Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää kun mies lähettelee aina lasten kuvia kun olen viihteellä
06.05.2016 |
Sitten tulee kamala ikävä lapsia ja tekee mieli lähteä kotiin kesken kaiken. Itse en hänelle soittele tai viestittele kun hän on viihteellä.
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te lähdette yksin viihteelle? Me käymme yhdessä noin kerran kuussa syömässä tai leffassa ja meillä on palkattu lapsenvahti.
Onko se viihteellä käymistä, kun tapaan ystäviäni brunssilla tai kahvilla? Tai mies pelaa tennistä parhaan ystävänsä kanssa?Oho, supermamalle huomenta. Joko matot on tampattu?
Ja hep, osui ja kolahti.
Huomenta vaan sinnekin, huonossa suhteessa elävälle hutsukalle.
Meillä nautitaan elämästä ja annetaan lapsille hyvä eväät elämään.
Ei ole mitään tarvetta käydä "viihteellä" erikseen, meidän elämä on mukavaa, ja erotiikka kukoistaa.
Ulkona kyllä käydään ja lomilla kaksin, onneksi innokkaita lapsenvahteja piisaa.Olen pahoillani, ystäviä teillä kummallakaan ei enää taida olla :( Meillä kyllä panostetaan lasten kanssa olemiseen siten, että aina on jompi kumpi vanhemmista läsnä.
Heh, heh, ystävien kanssa ollaan juuri nytkin reissussa, nääs kun on pitkä viikonloppuvapaa. Onko teillä ystävät erikseen? Miksi?
Tapaamme kyllä tyttö/poikaporukalla, mutta en sitä nimittäisi viihteellä oloksi. Shoppailuksi, lounaaksi/kahvitteluksi/harrastukseksi jne. kyllä. Käsitin, että puhutaan iltamenoista, kun lapset kuulettivat menevän nukkumaan.
Sori, jos ymmärsin väärin.Häh? Sä siis arvostelet muita siitä että toinen vanhemmista on illan pois? Itse olette molemmat pitkän viikonlopun pois lasten luota.
Vai onko pointtina se ettei ilman toista saa lähteä istumaan iltaa?
Itse käyn muutaman kerran vuodessa viihteellä ilman puolisoa ja ehkä kerran pari vuodessa yhdessä.
En näe tuossa mitään ongelmaa. Näetkö sinä? Yleensä vietetään lomat ym yhdessä koko perhe.
Ja tuohon apn kysymykseen: Kyllä minunkin mies lähettää yleensä kuvan tai kaksi jos olen jossain illanistujaisissa menossa. Yleensä kuva on joko se että lapset nukkuu tai sitten joku huumorikuva, sellainen josta "muka pahastuisin mutten mahda mitään kun en ole kotona" tyylinen :)
Itseä ei ala ahdistaa tai tule ikävä kuvista. Tiedän että kaikki on hyvin ja luotan mieheen täysin.
Itsekin lähetän kuvan jos on joku hauska tilanne eikä ole tullut mieleenkään se että haluan hänet vaan äkkiä kotiin kuvan avulla. Nautin yksinolosta kun lapset on nukkumassa ja mies jossain ;)Sinä elät tavallasi ja minä tavallani. Käy viihteellä ihan kuten haluat, saat minulta luvan. Ja sinun ei tarvitse enää selitellä. Ok?
Vastasin ekaa kertaa tähän ketjuun. En siis ole tuo aiemmin kanssasi kirjoitellut. En selittele enkä tarvitse lupaasi tai kieltojasi :D
Tää av on kyllä parasta viihdettä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pariskunta ei koskaan vietä omaa aikaa, tapaa vaikka kavereitaan ilman puolisoa niin minusta se on outoa. Tasapainoinen ihminen on yksilö, ei mikään kajakkikaksikko. Ne joiden mielestä "sille ei ole tarvetta" ovat tietyin osin joko rajoittuneita tai rajoittavia. Surullisia ovat ihmiskohtalot, joissa koko elämä on omistettu ensin puolisolle , sitten perheelle, lapsille tai työlle ja iso osa elämästä on muita varten. Kun sitten tuleekin yllätys, elämä on lyhyempi kuin odotti tai joutuu hylätyksi niin pettymys on suuri ja katkeruus on lähellä.
