Taloyhtiö karhuaa ylimääräisiä hoitovastikkeita kahden kuukauden ajalta...

Ehdota seuraavaan yhtiökokoukseen asialistalle, että hallituksella oikeus seurata nettipankkitunnuksilla tilejä. 

Sitten menet hallitukseen.

Näet tilitapahtumista kuka maksanut tämän ylimääräisen ränni-vastikkeen ja näet mysö mitä isännöitsijä ostaa itselleen taloyhtiön piikkiin.

Pyydä myös pyydetyt tarjoukset ränni-remontista nähtäväksesi. Sitten soitat firmoihin, joista ränni-tarjousta pyydetty. Saatat huomata ettei ole edes pyydetty.

Vierailija kirjoitti:

Ulkopuoliset ovat monesti ihmetelleet meidän taloyhtiön hieman korkeampia vastikkeita.

Mutta eipä ole tarvinnut vuosikymmeniin periä mitään ylimääräisiä isoja summia remonttitarpeisiin.

Mun mielestä vähän kehnosti hoidettu asiat jos ei ole yhtään säästössä sitä rahaa taloyhtiöllä. Teillä taitaa olla aika edulliset vastikkeet?

Hoitovastiketta ei saa periä ylimääräistä, vain sen verran mitä vuodessa kuluu taloyhtiön hoitoon, eli juokseviin kuluihin, tuloksen pitää olla lähellä nollaa aina vuoden lopussa. 

Korjausrahastoon tai vastaavaan voi sitten kerätä erillistä vastiketta, jos haluaa kerätä johonkin tiettyyn remonttiin rahaa etukäteen, tai vaan pahan päivän varalle.

T: Isännöitsijä

Kuinka monta osakasta talossa on ap? Kuulostaa melko kalliilta rännirempalta jos on useampi satanen per huoneisto tullut laskua. Onko kyseessä rivitalo vai kerrostalo? Hallitus saa päättää keskenään pienistä jutuista, ja jos aletaan puhua tuhansista euroista, se ei ole enää pieni juttu. Joko hallituksella pitää olla yhtiökokouksessa annettu valtuutus teettää rännien korjaus, tai se pitää olla 5-vuotissuunnitelmassa ja näin ollen otettu huomioon jo budjettia laadittaessa. 

Kaikista pahinta tuossa jutussa on se että osakkaat eivät ole tienneet koko remontista, kyllä hallituksen olisi siitä pitänyt hyvissä ajoin tiedottaa, ja tosiaan jos taloyhtiön talous ei ole ihan kuralla, maksuaikaa pitää antaa kohtuullisesti, ei voida olettaa että kaikilla ihmisillä on koska tahansa heitää monta sataa johonkin ylimääräiseen ilman että menee velan puolelle.

T: Isännöitsijä

Vierailija kirjoitti:

Kahdella vastikkeella per huoneisto maksettava remontti, joka tehdään edes suunnilleen tarpeeseen, on juuri sellainen pikkuasia josta hallitus voi päättää ilman yhtiökokousta. Juuri tällaisia pieniä korjauksia varten hallituksella on valtaa päättää asioista myös itsenäisesti, ja ylimääräisten vastikkeiden periminen mahdollista. Ap voi itse pyrkiä hallitukseen, jotta pääsee päättämään näistä pikkuhommista. 

Juuri näin ja itse asiassa meidän taloyhtiössä tehtiin syksyllä vastaava remontti ja samanlaisella rahoituksella. Varmaan kaikilla taloyhtiöillä on yhtiökokouspäätöksissä lauseke, että hallituksella on oikeus periä tai jättää perimättä muutaman kuukauden suuruinen vastike. Tämä on hyvä tapa pieniin remontteihin, koska silloin ei tarvitse lähteä pankkiin neuvottelemaan lainasta.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta osakasta talossa on ap? Kuulostaa melko kalliilta rännirempalta jos on useampi satanen per huoneisto tullut laskua. Onko kyseessä rivitalo vai kerrostalo? Hallitus saa päättää keskenään pienistä jutuista, ja jos aletaan puhua tuhansista euroista, se ei ole enää pieni juttu. Joko hallituksella pitää olla yhtiökokouksessa annettu valtuutus teettää rännien korjaus, tai se pitää olla 5-vuotissuunnitelmassa ja näin ollen otettu huomioon jo budjettia laadittaessa. 

