkään käsittele asioita samalla tavalla kuin aikuiset, meillä on paksumpi nahka, ja ymmärrys käsitellä, karsia ja jäsennellä kokonaisuuksia eri tavalla.
Kiitos 35.
Siis sillä erotuksella että isä laittaa viestit teinille. Ja teini näyttää ne minulle.
Mun äiti harrasti eron jälkeen samanlaista mustamaalausta kuin ap.
Lopputulos: en ole tänä päivänä äitini kanssa minkäänlaisia tekemisissä.
Mieti sitä ap.
Jos isä suoraan valehtelee teinille, sellaisista asioista jotka voivat käydä teinin itsetunnolle esimerkiksi, sitten saattaisin hieman valaista asioita.
Muuten anna olla.
Alue: Aihe vapaa
Teini on erillinen ihminen, jolla on oma suhde isäänsä. Anna hänen hoitaa se itse. Sinun tunteesi tai sinun vaikeutesi suhteessa exääsi ovat oma ongelmasi, ei teinin. Aliarvioit lastasi, jos kuvittelet, ettei hän itse ymmärrä, millainen hänen isänsä on. Kyllä hän ymmärtää. Jätä hänet rauhaan, heti!