Ihmiset katkaisevat välit minuun jatkuvasti, käykö muille koskaan näin?

Niin ja piti vielä lisätä noihin jotka yhtäkkiä vaan katkaisi välit ja toiset ei ehdi näkemään, niin he kyllä näkevät keskenään. Miten voisin kysyä suoraan että mikä on? Miksei he voi sanoa sitä suoraan..

Mahdotonta sanoa, kun ei tunne sinua. Oletko esim sellainen möläyttelijä, joka ei yhtään suodata sanomisiaan?

Pidätkö sanasi noin pääsääntöisesti? Mitä sovitaan niin siihen voi kanssasi luottaa? Arvosteletko muita tai heidän tapojaan? Osaatko ottaa muita huomioon, vai näetkö asiat lähes aina itsesi kautta? Vaikea sanoa, aloituksesi pohjalta ainakaan, missä vika.

Jaa a... enpä tiedä. Itsellä ihan samanlaisia kokemuksia. Luultavasti olen vain niin tylsä ihminen. :<

Onko sulla ketään, keneltä kysyä? Jotain kaveria, siskoa? Kyllä ne, jotka sut tuntee, tietää syyn, se ei vaan häiritse heitä tai heidän mielestään sun hyvät puolet vie voiton huonosta.

Ei aloituksen perusteella kyllä voi syytä arvata. Siitä ei selviä millainen olet. Olisiko sulla tosiaan ketään noita voisit kysyä?

Ripustaudutko, kärtätkö koko ajan seuraa? Möläytteletkö, sanotko asioita, jotka loukkaavat? Valitatko koko ajan, vilkaise Facebook-seinäsi, onko valtaosassa jutuissa valitusta/negatiivisuutta? Vuodatatko kaikki yksityisasiat saman tien? Keskusteletko oikeasti vai puhutko vain yksin? Tuomitsetko toisen valinnat ja elämän, saarnaatko miten pitäisi tehdä? Osaatko käytöstavat, kiittää ja pyytää anteeksi, tarjoat vastavuoroisesti?

Tuossa muutama syy, miksi olen katkaissut välit johonkin.

Mua ei yleensä jätetä edes vaikka käytökseni olisi huonoa, kuten että kieltäydyn tapaamisista usein enkä vastaile aina edes viesteihin jos en jaksa. Olen kai siitä kivaa seuraa että olen hyvä kuuntelija ja harkitsen sanojani, osaan miellyttää toisia ja saada toisen olon hyväksi, heittää huumoria ja semmoista. Yksi kaveri mulla on, joka on jätetty monesti. Se on...ärsyttävä. Tietää kaiken paremmin, vänkää turhista asioista, on kateellinen toisten menestyksestä. Ei näe tätä itse.

Ootko ruma? Haisetko? Oletko tylsä? Tai kenties et puhu mitään? 

Sellaisia ne ihmiset monesti ovat, että senaikainen elämä kiinnostaa enemmän. Enpä itsekkään ole jaksanut 20 vuotta vanhoihin koulukavereihin pitää yhteyttä. Joskus nähty jossain ja vaihdettu muutama sana ja juotu ehkä tuopillinen.

Sinkkumies

Vierailija kirjoitti:

Ripustaudutko, kärtätkö koko ajan seuraa? Möläytteletkö, sanotko asioita, jotka loukkaavat? Valitatko koko ajan, vilkaise Facebook-seinäsi, onko valtaosassa jutuissa valitusta/negatiivisuutta? Vuodatatko kaikki yksityisasiat saman tien? Keskusteletko oikeasti vai puhutko vain yksin? Tuomitsetko toisen valinnat ja elämän, saarnaatko miten pitäisi tehdä? Osaatko käytöstavat, kiittää ja pyytää anteeksi, tarjoat vastavuoroisesti?

Tuossa muutama syy, miksi olen katkaissut välit johonkin.

Nämä olivat syitä, joiden vuoksi muutama omakin kaverisuhde on mennyt päätökseen. Olen ollut pöydän molemmilla puolilla eli muutama kaveri on lopettanut yhteydenpidon, koska ripustauduin heihin liikaa. Vastaavasti itsekin olen lopettanut "kaveruuden", kun huomasin olevani aina vain maksajan roolissa tai se viimeinen "hätävara", johon otettiin yhteyttä vain tarvittaessa. Onneksi noista on tullut opittuakin.