Kaikista pahinta tuossa jutussa on se että osakkaat eivät ole tienneet koko remontista, kyllä hallituksen olisi siitä pitänyt hyvissä ajoin tiedottaa, ja tosiaan jos taloyhtiön talous ei ole ihan kuralla, maksuaikaa pitää antaa kohtuullisesti, ei voida olettaa että kaikilla ihmisillä on koska tahansa heitää monta sataa johonkin ylimääräiseen ilman että menee velan puolelle.

T: Isännöitsijä

Meillä on erillistaloyhtiö ja uudet rännit reunalautoineen ja töineen maksoivat yli tuhat euroa/talo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahdella vastikkeella per huoneisto maksettava remontti, joka tehdään edes suunnilleen tarpeeseen, on juuri sellainen pikkuasia josta hallitus voi päättää ilman yhtiökokousta. Juuri tällaisia pieniä korjauksia varten hallituksella on valtaa päättää asioista myös itsenäisesti, ja ylimääräisten vastikkeiden periminen mahdollista. Ap voi itse pyrkiä hallitukseen, jotta pääsee päättämään näistä pikkuhommista. 

Juuri näin ja itse asiassa meidän taloyhtiössä tehtiin syksyllä vastaava remontti ja samanlaisella rahoituksella. Varmaan kaikilla taloyhtiöillä on yhtiökokouspäätöksissä lauseke, että hallituksella on oikeus periä tai jättää perimättä muutaman kuukauden suuruinen vastike. Tämä on hyvä tapa pieniin remontteihin, koska silloin ei tarvitse lähteä pankkiin neuvottelemaan lainasta.

No ei kahden kuukauden vastike ole pieni summa, ja kun sen vielä kertoo osakkeiden määrällä, niin summa on vähintäänkin tuhansia jos ei kymmeniä tuhansia, joten ei riitä hallituksella valtuudet omin päin mennä tekemään päätöksiä ilman että siitä on sovittu yhtiökokouksessa. Pienissä taloyhtiöissä raja menee sadoissa euroissa.

T: Isännöitsijä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monta osakasta talossa on ap? Kuulostaa melko kalliilta rännirempalta jos on useampi satanen per huoneisto tullut laskua. Onko kyseessä rivitalo vai kerrostalo? Hallitus saa päättää keskenään pienistä jutuista, ja jos aletaan puhua tuhansista euroista, se ei ole enää pieni juttu. Joko hallituksella pitää olla yhtiökokouksessa annettu valtuutus teettää rännien korjaus, tai se pitää olla 5-vuotissuunnitelmassa ja näin ollen otettu huomioon jo budjettia laadittaessa. 

Kaikista pahinta tuossa jutussa on se että osakkaat eivät ole tienneet koko remontista, kyllä hallituksen olisi siitä pitänyt hyvissä ajoin tiedottaa, ja tosiaan jos taloyhtiön talous ei ole ihan kuralla, maksuaikaa pitää antaa kohtuullisesti, ei voida olettaa että kaikilla ihmisillä on koska tahansa heitää monta sataa johonkin ylimääräiseen ilman että menee velan puolelle.

T: Isännöitsijä

Meillä on erillistaloyhtiö ja uudet rännit reunalautoineen ja töineen maksoivat yli tuhat euroa/talo.

Se onkin ihan eri asia, kun on per talo, ap:n tapauksessa ei varmaan ole kuin yksi talo kyseessä. Ja reunalautojen uusiminen on harvinaisempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kahdella vastikkeella per huoneisto maksettava remontti, joka tehdään edes suunnilleen tarpeeseen, on juuri sellainen pikkuasia josta hallitus voi päättää ilman yhtiökokousta. Juuri tällaisia pieniä korjauksia varten hallituksella on valtaa päättää asioista myös itsenäisesti, ja ylimääräisten vastikkeiden periminen mahdollista. Ap voi itse pyrkiä hallitukseen, jotta pääsee päättämään näistä pikkuhommista. 

Juuri näin ja itse asiassa meidän taloyhtiössä tehtiin syksyllä vastaava remontti ja samanlaisella rahoituksella. Varmaan kaikilla taloyhtiöillä on yhtiökokouspäätöksissä lauseke, että hallituksella on oikeus periä tai jättää perimättä muutaman kuukauden suuruinen vastike. Tämä on hyvä tapa pieniin remontteihin, koska silloin ei tarvitse lähteä pankkiin neuvottelemaan lainasta.

No ei kahden kuukauden vastike ole pieni summa, ja kun sen vielä kertoo osakkeiden määrällä, niin summa on vähintäänkin tuhansia jos ei kymmeniä tuhansia, joten ei riitä hallituksella valtuudet omin päin mennä tekemään päätöksiä ilman että siitä on sovittu yhtiökokouksessa. Pienissä taloyhtiöissä raja menee sadoissa euroissa.

