Onko normaalia, jos mies ei halua yhteenmuuttoa 3kk seurustelun jälkeen?
Ihana mies, jonka kanssa olen seurustellut 4kk ei halua muuttaa kanssani yhteen. Mitään järkevää estettä yhteenmuutolle ei mielestäni ole, sillä olemme molemmat jo koulumme käyneet, vakiduunissa ja muutenkin vakaassa elämäntilanteessa, ja vietämme melkein jokaisen viikonpäivän muutenkin yhdessä.
Kommentit (28)
On normaalia, noin lyhyen ajan kun olette vasta seurustelleet. Älä ole ahdistava.
Sä et ehkä kuitenkaan ole sen mielestä niin ihana. Ja 4 kk on oikeesti tosi lyhyt aika.
No 4 kk on aika lyhyt aika. Toisaalta minä tapasin nykyisen aviomieheni 7 vuotta sitten näin toukokuussa ja kesäkuusa asuttiin jo yhdessä. Tuntui vain oikealta ja ajateltiin et saahan ne kattilat eri kaappeihin jos ei onnistukaan. Mutta ihmiset ovat erilaisia. Anna miehelle aikaa äläkä ainakaan ala painostamaan tai hän ei halua yhteenmuuttoa ikinä!
Rupes jostain syystä naurattamaan :D
Viisasmies! Ei mitään kotileikkejä vielä.
Painostava ja kontrolloiva tyttöystävä. Ihme, että mies ei halua samaan talouteen. ZIIZUS!!!
Usein psykopaatit ja sosiopaatit ja muut pershöröt haluaa heti yhteen.
Ei se aika ratkaise, vaan seurustelun laatu. Jos sitä vaan tapaillaan, eikä oikein osata syvemmälti tutustua toiseen, niin kyllähän se arvaluttaa. Toki ihmiset ovat erilaisia, jotkut heittäytyvät matkaan keveinkin perustein, jotkut taas haluavat olla varmoja, että suhde menestyy jatkossakin.
Vierailija kirjoitti:
Ei se aika ratkaise, vaan seurustelun laatu. Jos sitä vaan tapaillaan, eikä oikein osata syvemmälti tutustua toiseen, niin kyllähän se arvaluttaa. Toki ihmiset ovat erilaisia, jotkut heittäytyvät matkaan keveinkin perustein, jotkut taas haluavat olla varmoja, että suhde menestyy jatkossakin.
Kyllä me olemme ihan syvällisesti ehtineet jo tutustua, ja tosiaan melkein joka päivä ollaan yhdessä. Ja minusta tässä iässä ja elämäntilanteessa ei tarvitse odotella, koska tosiaankin ainahan voi muuttaa erilleen jos ei juttu toimikkaan.
ap
En mä kanssa ymmärrä, miksei voisi muuttaa yhteen vaikka kuukauden sisään ensitapaamisesta. Säästyy vuokrarahat vaikka etelänmatkaan. Ainahan onnistuu poismuuttokin.
"Tässä iässä" yleensä oma koti alkaa olla yhä tärkeämpi, on niitä omia tavaroita ja huonekaluja, joista ei halua päästä eroon. Oma koti on sisustettu pikuhiljaa mieleiseksi ja toisaalta muuttaminen tuntuu koko ajan vaikeammalta ja ärsyttävämmältä. Miksei siis odottaa vaikka sitä vuotta, että näkee onko kyseessä oikeasti vakava ja kestävä suhde?
Jos hän ei uskalla pieraista tai käydä kakalla sun läsnäollessa.
Mies haluaa pitää oman kotinsa, omat verhonsa, mattonsa, huonekalunsa ja tapansa. Muutto naisen kanssa asumaan merkitsee sitä, että ensin joutuu luopumaan isosta osasta tavaroitaan, sitten tilasta ja lopulta jopa oikeudesta syödä sitä, mitä tahtoo.
Miksi mies muuttaisi kanssasi asumaan, kun se laskisi hänen elämisensä tasoa?
Ensin pitää tutustua kunnolla, seurustella. Sitten vasta kosinta ja avioliitto. Ja sitten vasta yhteenmuutto.
Ja vasta nyt saa mennä miehen kanssa sänkyyn. Tämä on Jumalan tahto ja se on myöskin ihmisille parhaaksi.
Miten on, ovatko suomalaiset nyt onnellisia kun elävät vastoin Jumalan ohjeita? Niinpä.