Olet jollain tavalla raskas ihminen. Joko olet kamala suunapäänä oleva päällepäsmäri, joka on aina oikeassa ja "kerrot vain mielipiteesi" loukaten ihmisiä tai sitten olet sellainen, että et oikeasti ole keskustelussa mukana ja jokainen sana pitää nyhtää sinusta pihdeillä. Tai sitten et vain osaa käytöstapoja tai valitat koko ajan tai olet koko ajan jotain vailla.

Tuollaisia ihmisiä jaksaa hetken, mutta ei kauan.

Mitä sinä kaverina/ystävänä näille ihmisille annat? Minua puistattaa ihmiset, jotka haluavat kyllä nähdä&tehdä, mutta eivät itse anna tilanteeseen mitään; ei mielipiteitä, ei persoonaa, ei sanottavaa muutenkaan. En minä jaksa toimia muiden viihdyttäjänä, jos toinen vain passiivisena nauttii seurasta tekemättä yhtikäs mitään.

Ehkä sä olet tylsä ihminen, jonka kanssa ei haluta hengailla. Ei ihmisen tarvitse olla ilkeä tms., jotta sitä ei haluta kaveriksi. 

Itse lopetin kerran ystävyyden, koska hän oli koko ajan kiinni minussa. Kaikki illat olisi pitänyt jutella, ilmestyi iltamyöhään pihalle, soitteli yöllä, suuttui jos minulla oli jotain muuta sovittua menoa jne. Ei tuollaista jaksa, varsinkin kun olimme päivätkin samassa paikassa.

Toinen ihminen, jota välttelen, valittaa ihan kaikesta! Ottaa muiden tekemiset aina arvosteluna itseään kohtaan ja on erittäin kateellinen. Haukkuu esim. kaikki toisten ihmisten ulkomaanmatkat niin, että hänelle ei enää kerrota niistä. Halveksii kaikkea, missä joku on parempi kuin hän, esim. urheilua, kielten osaamista tms. On muuten äärimmäisen taitava löytämään kaikesta sen negatiivisen puolen ja kertomaan, mikä kaikki voi mennä pieleen. Kukaan ei myöskään saa jutella kellekään ilman että hän on mukana, suuttuu sellaisesta. Mahdotonta edes kuvailla, niin sanoinkuvaamattoman raskas persoona!

Tota kutsutaan elämäksi. Ihmisiä tulee ja menee, toisilla enemmän ja toisille vähemmän.  Turha kaikelle on syitä hakea.

Olen katkaissut välit kolmeen ihmiseen elämäni aikana.

Yksi näistä oli muuten ihan kiva kaveri, mutta se useamman kerran soitti kesken perjantai-illan jostain baarista ja "lainasi" rahaa. Se tarvitsi sen heti, mieluudti käteisenä (eli piti vielä lähtä viemään) eikä sillä ollut mikäänlaista aikomustakaan maksaa takaisin.

Toinen oli paras kaverini vuosia, mutta abiristeilyllä kun oli sekä hönen luokkansa ja minun luokkani samalla laivalla, huomasin, että se häpesi minua kun en ollut tarpeeksi suosittu.

Kolmas haukkui äitini isälleni valitusta hautakivestä.olis vääranlainen kivi, selvästi valittu tarkoituksena loukata häntä. Haudanhoitokin oli vääränlaista, kukat rumia ja havut huonoja.

Itse olen vähentänyt erään ihmisen tapaamista, koska hän ei ymmärrä lähteä pois! En enää halua kutsua häntä kotiini, koska hän vain istuu ja istuu ja viimeiset bussit menevät. Tuntuu, että häntä ei voi koskaan tavata kuten muita eli kahvitella tuntia paria vaan aina pitää olla joku kymmenen tunnin megasessio, johon minun voimani uupuvat.

Muita tyyppejä joita välttelen ovat monologien pitäjät ja valittajat ja muiden haukkujat. Myös se on ahdistavaa, jos ihminen ei puhu mitään eikä itse ehdota koskaan mitään kivaa tekemistä vaan häntä pitää viihdyttää. 

Mulle on käynyt samoin ja useasti. En enää jaksa hankkiutua sosiaalisiin tilanteisiin ja yrittää saada kavereita, parisuhteesta puhumattakaan. Oletan että minussa on jotain vialla, en vaan tiedä mikä 😞.

Olet jollain tavalla hankala ja rasittava ihminen.

Osa täällä on ehdottanut tylsyyttä ja olen itse rauhallisena ja tylsänä ihmisenä eri mieltä, minulle ei ole koskaan tapahtunut vastaavaa mitä ap:lle, eli kerta toisensa jälkeen välien katkomista. Tylsänä ihmisenä välit viilenevät pikemminkin "luonnollisen" hitaasti.