Haaveilen alkoholittomasta elämästä
Olen 35-vuotias mies, kahden lapsen isä, parisuhteessa ja suurkuluttaja. Pidin tipattoman tammikuun ja (paria tuoppia) lukuun ottamatta tipattoman huhtikuun. Vapun ja helatorstain yhteydessä oli kolmet juhlat joiden aikana join paljon. Nyt olen pohtinut aika paljon, pitäisikö lopettaa alkoholin käyttö vaikkapa vuodeksi kokonaan? Juominen on minulle ollut jo pari vuotta vaimon kanssa ja yksin tissuttelua, tapa joka on jäänyt nuoruusvuosien bileistä. Annosmäärät ovat suurentuneet selvästi. Jos juon arkipäivänä pikkaisen oli se muutama vuosi sitten yksi olut, nyt neljä-viisi pint-kokoista tölkkiä. Kun käyn kavereiden kanssa kaljalla kittaan nopeasti päästäkseni pöhnään. Minua suoraan sanottuna mietityttää kovasti kesä jolloin on mahdollisuuksia tissutteluun kesälomalla ja erinäisissä kesätapahtumissa. En ole vielä lyönyt laimi perhettäni tai työtäni, vaimo on joskus yksittäistapauksissa huomauttanut juomisestani. Olen vain itse huolestunut juomisestani ja olisin utelias raittiuden suhteen nyt kun sosiaalinen paine juomisen on ikääntymisen myötä kadonnut. Muita?
Kommentit (40)
Tuo on niin yksilöllistä. Jos tuntuu siltä, että voisi vähentää tai lopettaa, kannattaa tehdä niin. Minä tykkään alkoholijuomista ja nautin humalassa olosta, eivätkä kännit kerran viikkoon haittaa elämääni millään tavalla, joten minun tuskin kannattaa.
Joku epäonnistunut täällä käy alapeukuttamassa toisten onnistumistarinoita... ='D
Alkoholin suurkulutus aiheuttaa minulle masennusta, joten jätin sen pois.
En halua voida huonosti. Se kannustaa raittiuteen.
Lopetin alkoholinkäytön 25 v. En enää voisi edes kuvitella laittavani jotain kirkasta suustani alas, en miellä sitä enää elintarvikkeeksi.
Voit onnitella itseäsi tästä havahtumisesta, jonka myötä voit pelastaa paljon; terveytesi, ihmissuhteesi, työpaikkasi ja ennenkaikkea itsekunnioituksesi.
Ajatelkaa miten paljon alkoholiin menee rahaa! Hyvä konsti olisi aluksi laittaa se raha mikä normaalisti meni alkoon esim. säästöpossuun :)
Vierailija kirjoitti:
Tuo on niin yksilöllistä. Jos tuntuu siltä, että voisi vähentää tai lopettaa, kannattaa tehdä niin. Minä tykkään alkoholijuomista ja nautin humalassa olosta, eivätkä kännit kerran viikkoon haittaa elämääni millään tavalla, joten minun tuskin kannattaa.
Mistä miinukset? Onko teidän alapeukuttajien mielestä alkoholin käyttö aina ongelma?
Kuudes täysin raitis vuosi menossa. En ole mitään niin hyvää päätöstä koskaan tehnyt kuin laittaa korkin kokonaan kiinni. Jonkun aikaa siinä kestää kun alkoholi pyörii mielessä, mutta kun on kerran nähnyt ne terassit ja joulut ja häät ilman alkoholia, tajuaa, ettei sitä tosiaan tarvitse mihinkään. Voi ihan hyvin lähteä baariin, nauttia kavereiden seurasta niin kauan kun ne ei ole liian kännissä, ja sitten pääsee kotiin ja herää aamulla reippaana ja raikkaana, ja on silti saanut olla siellä baarissakin.
Nyt on jo sellaisessa vaiheessa, että tosiaan pitää miettiä, miksi sitä alkoholia joskus joi. Ei se maku niin ihmeellinen ole, etteikö muista juomista sitä makunautintoa saisi. Ja se vaikutus; kuka oikeasti haluaa että päässä heittää, puhe alkaa sönköttää, ei hallitse omaa käytöstään ja omia tunteitaan, ja joutuu vielä kärsimään seuraavana päivänä päänsärystä ja pahasta olosta.