Toki uhrautuminen tai puolinainen elämä tekee sinusta huolehtivaisen ja tärkeän mutta se ei taida riittää elämänpituiselle matkalle sittenkään. Miksi hukata itsensä matkalla?
Miksi tehdä lapsia jos et niiden kanssa halua olla? Miksi mennä naimisiin jos et miehesi kanssa halua olla?
Juuri sinunkaltaiset ihmiset on niitä joiden liitto ei kestä ja lapset aikuistuttuaan katkaisee välit.
Kuka on väittänyt, ettei halua lapsen tai miehen kanssa haluaisi olla? Ihminen osaa varmasti erotella ja järjestää itselleen perheaikaa ja parisuhdeaikaa. Minulla aikaa jää tämän lisäksi myös ystävilleni. Kyllä käyn välillä ilman miestäni tyttöjen kanssa esim. kahvilla tai yksillä ja tämä on sitä mun omaa aikaa. Samoin tekee mies omien kavereidensa kanssa. Joskus on oikein kiva päästä jonnekin jopa yksin. Ei tarvitse erota, mutta ei myöskään olla yhdessä 24/7.
Perheaika on 24/7.
Älä hanki lapsia jos haluat olla yksin.
Se että menet mielummin kaljalle kuin olet lastesi kanssa on erittäin halveksuttavaa. Kertoo erittäin paljon mitä ajattelet lapsistasi.
Joo, mulla oli tällainen äiti. Vanhempana jäi yksin kun isä kuoli ja ystäviä ei ollut. Katkeroitui ja katkerana akkana syyllisti minua kuinka on oman elämänsä minulle totaalisesti uhrannut. Ei näin naiset.
Ei oman elämän ainoa tarkoitus voi olla lapsi tai lapset. Se on lapselle ihan liian raskas taakka kannettavaksi ja lapsesta tulee kuin hukkuvan oljenkorsi. Pitäkää nyt ihmiset huolta itsestänne myös, älkääkä rakentko ja perustako elämänne pelkästään lastenne varaan.
Kyllähän sitä ystäviä voi olla. Mutta niitä ystäviä voi tavata vaikka lapset on mukana.
Lapset ei vaan koskaan saa olla kakkosia. Lapset ovat aina tärkeimmät asiat, sitten tulee puoliso, sitten oma suku ja sitten vasta ystävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pariskunta ei koskaan vietä omaa aikaa, tapaa vaikka kavereitaan ilman puolisoa niin minusta se on outoa. Tasapainoinen ihminen on yksilö, ei mikään kajakkikaksikko. Ne joiden mielestä "sille ei ole tarvetta" ovat tietyin osin joko rajoittuneita tai rajoittavia. Surullisia ovat ihmiskohtalot, joissa koko elämä on omistettu ensin puolisolle , sitten perheelle, lapsille tai työlle ja iso osa elämästä on muita varten. Kun sitten tuleekin yllätys, elämä on lyhyempi kuin odotti tai joutuu hylätyksi niin pettymys on suuri ja katkeruus on lähellä.
Toki uhrautuminen tai puolinainen elämä tekee sinusta huolehtivaisen ja tärkeän mutta se ei taida riittää elämänpituiselle matkalle sittenkään. Miksi hukata itsensä matkalla?
Miksi tehdä lapsia jos et niiden kanssa halua olla? Miksi mennä naimisiin jos et miehesi kanssa halua olla?
Juuri sinunkaltaiset ihmiset on niitä joiden liitto ei kestä ja lapset aikuistuttuaan katkaisee välit.
