Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä jos seksi on kokonaan loppunut?
12.05.2016 |
Edellisen kerran olin vaimoni kanssa yhdynnässä toukokuussa 2015. Siis vuosi sitten. Sitä edeltävät vuodet olivat mallia "joskus". Ehkä esim. vuonna 2014 seksiä oli alle 10 kertaa. Ahdistaa tälllainen. Ei haluaisi erota, lapsetkin aika pieniä. Mutta tilanne on mennyt sellaiseksi, että hoidan hommat omin käsin 3-4 kertaa päivässä. Ei aiemmin ollut tarvetta toimia näin tiheästi. Joskus tuli omiin toimiin turvauduttua silloinkin, mutta nyt tilanne on mennyt siihen, että asia on koko ajan mielessä. En voi käsittää miksi kumppani ei voi ajatella toisen tarpeita vaikka jokin suhteessa mättää ja itsellä on olo ettei sellaista tarvitse. Toinen ehkä tarvitsee ja koko ajan on paha olo sen suhteen.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa naiset miksi ei voi harrastaa seksiä jo kumpikin lopputuloksena saa orgasmin ja olo on hyvä sen jälkeen?
Kunpa olisikin näin. Entä jos lopputulos on epäonnistumisen ja huonouden tunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ero. Seksi kuuluu parisuhteeseen.
Meillä kuulemma johtuu siitä, että sain niin monta keskenmenoa ja sitä ruljanssia oli.inhottavaa seurata. Oli mukana muutaman kerran lääkärilläkin. Siis tuommoinen syy hänellä. En voi kuin ihmetellä. Minullahan se tapahtui ihan kehin sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kuulemma johtuu siitä, että sain niin monta keskenmenoa ja sitä ruljanssia oli.inhottavaa seurata. Oli mukana muutaman kerran lääkärilläkin. Siis tuommoinen syy hänellä. En voi kuin ihmetellä. Minullahan se tapahtui ihan kehin sisällä.
Tässä on ap sinulle se syy! Sinun pitää oppia elämään asian kanssa, koska parisuhde nähdään vain naisen lasien läpi katsottuna!
Minulla on se kohtu ja sitä voi käyttää aseena! Koko parisuhde pyörii sen kohdun ympärillä! Mies ei voi tuntea tai kokea näitä asoita, kun hänellä ei ole kohtua. Minua pitää ymmärtä ja parisuhde pitää nähdä vain minun lasien läpi katsottuna, kun minulla on se kohtu. Onko se miehen vika, jos biologia on tässä kohtaa epäreilu? Antakaa jo miehille anteeksi se synnytys!
Turha odotella parannusta tilanteeseen,jos asioista ei puhu.Ei se itsekseen parane. Naisen näkökulmasta sen verran,että pikkulasten kanssa kotona tai töissä helposti unohtuu naisellisuus tai parisuhteen hoito mikäli kaikki lapsiin,kotiin,taloudenhoitoon liittyvät asiat jää yksin hoidettavaksi. Pitää puhua ja selvittää syyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turha odotella parannusta tilanteeseen,jos asioista ei puhu.Ei se itsekseen parane. Naisen näkökulmasta sen verran,että pikkulasten kanssa kotona tai töissä helposti unohtuu naisellisuus tai parisuhteen hoito mikäli kaikki lapsiin,kotiin,taloudenhoitoon liittyvät asiat jää yksin hoidettavaksi. Pitää puhua ja selvittää syyt.
On jo kerrottu, että on yritetty puhua! Mutta...Sano nyt miten puhuminen hoidetaan, jos toisella ei sitä tahtoa siihen puhumiseen ole.
Eipä tuohon muu auta kuin puhuminen ja syyn löytäminen, miksi ei haluta ja asian korjaaminen. Onko seksi tyydyttävää molemmista? Onko yöunet riittävän pitkät. Saako vaimo omaa aikaa ilman lapsia.
Syy ei tartte olla iso, mutta se voi vaikuttaa moneen asiaan. Se voi olla vaikka se, ettei vaimo saa nukkua ikinä viikonloppuisin pitkään, vaan hänen täytyy herätä huolehtiin lapsista miehen jatkaessa unia. Pikkuasiat alkaa tuntua pahalta ja katkeroittaa mieltä ja seksin evääminen toiselta voi tuntua hyvältä idealta.