Www.paihdelinkki.fi
tuolta minä sain apua ja vertaistukea kun päätin lopettaa juomisen. Suosittelen ap-lle ja kaikille muillekin jotka pohtivat omaa alkoholinkäyttöään.
Raittius kuulostaa hienolta. Minä työssäkäyvä perheenäiti juon ahdistukseen tai levottomuuteen. En vaan pysty lopettamaan vaikka haluaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on niin yksilöllistä. Jos tuntuu siltä, että voisi vähentää tai lopettaa, kannattaa tehdä niin. Minä tykkään alkoholijuomista ja nautin humalassa olosta, eivätkä kännit kerran viikkoon haittaa elämääni millään tavalla, joten minun tuskin kannattaa.
Mistä miinukset? Onko teidän alapeukuttajien mielestä alkoholin käyttö aina ongelma?
Raitistuneena juoppona olen minäkin sitä mieltä, että ei kaikkien pidä raitistua eivätkä kaikki alkoholia käyttävät ihmiset ole automaattisesti alkoholisteja, juoppoja, puliukkoja tai -akkoja. Monilla on ihan oikeasti hauskaa alkoholin kanssa, ja hölmöähän on lopettaa sellaista mistä oikeasti nauttii.
Ap tässä,
Kiitos kannustuksesta. Miksi juon? Parisuhteeni ja työni ahdistavat, mutta ainahan juomiselle löytyy hyvä syy. Ilman juomista joutuisin kohtaamaan elämän ilot ja murheet ilman vaimennusta, tekemään ehkä päätöksiä jotka olisivat epäsovinnaisia ja poikkeaisivat tähän asti kulkemastani polusta. Toisaalta raittiina olisin kykenevä harkitsemaan eri vaihtoehtoja realistisesti ja tarpeen vaatiessa panemaan eri elämänaloja koskevia päätöksiä toimeen. Tai sitten raittiina ehkä pohtisin parisuhdetta ja työtäni uudestaan ja toteaisin että olen tehnyt kärpäsistä härkäsiä jotta voisin oikeuttaa tissuttelun. En tiedä.
Eräs postaaja toi esille tuon, miten tissutteleva isä on aina henkisesti poissa, tuo on se mikä satuttaa itseäni. Olen fyysisesti mutta en henkisesti läsnä jos juon silloin kun lapset ovat hereillä.
No, nyt on neljäs päivä ilman. Katsotaan kuinka kauan kestää.
M35 (AP)
Vierailija kirjoitti:
Raittius kuulostaa hienolta. Minä työssäkäyvä perheenäiti juon ahdistukseen tai levottomuuteen. En vaan pysty lopettamaan vaikka haluaisin.
Hyvin todennäköisesti pystyt joa sitä oikeasti haluat. Minäkin pystyin, tai oikeastaan en ole lopettanut, en vain juo tänään. Eilenkään en juonut enkä yli viiteen vuoteen sitä ennen, huomisesta en sano mitään. Minä olen alkoholisti, join viinaa joka päivä vaikka en halunnut, halusin ainoastaan raitistua ja raitistumispäiväksi valitsin aina huomisen.
Minusta alkoholia ei pidä vähätellä koskaan. Ei edes kohtuukäyttäjän tai sellaisen, joka ei koe juomista ongelmaksi. Alkoholinkäytössä on aina vaara jäädä koukkuun, sen verran riippuvuutta aiheuttava aine se on. Vaikka kuinka vakuuttaisi, ettei ole ongelmaa, pitää pitää mielessä, mitä se alkoholi oikeastaan on? Hermomyrkky, jolla on monia vaikutuksia aivoihin, välittömiä eli humalatila ja monia pitka-aikaisia. Se on fakta, vaikka kuinka olisi hienojen viinien harrastaja.
Vierailija kirjoitti:
Hermomyrkky, jolla on monia vaikutuksia aivoihin, välittömiä eli humalatila ja monia pitka-aikaisia.
Pitka-aikaisia? Ilmeisesti myös minulla!
