Lue keskustelun säännöt.
Olen 23 ja mulla ei ole tulevaisuutta
10.05.2016 |
Opinnot menee huonosti kun ala ei motivoi. Rahat loppu, kesäksi ei taaskaan saanut töitä kymmenistä hakemuksista huolimatta ja opintotukia ei voi nostaa koska loppuvat muutenkin, kun opinnot ei motivoi. Ei ole ketään jolle puhua, koulusta ei löytynyt yhtään ystävää, poikaystävä suunnittelee eroamista kun ei jaksa ongelmiani. En tiedä ollenkaan mitä elämältä haluan, joten minkään tekeminen ei motivoi kun ei ole mitään suuntaa. Vanhemmat ovat kaukana eivätkä välitä, sisaruksia ei ole.
Olen koko ajan väsynyt ja surullinen, haluaisin vain nukkua ja saada etäisyyttä elämääni. Tässäkö tämä olikin?
Kommentit (38)
Ehkä elämäsi olikin siinä. Nimittäin tämänhetkinen elämäsi. Voit aloittaa uuden :) Kuolla ei kannata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä elämäsi olikin siinä. Nimittäin tämänhetkinen elämäsi. Voit aloittaa uuden :) Kuolla ei kannata.
Jep. Aloita uusi elämä. Ensin lahjoitat kaiken nykyisen omaisuutesi pois, jotta saat puhtaan alun. Siinä voin auttaa sinua.
Ei ketään jolle puhua paitsi se poikaystävä... Uskottavuus on mennyt näistä av:n "yksinäisistä" valittajista, kaikilla on kuitenkin puoliso.
Pidä välivuosi. Hanki töitä ja matkusta. Tiiän ton opinto-ongelman ja itse olen hakemassa apua ahdistuneisuuden kanssa, kun tulevaisuus on turhaa ja synkkää.
Miten kukaan tässä maassa saa perhettä tai omistusasuntoa jos ei töitäkään ole kuin pätkissä...
Vierailija kirjoitti:
Ei ketään jolle puhua paitsi se poikaystävä... Uskottavuus on mennyt näistä av:n "yksinäisistä" valittajista, kaikilla on kuitenkin puoliso.
Poikaystävä on sanonut ettei jaksa enää kuunnella ongelmiani ja katsoa sitä kuinka hukassa olen eikä tiedä haluaako jatkaa suhdetta enää enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ketään jolle puhua paitsi se poikaystävä... Uskottavuus on mennyt näistä av:n "yksinäisistä" valittajista, kaikilla on kuitenkin puoliso.
Ei kaikilla ole täydellistä suhdetta, jossa puoliso on sekä paras ystävä että kuuma rakastaja. Monet seurustelevat vain, ettei tarvisi olla yksin...
Hankihan keskusteluapua esimerkiksi nuorten kriisikeskuksien kautta. :) Löytyy myös auttavia puhelimia, joihin voit soittaa, mikäli asut jossakin kauempana. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi HelsinkiMissio (ei mitenkään uskonnollinen järjestö) tarjoaa ihan tukihenkilöitä, eli auttavaa/kuuntelevaa aikuista tai nuorta aikuista seuraa. Seurakunnan kautta saa sitten uskonapua. Et ole yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miks ihmeessä pitää mennä opiskelemaan jotain sellaista, josta ei tykkää? Itsepähän olet valintasi tehnyt!
Ota opintolainaa? Mee vapaaehtoistöihin ulkomaille? Kannattaa kattoa Allianssin sivu tai mee vaikka Australiaan Working Holiday -viisumilla. Opinnoista voi kyllä ottaa taukoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä opiskelet?
Ei kannata elämää tuhlata ammattiin joka puuduttaa jo opiskellessa, jos ekana miettisit toisen ala opintoja.
Onko ap:lla mielessä jotain alaa, joka kiinnostaisi? Haet ensi syksyn haussa sinne (amk/amis) tai aloitat avoimessa yliopistossa opiskelut ja varsinainen haku sitten ensi keväänä.
Rahaa saa sossusta, jos ei saa opintotukea tai muutakaan. Töitä haet sitten, kun saat muut asiat kuntoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli jossain iässä vähän samanlainen olo. Sitten minä kyllästyin omaan kitinääni, ja päätin vaan hoitaa ne opinnot vaikka kuinka tympäisi ieikä yhtään kiinnostanut. Siitähän se elämä sitten lähtikin. PIan 20 vuotta jo ollut alalla, joka jossain vaiheessa opintoja tuntui aivan väärältä ja tympeältä, ja oikein mukavaahan tämä on. Ainakin paljon parempi kuin jäädä vellomaan päättämättömyyteen jossa ei mene mitään kohti kun ei tiedä minne haluaa.
