Lue keskustelun säännöt.
Asperger ja parisuhde/perhe-elämä
09.05.2016 |
Onko kokemuksia assipuolisoista? Miten on yhteiselo sujunut? Mitkä ovat olleet suurimpia haasteita? Stereotyyppisesti usein ajatellaan, etteivät assit ole kykeneviä parisuhteeseen. Toisaalta, voi olla, etteivät he aina edes halua suhdetta, vaan viihtyvät paremmin sinkkuna omien kiinnostuksenkohteidensa parissa.
Kommentit (10)
Itse olen AS-nainen ja onnellissa avioliitossa. Mieheni on sanonut, että vaikka en aina oikein osaa "käyttäytyä", on kanssani helppo olla sillä koskaan ei tarvitse arvailla mitä tarkoitan. Sanon siis asiat suoraan, suhtaudun mutkattomasti seksiin, pärjään yksinkin (osaan mennä yksin Ikeaan tai vaateostoksille). Tosin AS-ihmiset ovat kaikki yksiöitä; toiset sosiaalisempia kuin toiset, joten parisuhde onnistunee tai on onnistumatta siinä missä kenellä tahansa ihmisellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse assi. Kavereita/ystäviä kyllä on, mutta en voisi ikinä kuvitella itselleni parisuhdetta. Ahdistaa, että pitäisi jakaa elämä jonkun toisen kanssa ja mahdollisesti vielä asua samassa taloudessa.
Aspergeri voi ihan hyvin olla kaunis ja älykäs. Hän voi olla myös kykenevä avioliittoon ja äidiksi.
Vierailija kirjoitti:
Aspergeri voi ihan hyvin olla kaunis ja älykäs. Hän voi olla myös kykenevä avioliittoon ja äidiksi.
Poikkeuksiakin on esim. Joensuun suunnalla
Olen itse as (nainen) ja naimisissa ja 2 lasta. Olen omanlaiseni tilaa ja yksinoloa tarvitseva erakkoluonne, mutta mieheni joka ei ole as, on ihan samanlainen :D Kumpikaan ei jaksettaisi yhtään mitään kavereita tai sukulointeja, se sosiaalisuus mikä perhe-elämästä tulee on tarpeeksi ja enemmän kuin tarpeeksi. Molemmat nimittäin välillä tarvitsemme myös esim. ihan yksikseen mökkeilyä tai muuta olemista. Koska olemme niin samanlaisia, ei meillä ole mitään ihmeempiä haasteita parisuhteessa ollut. Minkään sosiaalisen tyypin kanssa en pystyisi kyllä elämään, sellaisen joka haluaisi kyläillä tai kutsua ihmisiä meille tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kokemuksia assipuolisoista? Miten on yhteiselo sujunut? Mitkä ovat olleet suurimpia haasteita? Stereotyyppisesti usein ajatellaan, etteivät assit ole kykeneviä parisuhteeseen. Toisaalta, voi olla, etteivät he aina edes halua suhdetta, vaan viihtyvät paremmin sinkkuna omien kiinnostuksenkohteidensa parissa.
Mulla on nyt 25 vuoden kokemus parisuhteesta assimiehen kanssa ja yhteiselo on sujunut oikein hyvin. Käsittääkseni kukaan, joka oikeasti tietää aspergerista jotain, ei pidä asseja kategorisesti kyvyttöminä tai haluttomina parisuhteeseen. Asiaan voi tutustua esim Ton Attwoodin kirjan avulla.
Meillä haasteita aiheuttaa lähinnä muutamat aistiyliherkkyydet (ennen kaikkea haju, joihin mies reagoi melko omituisesti) ja se, että sosiaalisuus vieraiden ihmisten kanssa on raskasta, eikä kaipaa mitään laajaan kaveripiiriä tai osaisi sellaisen kanssa ollakaan. Vastineena voi ajatella, että mies on äärimmäisen lojaali ja sitoutunut niihin muutamiin läheisiin joita on, siis vaimoon ja lapsiin ja on meidän takia valmis ihan mihin vain.
Vierailija kirjoitti:
En voisi ikinä kuvitella assipoikaani parisuhteeseen. Hänen mielestään se vain vie elämästä kaiken hauskuuden.
Poikas on fiksu. Kyllä seksi silloin tällöin riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voisi ikinä kuvitella assipoikaani parisuhteeseen. Hänen mielestään se vain vie elämästä kaiken hauskuuden.
Poikas on fiksu. Kyllä seksi silloin tällöin riittää.
t. aspergermies
Tiedän asseja, jotka eivät ikinä haluaisi tai kykenisi parisuhteeseen , mutta vastaavasti myös asseja, jotka ovat mitä parhaimpia puolisoita ja vanhempia. Taitaa olla loppujen lopuksi siis varsin yksilöllinen asia.
En voisi ikinä kuvitella assipoikaani parisuhteeseen. Hänen mielestään se vain vie elämästä kaiken hauskuuden.