Pitkäaikaisia siis.
t. entinen käyttäjä, nykyinen raitis
Ihanaa, että löytyy ihmisiä jotka haluavat kokea elämän sellaisena, kuin se on!
Itselläni meni kohtuullisen lujaa ennen kuin aloin odottaa esikoista. Odotusaikana huomasin hyvin pian, että elämä ilman alkoholia oli niin paljon mukavampaa kuin alkoholin kanssa! Jotenkin kaikki värit ovat kirkkaampia. Saan joka aamu herätä virkeänä ja hyvinvoivana, joskus toki lapset valvottaa mutta se on erilaista väsymystä. Minun ei tarvitse koskaan miettiä ehdinkö alkoon, paljonko tarvitsen, mitäs jos se loppuu kesken, olenko ajokunnossa jne. Saan keskittyä nauttimaan elämästä ilman häirikköä! Alkoholiin assosioitui minulla tunne vapaudesta, näin jälkeenpäin on helppo todeta että olin kaikkea muuta kuin vapaa.
Ap kuvaa tuossa viestissä 33 tavallaan sellaista elämän pelkoa. Pelkoa elää itsensä näköistä elämää ja kokea elämään kuuluvat tunteet ilman vaimennusta. Se on varmasti totta. Mutta kun elämän uskaltaa kohdata, huomaa hyvin pian että ei se viina oikeasti mitään parantanut. Se on vain keino työntää asioita hetkeksi sivuun, mutta siellä ne kertyy ja odottelee hetkeään. Kun asiat kohtaa selvinpäin, ne kokee ja käsittelee oikeasti. Ja pääsee niistä ihan oikeasti yli :)
Aurinkoisia ja selviä kevätpäiviä kaikille, onnittelut valinnastanne :)
t. 13 vuotta ilman alkoholia
Alkoholi on kova päihde. Kannabis on laitonta. Todella moni voisi paremmin jos saisi vaihtaa vähemmän haittaiseen .
kyllä se haaveilu perjantaihin mennessä loppuu.
Vierailija kirjoitti:
Alkoholi on kova päihde. Kannabis on laitonta. Todella moni voisi paremmin jos saisi vaihtaa vähemmän haittaiseen .
Toi on niin totta. Suomessa nysvätään pelkän alkoholipolitiikan kanssa kun pitäisi puhua laajemmin päihdepolitiikasta. Eikä pelkästään puhua vaan laillistaa miedot päihteet.
Hyvä ketju! Olen itsekin vasta tänä keväänä myöntänyt itselleni, että taidan olla alkoholisti. Reilun parinkymmenen vuoden ikään mennessä olen ehtinyt käyttää alkoholia PALJON kymmenen vuotta. Bileet yms "sosiaalinen juominen" jäi aiemmin jo. Tajusin minäkin tampio nimittäin vihdoinkin, ettei humalainen ole sosiaalinen eikä hauska seuraa.. Varsinkaan kun toleranssi oli kasvanut niin kovaksi ja määrät olivat isoja. Rauhallinen tissuttelu kotona (ruokaviini, eli lasi -kaksi ruuan kanssa ja pullo -kaksi jälkiruuaksi) oli kauan mielestäni ookoo, koska en sentään rellestänyt radalla? Ja mitä haittaa muka olisi, kun en tuollaisestakaan määrästä mennyt ihan pikkuhiprakkaa kummempaan? Vasta kun lopetin tajusin kuinka syvällä olin jo. Kaikki jäi tekemättä viinan takia, naama turvoksissa, epämääräinen väsymys ja vitutus ja nolotus.. Te tiedätte! Juuri tuon ylempänä kuvaillun viinin turruttaman pään taakse jättäminen on ollut parasta ikinä. Vaikka olen helpottunut siitä että heräsin tähän, toki on haastavaa välillä taistella mielihaluja vastaan. Alkoholistin aivot kun ovat niin ovelat, että keksivät aina hyvän syyn miksi nyt pitäisi juoda lasillinen. Onneksi mitä kauemmin onnistuu olemaan viinatta, sitä vähemmän ja harvemmin enää tekee mieli. Tsemppiä ja ihanaa kevättä APeelle ja kaikille muillekin<3