T: Isännöitsijä

Meillä on korjaussuunnitelma ja siinä oli rännien korjaus, mutta se oli laitettu toteutettavaksi vuonna 2017. Viime kesänä rännit parissa talossa alkoivat vuotaa(olivat syöpyneet), niinpä hallitus päätti korjauksesta ja rahoitusta varten kerättiin kaksi ylimääräistä vastiketta. Eipä kukaan valittanut, hyvähän se on, että paikat pidetään kunnossa.

Jo yhtiökokouksessa on annettu lupa kerätä vastikkeet niin sen suhteen asia kunnossa, mutta korjauksestakin olisi pitänyt sopia yhtiökokouksessa ellei kyseessä ole akuuttivika joka pitää ehdottomasti korjata ja estää esim. lisävahinkojen syntyminen nopeasti. Eli ihan noin asia ei voi mennä että hallitus päättää korjauksesta jos siihen pitää vielä rahoitus erikseen hankkia. Jos ei pitäisi niin varmaan olisi kaikille ihan ok vaikka kourut korjattaisiinkin.

Luuleeko ap siis että korjaus on tehty ihan huvin vuoksi ja turhaan? Hallituksen jäsenetkin ovat yleensä taloyhtiön omistajia - meinaat, että he ovat huvin vuoksi halunneet itsekin maksaa turhasta remontista?

Eivät varmasti, vaan remontti on tehty täysin tarpeeseen, jolloin siihen mennyt rahakin on ihan tarpeeseen käytetty. Ap:ta vaan ottaa päähän, kun joutuu itse maksamaan oman omaisuutensa hoidosta. Näitä löytyy joka taloyhtiöstä. Mitään ei saisi korjata, mikä ei akuutisti juuri omaan asumiseen vaikuta. Viis siitä jos katto alkaa syöpyä puhki tai ikkunat repsottaa tai viemärit ei vedä, kun "en mä ole mitään huomannut". Ilkeät muut osakkaat vaan haluaa huvikseen remppailla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkopuoliset ovat monesti ihmetelleet meidän taloyhtiön hieman korkeampia vastikkeita.

Mutta eipä ole tarvinnut vuosikymmeniin periä mitään ylimääräisiä isoja summia remonttitarpeisiin.

Mun mielestä vähän kehnosti hoidettu asiat jos ei ole yhtään säästössä sitä rahaa taloyhtiöllä. Teillä taitaa olla aika edulliset vastikkeet?

Hoitovastiketta ei saa periä ylimääräistä, vain sen verran mitä vuodessa kuluu taloyhtiön hoitoon, eli juokseviin kuluihin, tuloksen pitää olla lähellä nollaa aina vuoden lopussa. 

Korjausrahastoon tai vastaavaan voi sitten kerätä erillistä vastiketta, jos haluaa kerätä johonkin tiettyyn remonttiin rahaa etukäteen, tai vaan pahan päivän varalle.

T: Isännöitsijä

Et muuten alkanut perustelemaan sitä miksi mielipiteeni on "mutua"... 

Tuossa yllä sinulla on erinomainen vastaus, mutta ihmettelen sitä että jaksat "maalikoille" oikoa tuollaisia asioita. Luuletko että keskiverto  palstalukia ymmärtää, että mitä eroa on "ylimääräisen" hoitovastikkeen perimiesessä ja mitä eroa korjausrahaston keräämisessä? Molemmissa tapauksissa osakas maksaa korkeampaa vastiketta joka säästettäisiin pahanpäivän varalle yhtiön tilille... Kyse on ainoastaan kirjanpidolliesta/verotuksellisesta "tempusta"...

T. Juristi

AP tässä!

Eli koko ränniremontti tuli maksamaan koko taloyhtiölle yhteensä hieman vajaa 10 000e, joten en todellakaan puhuisi "pienestä remontista" joka olisi noin vain hallituksen päätettävissä. Tästä remontista ei informoitu taloyhtiön muita osakkaita mitenkään, vaan tieto tuli vasta näiden laskujen myötä. Remppaa oli tehty aina aamuisin, kun ihmiset ovat työpaikoillaan.

Ja myönnän sen kyllä että en ole mikään ränniasiantuntija, mutta rännien toiminnasta ei ollut tullut valituksia eivätkä ne ulkoisestikaan olleet huonokuntoiset. Eniten sapettaa että taloyhtiöön on tulossa suurempi remontti hieman myöhemmin, ja nyt hallitus lähtee sooloilemaan ja käyttämään luvatta suuria summia kohteisiin, jotka eivät vaatineet vielä edes korjausta.