Minun neuvo on se, että puhukaa, parisuhteesta ylipäätään, eikä pelkästä seksistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset ovat keskimäärin ihan erilaisia kuin miehet, ainakin minä. Yhdyntä tuntui rakastumisen aikoihin hienolta, lastenhankintaaikana tärkeältä mutta vuosien jälkeen pelkältä tuskaannuttavalta riesalta jota välttelen kaikin keinoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa naiset miksi ei voi harrastaa seksiä jo kumpikin lopputuloksena saa orgasmin ja olo on hyvä sen jälkeen?
Kunpa olisikin näin. Entä jos lopputulos on epäonnistumisen ja huonouden tunne.
Matka on määränpäätä tärkeämpi. Mitä väliä, jos ei saa orgasmia, jos muuten tuntuu hyvältä läheisyys, jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset ovat keskimäärin ihan erilaisia kuin miehet, ainakin minä. Yhdyntä tuntui rakastumisen aikoihin hienolta, lastenhankintaaikana tärkeältä mutta vuosien jälkeen pelkältä tuskaannuttavalta riesalta jota välttelen kaikin keinoin.
Onneksi naisetkin on erilaisia. :D
Mun pitäisi päättää että pakotanko itseni taas haluamaan miestäni vai luovutanko ja päädytään varmaan muutaman vuoden päästä sitten eroon. 10v yhdessä, seksi akselilla ihan jees - oikein ihanaa ennen lapsia, nykyään pikkulapsiaikana tosi tylsä perussuoritus jota välillä välttelen, mikä taas johtuu melko varmasti siitä että en koe mitään halua miestäni kohtaan. Tykkään hänestä, haluan olla hänen seurassaan ja fyysisestikin lähellä, mutta seksi ei nappaa. Voisin fantasioimalla ja kovalla henkisellä työllä varmaan sytyttää liekkiä, kun mieskin olisi varmaan innolla mukana, mutta tuntuu etten vaan jaksaisi :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä miehet sanovat tilanteesta, jossa vaimo välittää miehestä ja haluaisi kovasti että mies saisi nautittavan seksielämän, mutta kun seksiin ei ole mitään haluja ja se tuntuu ankealta, suorastaan pahalta? Siis riippumatta miehen tekemisistä tai ei-tekemisistä seksissä tai arjessa.
Pitäisi naisen sitten "vaan tsempata"?
Kyllä nainen voi myös itse miettiä miksi kaikki halut on kuolleet ja miksi seksi ei tunnu miltään. Jos on kuitenkin joskus hyvältä tuntunut. Haluton osapuoli terapiaan miettimään missä on vika. Ei arjen pitäisi seksiä tappaa. En minäkään mitään polttavan palavaa intohimoa miestäni kohtaan tunne. Rakastan miestäni edelleen, 15 vuoden jälkeen. Takkuja on arjessa, mutta paljon hyvääkin. Seksielämä on aktiivista, koska se tuntuu molemmista tosi hyvältä. Nautin seksistä paljon juurikin oman mieheni kanssa. Se tietää justiinsa mistä tykkään jne. ja uutta on turvallista kokeilla.
Lasten saantikaan ei ole vaikuttanut mitenkään. Yhdyntäkin on tuntunut vain paremmalta synnytysten jälkeen. Omaa vartaloaankaan ei jaksa enää aikuisena stressata. Mitäs parista makkarasta, kyllä niitä molemmilta löytyy. Ei haittaa yhtään. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha odotella parannusta tilanteeseen,jos asioista ei puhu.Ei se itsekseen parane. Naisen näkökulmasta sen verran,että pikkulasten kanssa kotona tai töissä helposti unohtuu naisellisuus tai parisuhteen hoito mikäli kaikki lapsiin,kotiin,taloudenhoitoon liittyvät asiat jää yksin hoidettavaksi. Pitää puhua ja selvittää syyt.
On jo kerrottu, että on yritetty puhua! Mutta...Sano nyt miten puhuminen hoidetaan, jos toisella ei sitä tahtoa siihen puhumiseen ole.
Tai jos se puhuminen ei johda mihinkään.
