Tää äitienpäivä on perseestä!

Mulla oli ihan paras äitienpäivä, mies,kolme lastamme ja yksi lapsenlapsi, vävy ja appivanhemmat. Kukkasen ja kortin sekä kynttilöitä sain, jopa 15-vuotias toivotti hyvää äitienpäivää, ei halata antanut kuitenkaan...nöyrä ja kiitollinen olo.

Nyt en voi sanoa muuta ku et v***u teitä ihmisiä! "En ole mieheni äiti" "Vaimo ei ole mun äiti" "Mies ei ole mun isä "Ystävänpäivä on kaupallista paskaa, niinkuin joulut ym. ym". Ei ihmekään jos parisuhteissa monella menee päin helvettiä. Arjesta pitää ottaa irtiottoja. Ei ne kalliit lahjat vaan ne harvat päivät kun voi ihan "luvalla" tehdä muuta kuin arkena. En ole äiti mutta kyrpii nää vähättelijät täällä.

En haluaisi lähteä puolustelemaan miehiä, joilla ei ole edes sen verran tajua että sanoisivat hyvää äitienpäivää lapsiensa äidille, mutta silti naiset pliis, KERTOKAA IHAN SELVÄSTI MITÄ HALUATTE ja jos ei asiat mee niin kuin ITSE haluatte, niin ottakaa asia esille. Älkää olko kuin mitäkin pikkulikkoja jotka kiukuttelee av:llä, vaan tehkää asian eteen jotain.

Juu, kai pitäisi olla itsestään selvää että asian eteen ei pitäisi tehdä mitään ja näitten asioiden pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta nyt se kurkku pois perseestä ja uskaltakaa puhua asiasta. Ja jos ei asia mene perille, mitään muutosta ei tapahdu ja mies jatkaa samaa malliin kuin ennenkin, niin äijä vaihtoon jos parisuhde on äitienpäivästä kiinni.

Pitäisköhän äitienpäivät vaan lopeen peruttaa kun aina kaikki on perseestä ja parisuhteet hajoilee sen takia, huhhuh. Onneksi lapsettomana mahdollisesti ikisinkkuna (ei voi tietää mitä elämässä tapahtuu) tästä ei koidu stressiä mulle..

Anteeksi ärsytyksen purkaus, mutta mun mielestä nainen joka ei ohjaista miestä että saa haluamansa äitienpäivän ja ei uskalla ottaa asiaa puheeksi (ilman kiertoviestintää) ei ole sen parempi kuin tollo mies joka ei ymmärrä muistaa lapsiensa äitiä.

Minä kyllä keitin naiselleni aamukahvit ja ostin suklaata, joka riidassa se ainakin sanoo että siitä tuntuu kun se olisi minun äiti.

Onhan se kurjaa, jos toinen ei ymmärrä, että toiselle juhlapäivät on tärkeitä. Kaikille ne ei merkitse juuri mitään ja erityisesti moni mies on sellainen. Mutta voisitko tästä jotenkin vihjata tai sanoa ihan suoraan? Siis että sinä arvostat sitä, että juhlapäivinä muistetaan jotenkin ja että esim. äitienpäivä merkitsee sinulle paljon. Luulen nimittäin, että miehesi ei vain tiedä. Jos taas miehesi tietää, mutta ei välitä panostaa pitäisin häntä vähän piittamattomana. Exäni oli tuollainen ja käsittääkseni hänen oli vaikea ymmärtää, että minulle tuollaiset päivät ovat tärkeitä kun ne hänelle itselleen olivat vain päiviä toisten joukossa. Minulle on tärkeää, että on ns. erityisiä päiviä, jolloin muistetaan läheisiä ja tärkeitä ihmisiä ja minulla siihen kuuluu esim. lahjat ja muu vaivannäkö. Kyllä mielestäni puolison kuuluu ottaa tällainen huomioon, jos se toiselle on tärkeää, se ei ole niin suuri vaiva kuitenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse sain tehdä koko perheelle aamiaisen. Kukan sentään sain. Se, että tuo sankari olisi viitsinyt vaivautua lasten kanssa askartelemaan kortin, olisi jo ihan liikaa vaadittu. Joskus tuo äijä vaan tympäsee, kun ei ymmärrä ollenkaan että tylsää arkea piristäisi välillä juhlat. Tosin hänen kotonaan ei ole juhlittu kuin joulua, joten ei vissiin oikeasti vaan tajua/osaa. Silti pahoitan mieleni joka kerta, kun mulle juhlat ovat tärkeitä. Milloin oikeasti hyväksyn sen että ei tuo opi ikinä.

o_O

........

........

Kannattaisko se suu avata? 

On avattu, sanonut nätisti, rumasti ja kokeillut kaikkea noiden väliltä. Ei vaan mene jakeluun, että mulle tämmöisten päivien huomioiminen on tärkeää. Muuten on hyvä mies, mutta tässä asiassa ihan toivoton.

Vierailija kirjoitti:

Mä vietän ensimmäistä äitienpäivääni. Mies ei oo huomioinu mua kertaakaan, ei edes sanonut hyvää äitienpäivää. Yritti päästä vieläpä ostamaan jotain moottoripyörää ja soitteli kavereitaan läpi. Lopulta tuli sanomaan "Ei kukaan lähe kuskiks koska tiiätkö mikä päivä tänään on ? Äitienpäivä. Ja kaikki kattoo lätkää." Nojoo kuule enpä varmaan tienny että on äitienpäivä ku muut äidit fb:ssä hehkuttaa kuinka ihana mies antanut kukkia tms lahjoja. Äsken söin leipää takapihalla ja mies tuli röökille ihmettelemään et mitä sä murjotat. Hohhoijaa..

No sano sille tahvolle nyt, että haluat että sinua muistetaan äitienpäivänä! Ei se muuten opi. Ja hänen pitää nyt muistaa, koska lapsi on pieni ja sitten myöhemmin muistaa yhdessä lapsen kanssa, että lapsi oppii.

Sanot, että seuraavana äitienpäivänä haluat aamiaisen sänkyyn, kortin ja kukkia. Lahjankin saa ostaa ja viedä ravintolaan.

Ja sanot, että tämän äitienpäivän voi pelastaa hieromalla sun hartiat tai varpaat ja keittämällä iltakahvit.

Miehet ei ymmärrä vihjailua. Pitää kertoa suoraan.

Mun mies ei edes sanonut hyvää äitienpäivää. Synttäri-/joululahjojakaan en koskaan oo hältä saanut.

ois vissiin tarvinnu keittää äiteel kahvia aamul, mut kuittasin sen tekemäl kääretortun ja ruuan. ja oltiin viel mökillä niin siel keitin kahvit.

Jos mies ei ap:tä miellytä niin miksi sen kanssa pitää jatkaa elämää?

Mielestäni mitään lahjaa tai kohteliaisuudesta laadittua aamiaista ei saa arvostella.

voithan vaikka ulkoilla ap

Ap, miten meni tämä isänpäivä? Oliko iskällä samanlainen päivä ku sulla äitienpäivänä? Saiko palaneita känttyjä jne.?