Tämä hallituksen tapa jättää tiedottamatta on tullut vähän turhankin tutuksi viimeaikoina kun viimeksi kaadettiin takapihoilta kaikki puut, josta ei siitäkään kerrottu muille osakkaille mitään. Ne kaadetut puut sitten tuhosivat liudan osakkaiden istutuksia... Hallituksen jäsenet tietysti kerkesivät omat marjapensaansa ja istutuksensa hakemaan tieltä pois, mutta eivät muut. :(

AP jatkaa.

Ja siis vielä lisätäkseni, olen todellakin sen kannalla että korjaustoimenpiteitä pitääkin tehdä ja paikkoja pitää kunnossa, MUTTA siitä olisi todellakin tiedotettava muillekin kuin pelkälle hallituksen porukalle. Ei voi olla oikein että teetätetään useiden tonnien remontteja ilman että informoidaan muita ja viikon varoitusajalla vaaditaan useita satoja maksettavaksi!!!

Vierailija kirjoitti:

Siinäpä se otsikossa tulikin. Osaisiko kukaan neuvoa asiassa?

Sain siis postissa laskun jossa käsketään maksamaan 2* ylimääräinen yhtiövastike viitaten korjaukseen, josta minulla ei ole ollut hajuakaan. Ei myöskään muilla taloyhtiön jäsenillä, vaan hallitus on mennyt omatoimisesti päättämään että nyt uusitaan räystäskourut, jotka olivat siis vielä ihan hyväkuntoiset, ja niissä ei ollut mitään vikaa. Olen ollut jokaisessa taloyhtiön kokouksessa, ja yhdessäkään niistä ei ole ollut tästä mainintaa. Näistä ylimääräisistä yhtiövastikkeista ei myöskään ole ollut mitään puhetta.

Nuo ylimääräiset vastikkeet eivät ole mitään pieniä summia, vaan useita satoja. Ja maksuaikaa annettu ruhtinaallinen viikko...

Käyn itse töissä, mutta puoliso opiskelee ja joutuu kesän elämään täysin minun tulojeni varassa. Meillä ei jää yhtään ylimääräistä muutenkaan ja nyt tipahtaa tällainen pommi. :( Ja vielä sellaisesta asiasta, johon ei minulta eikä muiltakaan taloyhtiön osakkailta ole edes kysytty lupaa... Voiko taloyhtiön hallitus toimia näin? Ja onko minulla osakkaana mitään oikeuksia tässä tilanteessa?

Osaisiko täällä joku auttaa?Kiitokset vastauksista jo etukäteen.

Viikon maksuaika kuulostaa kohtuuttomalta, jopa laittomalta. Mielestäni 2vko on normaali maksuaika mutta noista kahdesta ylimääräisestä hoitovastikkeesta sen verran että varsin usein yhtiökokouksissa hyväksytään hallitukselle oikeus periä juurikin kaksi ylimääräistä vastiketta/vuosi tarvittaessa.

Se ei siis ole mikään automaatio vaan vain tarvittaessa. Ilmeisesti nyt on sellainen tarve osunut kohdalle ja yhtiökokouksessa siihen ovat osakkaat antaneet mahdollisuuden. Tähän riittää että kokous on päätösvaltainen ja näin siis ymmärtääkseni toimitaan lähes jokaisessa as Oy:ssa.

Mitä tuo hallituksen vastuuvapaus käytännössä tarkoittaa? Siis se, ettei vastuuvapautta ole?

Vierailija kirjoitti:

Ei tuollaisista pikkukorjauksista yleensä yhtiökokouksessa päätetä. Hallitus hoitaa juoksevat asiat ja pikkukorjaukset on juuri niitä. Silläkään ei ole väliä, millä perusteella ylimääräinen yhtiövastike peritään. Se peritään silloin, kun rahatilanne vaatii, ihan sama johtuuko se reistailevasta hissistä tai lumisesta talvesta. 

Hallituksen kokousten pöytäkirjat ovat tietääkseni julkisia ja osakkailla on oikeus saada ne lukea. Jos kovasti kiinnostaa, niin voit pyytää saada niitä lukea. Siellä luultavasti vain lukee, että päätetty korjata kourut ja periä ylimääräinen yhtiövastike.

Hallituksen kokouspöytäkirjat EIVÄT ole julkisia. Osakkaalla on oikeus saada pöytäkirjaote käsitellystä asiasta, joka koskee hänen asuntoaan/asiaansa.