Meillä ei ole seksiä ollut vuoteen (mies on haluton). Kuulemma on väsynyt eikä ole sopivaa hetkeä seksille. Minä yritin löytää sitten ratkaisua tilanteeseen. Otin lapsista (6v. 10v ja 3kk) vastuuta enemmän ja varsinkin iltaisin että mies saa touhuta omiaan (ja huom. mies on ollut puoli vuotta lomautettuna eli työt eivät rasita ja vauvakin nukkuu hyvin eli ei pidä esim. öisin koko taloutta hereillä). Olen lähettänyt kaksi vanhempaa lasta ulos kun vauva on ollut päikkäreillä (ennen oltiin saman tien sänkypuuhissa kun lapset lähtivät ulos). Ei mitään. Yhtäkkiä ne paljon vältellyt kotityöt olivatkin tärkeämpiä "kun kerran vauvakin nukkuu". Niin no, minä ne kotityöt yleensä viimeistään illalla teen, eivät ne miestä pahemmin rasita.
En näe paljoa muita vaihtoehtoja kuin ero. Toisen naama on ruvennut suoraan sanottuna vituttamaan ja tuntuu, että heitän koko elämäni ihan hukkaan elämällä miehen kanssa, joka tuntuu pitävän minua enemmän kämppiksenä kuin vaimona.
Onko se vaan sitten niin, että seksihalujen puute on todella usein vain siihen omaan kumppaniin kyllästymistä? Oli sitten mies tai nainen kyseessä. Siis simppeliä biologiaa. Ja voisiko olla niin, ettei tällaisessa tapauksessa ole mitään aitoa kunnollista seksuaalista kemiaa ollutkaan, vaan pelkästään rakastumisen tai vauvakuumeen aiheuttamaa huumaa?
"Irmeli, täällä ei ole yhtään seksiä!"
"Ootko kattonu lipaston keskimmäisestä laatikosta?"
"Ei oo sielläkään"
"Vaatehuoneen hyllyltä?"
"Ei oo, seksi on kokonaan loppu."
"No, sitten pitää ostaa lisää"
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuohon muu auta kuin puhuminen ja syyn löytäminen, miksi ei haluta ja asian korjaaminen. Onko seksi tyydyttävää molemmista? Onko yöunet riittävän pitkät. Saako vaimo omaa aikaa ilman lapsia.
Syy ei tartte olla iso, mutta se voi vaikuttaa moneen asiaan. Se voi olla vaikka se, ettei vaimo saa nukkua ikinä viikonloppuisin pitkään, vaan hänen täytyy herätä huolehtiin lapsista miehen jatkaessa unia. Pikkuasiat alkaa tuntua pahalta ja katkeroittaa mieltä ja seksin evääminen toiselta voi tuntua hyvältä idealta.
Minun neuvo on se, että puhukaa, parisuhteesta ylipäätään, eikä pelkästä seksistä.
Jaa, että mies nukkuu pitkään ja vaimo herää hoitamaan lapsia?? Meillä ollut aina ihan toisin päin. Ja pari läheisintä ystävääni on kertonut heillä olevan ihan samalla lailla.
Vierailija kirjoitti:
Onko se vaan sitten niin, että seksihalujen puute on todella usein vain siihen omaan kumppaniin kyllästymistä? Oli sitten mies tai nainen kyseessä. Siis simppeliä biologiaa. Ja voisiko olla niin, ettei tällaisessa tapauksessa ole mitään aitoa kunnollista seksuaalista kemiaa ollutkaan, vaan pelkästään rakastumisen tai vauvakuumeen aiheuttamaa huumaa?
En minäkään enää mitenkään erityisen innostunut ole vaimoni ulkomuodosta. Mutta hän on vaimoni ja aika paljon pitää lisää p:tä tulla vastaan että eroa edes harkitsisin. Ja millaisia hunkseja tai silikonitissiblondeja te oikeasti toivotte saavanne jos ei kumppanin kanssa voi tarpeitaan tyydyttää???