Niimpä sulla sentään on mies, mutta älä valita. Sulla ei ole todellisia ongelmia, herääppä tähän päivään. Jos terveys on kunnossa niin se on jo paljon, täällä kuitenkin on mahdollisuus saada tukia. Jos miehesi on töissä niin kikkailkaa niitä tukia niin että olet kirjoilla jossain muualla tms. Vuokrafirmoilta saa töitä kunhan on valmis siivoon ja tiskaan. Itse lähdin laivalle töihin, en muuttanut sillä työmatkaa satamaan ei usein tarvitse kulkea. Kuten sanoin, älä valita vaan keskity siihen mitä sinulla on ja miten voit saavuttaa enemmän, kaikki on itsestäsi kiinni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miks ihmeessä pitää mennä opiskelemaan jotain sellaista, josta ei tykkää? Itsepähän olet valintasi tehnyt!
Pässi. Esim. 16-vuotiaana valittu unelma-ala voikin osoittautua myöhemmin virheeksi. Kaveri tähtäsi oikikseen jo yläasteella, pääsi sinne ekalla yrittämällä ja lopetti kahden vuoden jälkeen.
On sinulla pienet ongelmat. Minulla menee paljon huonommin mutten silti täällä valita.
Onhan noita haaveita mutta tuntuu että ne vaihtuvat joka toinen päivä. Tämän nykyisen piti olla se unelna-ala mutta olin väärässä. Ja ylipäätään sinnittely vuoden päähän (yliopistohaku) tuntuu toivottomalta kun päivät menee sumussa, saati sitten että saisin revittyä itsestäni irti energiaa lukea pääsykokeisiin.
Mihinkään Australiaan ei ole rahaa, en edes tiedä millä maksan ensi kuussa vuokran.
Aloittaja
Jatka nyt sinnikkäästi työn hakua kesän osalta. Vaikka työn saanti on vaikeaa, niin tässä vaiheessa vielä tulee peruutuksia ja lyhyellä varoitusajalla tulevia sijaisuuksia.
Ota kesäksi tehtäväksi miettiä, että mitä haluat tehdä opinnoillasi. Voitko vaihtaa suuntautumista? Tai hakea kokonaan uudelle alalle seuraavassa yhteishaussa? Jos saat kesäksi töitä, niin sinulla olisi hyvät mahdollisuudet jatkaa työssä syksyllä ja pitää miettimisvälivuosi. Jos se ei onnistu, niin pystytkö tekemään koulussa valinnaisia opintoja, yhteisiä opintoja ym. kursseja, jotka saisit hyväksiluettua vaikka vaihtaisit alaa?
Kesäksi voit hakea rahaa sossusta, tosin sossu voi pakottaa ensin nostamaan opintolainan. Sekään ei ole maailmanloppu, sillä yhden kesän ajaksi nostettu laina on isossa mittakaavassa pieni summa, jonka saa mistä tahansa palkasta maksettua. Ja maksamista ei tarvitse aloittaa ennen kuin valmistuu - ja jos vaihdat alaa, niin saat edelleen lisäaikaa kunnes uudet opinnot valmistuvat.
Ota myös yhteyttä opiskelijaterveydenhuoltoon tai johonkin lyhyen kynnyksen mielenterveyspalveluja tarjoavaan paikkaan ja yritä saada puhumisaikaa. Sekin auttaa selvittämään, että tarvitsisitko pitemmän tähtäimen apua vai onko ongelma vain väärässä alavalinnassa. (Mikä on sekin ihan oikea ongelma, koska ei sitä päivästä toiseen jaksa opiskella jotain, joka tuntuu väärältä.)
Vierailija kirjoitti:
Niimpä sulla sentään on mies, mutta älä valita. Sulla ei ole todellisia ongelmia, herääppä tähän päivään. Jos terveys on kunnossa niin se on jo paljon, täällä kuitenkin on mahdollisuus saada tukia. Jos miehesi on töissä niin kikkailkaa niitä tukia niin että olet kirjoilla jossain muualla tms. Vuokrafirmoilta saa töitä kunhan on valmis siivoon ja tiskaan. Itse lähdin laivalle töihin, en muuttanut sillä työmatkaa satamaan ei usein tarvitse kulkea. Kuten sanoin, älä valita vaan keskity siihen mitä sinulla on ja miten voit saavuttaa enemmän, kaikki on itsestäsi kiinni
Oletpa putkiaivo. Ap on selvästi masentunut ja vaikka aviomies olisi Brad Pitt niin ei se masennusta estä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan noita haaveita mutta tuntuu että ne vaihtuvat joka toinen päivä. Tämän nykyisen piti olla se unelna-ala mutta olin väärässä. Ja ylipäätään sinnittely vuoden päähän (yliopistohaku) tuntuu toivottomalta kun päivät menee sumussa, saati sitten että saisin revittyä itsestäni irti energiaa lukea pääsykokeisiin.
Mihinkään Australiaan ei ole rahaa, en edes tiedä millä maksan ensi kuussa vuokran.
Aloittaja
Ota opintolainaa.
Sulla on mies.