Sinulla ap on pesäntekovietti herännyt, mutta miesystävälläsi todennäköisesti ei. Siinä syy, miksi hän haluaa edelleen säilyttää vapautensa. Ehdotan, että otat ihan vanhanaikaisesti paperia ja kynän ja kirjoitat paperille, mitä sinä loppujen lopuksi tiedät miehestä, hänen arvoistaan ja asenteistaan sekä hänen taustoistaan. Erittele tarkasti! Onko hän ollut aikaisemmin pidemmässä suhteessa ja kenties asunutkin naisen kanssa? Silläkin on vaikutusta. Voi olla, että entinen suhde ja sen päättyminen on tehnyt hänestä varovaisen. Noita viime aikojen keskusteluja muistellen heitän ehkä typeränkin kysymyksen, mutta teen sen joka tapauksessa: Tunnetteko toisenne jo niin hyvin että pystytte olemaan rennosti toistenne seurassa ja vaikka päästämään kunnon pierun toisen kuullen tai ilkeätkö käydä miehen paikalla ollessa vessassa isommallakin asialla? Ja toisesta ketjusta vielä: Joudutko paniikkiin, jos miesystäväsi haluaa rakastella sinua takaa päin ja näkee sinun peppureikäsi? Jne. jne.
Joo-o, miksköhän mä tulin takaisin av:lle...tämä on sairas paikka.
Vierailija kirjoitti:
Sinulla ap on pesäntekovietti herännyt, mutta miesystävälläsi todennäköisesti ei. Siinä syy, miksi hän haluaa edelleen säilyttää vapautensa. Ehdotan, että otat ihan vanhanaikaisesti paperia ja kynän ja kirjoitat paperille, mitä sinä loppujen lopuksi tiedät miehestä, hänen arvoistaan ja asenteistaan sekä hänen taustoistaan. Erittele tarkasti! Onko hän ollut aikaisemmin pidemmässä suhteessa ja kenties asunutkin naisen kanssa? Silläkin on vaikutusta. Voi olla, että entinen suhde ja sen päättyminen on tehnyt hänestä varovaisen. Noita viime aikojen keskusteluja muistellen heitän ehkä typeränkin kysymyksen, mutta teen sen joka tapauksessa: Tunnetteko toisenne jo niin hyvin että pystytte olemaan rennosti toistenne seurassa ja vaikka päästämään kunnon pierun toisen kuullen tai ilkeätkö käydä miehen paikalla ollessa vessassa isommallakin asialla? Ja toisesta ketjusta vielä: Joudutko paniikkiin, jos miesystäväsi haluaa rakastella sinua takaa päin ja näkee sinun peppureikäsi? Jne. jne.
Kyllä tunnemme toisemme ihan tarpeeksi hyvin, olemme olleet seurustelua ennen kavereita melkein vuoden ajan. Ja mies on pannut minua takaapäin ja nähnyt peppureikäni enkä ole yhtään panikoinut.
onko pieru/haju/paskamuuri rikottu? jos ei niin älä hyvä ihminen vielä muuta.. se ei halua kuunnella sun aamupörinöitä vessassa saati sitten sinä haistella hänen hautunutta munapieruaan jota on joutunu koko päivän pidätellä :(
Olen nainen, enkä minäkään haluaisi muuttaa yhteen noin lyhyen ajan jälkeen. Kyllä toinen pitää lähemmäksi pari vuotta tuntea, jotta voi sanoa olisiko hänen kanssaan yhdessäasuminen kivaa. MUlle tosin yhteenmuutto on aika vakava asia enkä leikin vuoksi kamojani rahtaisi toiseen osoitteeseen. Seurustelun on oltava todella vakavalla pohjalla ja mielellään jo kihlat mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se aika ratkaise, vaan seurustelun laatu. Jos sitä vaan tapaillaan, eikä oikein osata syvemmälti tutustua toiseen, niin kyllähän se arvaluttaa. Toki ihmiset ovat erilaisia, jotkut heittäytyvät matkaan keveinkin perustein, jotkut taas haluavat olla varmoja, että suhde menestyy jatkossakin.
Kyllä me olemme ihan syvällisesti ehtineet jo tutustua, ja tosiaan melkein joka päivä ollaan yhdessä. Ja minusta tässä iässä ja elämäntilanteessa ei tarvitse odotella, koska tosiaankin ainahan voi muuttaa erilleen jos ei juttu toimikkaan.
ap
Minkä ikäisiä sitten olette? Vietättekö yönnekin yhdessä vai tapaatte vain päivisin? Kumman luona vai molempien?
En haluaisi minäkään vasta noin lyhyen ajan jälkeen.