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nainen voi myös itse miettiä miksi kaikki halut on kuolleet ja miksi seksi ei tunnu miltään. Jos on kuitenkin joskus hyvältä tuntunut. Haluton osapuoli terapiaan miettimään missä on vika. Ei arjen pitäisi seksiä tappaa. En minäkään mitään polttavan palavaa intohimoa miestäni kohtaan tunne. Rakastan miestäni edelleen, 15 vuoden jälkeen. Takkuja on arjessa, mutta paljon hyvääkin. Seksielämä on aktiivista, koska se tuntuu molemmista tosi hyvältä. Nautin seksistä paljon juurikin oman mieheni kanssa. Se tietää justiinsa mistä tykkään jne. ja uutta on turvallista kokeilla.
Lasten saantikaan ei ole vaikuttanut mitenkään. Yhdyntäkin on tuntunut vain paremmalta synnytysten jälkeen. Omaa vartaloaankaan ei jaksa enää aikuisena stressata. Mitäs parista makkarasta, kyllä niitä molemmilta löytyy. Ei haittaa yhtään. :)
Ihmiset on erilaisia. Toisille, kuten ilmeisesti sinulle, seksi on mieluisampaa kuin moni muu asia. Minulle seksi on ollut prioriteettilistan häntäpäässä aina. Mieluummin luen, katson leffaa, käyn lenkillä, pelaan lautapelejä, hoidan kasvimaata jne. Näin on ollut aina ja sama jatkuu lasten saatua. Siksi jos noihin asioihin ei jää päivällä aikaa, haluan tehdä niitä illalla lasten mentyä nukkumaan. Sen jälkeenkin ollaan tilanteessa, että ei ole aikaa seksille. Jos joudun nipistämään muista asioista seksin takia, niin seksistä tulee helposti pakkopullaa tai pakollinen suorite, joka vain pitäisi hoitaa alta pois. Meillä ei mielestäni ole kyse edes seksin laadusta tai siitä, ettei se tuntuisi tosi hyvälle, vaan ihan vain siitä, että en ole koskaan pitänyt seksistä tarpeeksi paljon, että se olisi minulle se ykkösvalinta, mitä tehdä omalla ajalla.
Ap:lle, ei sinulla ole muuta mahdollisuutta kuin syyttämättä, mutta lempeästi ja lujasti kertoa vaimollesi, miltä sinusta tuntuu ja mitä haluat. Kerro, että rakastat vaimoasi ja haluat olla häntä lähellä, että se on sinulle tärkeää ja haluat sitä parisuhteelta. Mielestäni voit antaa toiselle takarajan, mihin mennessä on pitänyt tapahtua jotain muutosta. Kerro, että jos haluatte toimivan parisuhteen, tästä asiasta täytyy pystyä puhumaan, vaikka se olisikin vaikeata. Aloittakaa vaikka ihan kahdenkeskisestä ajasta. Anna muutamia esimerkkejä, mitä voisitte tehdä yhdessä asian eteen. Kerro, että haluat varata teille kahdelle lyhyen loman ja sitten vain olette yhdessä, ei tarvitse harrastaa seksiä vaan ihan vain ajatuksena pitää hauskaa ja muistella, mihin toisessa on rakastunut. Tehkää niitä asioita, mitä teitte ennen lapsia. Meillä miehen kanssa on hankalina aikoina auttanut erilaiset aktiviteetit eli käytiin keilaamassa, lenkillä, melomassa jne. Teille voi sopia erilaiset jutut. Antakaa aikaa itsellenne, toisillenne ja seksille eli ei liian suuria vaatimuksia heti.
Minulle seksi tulee siitä, että rakastan miestäni ja haluan olla häntä lähellä. En juuri koskaan tarvitse sitä fyysisen halun takia. Pidän siitä, että tunnen itseni seksikkääksi ja näen, että mieheni ajattelee samoin. Mies hyvin avoimesti kertoo tämän, mikä on ehkä yksi syy, että meillä on seksiä näinkin paljon.
Jos mies on juoppo, paska tai muuten kusipää niin voi näin olla. Mutta itse elän tuttavapiirissä, jossa miehet ovat varmasti kunnon perheenisiä. Toki en voi tietää mitä seinien sisällä tapahtuu. Seksin vähyys tuntuu olevan kaikilla sama ongelma. Miksi?? Kertokaa naiset miksi ei voi harrastaa seksiä jo kumpikin lopputuloksena saa orgasmin ja olo on hyvä sen jälkeen?