Kuka on väittänyt, ettei halua lapsen tai miehen kanssa haluaisi olla? Ihminen osaa varmasti erotella ja järjestää itselleen perheaikaa ja parisuhdeaikaa. Minulla aikaa jää tämän lisäksi myös ystävilleni. Kyllä käyn välillä ilman miestäni tyttöjen kanssa esim. kahvilla tai yksillä ja tämä on sitä mun omaa aikaa. Samoin tekee mies omien kavereidensa kanssa. Joskus on oikein kiva päästä jonnekin jopa yksin. Ei tarvitse erota, mutta ei myöskään olla yhdessä 24/7.
Perheaika on 24/7.
Älä hanki lapsia jos haluat olla yksin.
Se että menet mielummin kaljalle kuin olet lastesi kanssa on erittäin halveksuttavaa. Kertoo erittäin paljon mitä ajattelet lapsistasi.
Joo tunnustan olen paska äiti, kun otan silloin tällöin aikaa itselleni ja menen sinne kaljalle. Kehtaan jättää lapset pariksi isänsä kanssa. Hirveää on.
Kyllä on kun ne lapset kasvaa ja tajuaan tilanteen. Mutsille kalja on tärkeämpää kuin omat lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te lähdette yksin viihteelle? Me käymme yhdessä noin kerran kuussa syömässä tai leffassa ja meillä on palkattu lapsenvahti.
Onko se viihteellä käymistä, kun tapaan ystäviäni brunssilla tai kahvilla? Tai mies pelaa tennistä parhaan ystävänsä kanssa?Oho, supermamalle huomenta. Joko matot on tampattu?
Ja hep, osui ja kolahti.
Huomenta vaan sinnekin, huonossa suhteessa elävälle hutsukalle.
Meillä nautitaan elämästä ja annetaan lapsille hyvä eväät elämään.
Ei ole mitään tarvetta käydä "viihteellä" erikseen, meidän elämä on mukavaa, ja erotiikka kukoistaa.
Ulkona kyllä käydään ja lomilla kaksin, onneksi innokkaita lapsenvahteja piisaa.Olen pahoillani, ystäviä teillä kummallakaan ei enää taida olla :( Meillä kyllä panostetaan lasten kanssa olemiseen siten, että aina on jompi kumpi vanhemmista läsnä.
Heh, heh, ystävien kanssa ollaan juuri nytkin reissussa, nääs kun on pitkä viikonloppuvapaa. Onko teillä ystävät erikseen? Miksi?
Tapaamme kyllä tyttö/poikaporukalla, mutta en sitä nimittäisi viihteellä oloksi. Shoppailuksi, lounaaksi/kahvitteluksi/harrastukseksi jne. kyllä. Käsitin, että puhutaan iltamenoista, kun lapset kuulettivat menevän nukkumaan.
Sori, jos ymmärsin väärin.Häh? Sä siis arvostelet muita siitä että toinen vanhemmista on illan pois? Itse olette molemmat pitkän viikonlopun pois lasten luota.
Vai onko pointtina se ettei ilman toista saa lähteä istumaan iltaa?
Itse käyn muutaman kerran vuodessa viihteellä ilman puolisoa ja ehkä kerran pari vuodessa yhdessä.
En näe tuossa mitään ongelmaa. Näetkö sinä? Yleensä vietetään lomat ym yhdessä koko perhe.
Ja tuohon apn kysymykseen: Kyllä minunkin mies lähettää yleensä kuvan tai kaksi jos olen jossain illanistujaisissa menossa. Yleensä kuva on joko se että lapset nukkuu tai sitten joku huumorikuva, sellainen josta "muka pahastuisin mutten mahda mitään kun en ole kotona" tyylinen :)
Itseä ei ala ahdistaa tai tule ikävä kuvista. Tiedän että kaikki on hyvin ja luotan mieheen täysin.
Itsekin lähetän kuvan jos on joku hauska tilanne eikä ole tullut mieleenkään se että haluan hänet vaan äkkiä kotiin kuvan avulla. Nautin yksinolosta kun lapset on nukkumassa ja mies jossain ;)Sinä elät tavallasi ja minä tavallani. Käy viihteellä ihan kuten haluat, saat minulta luvan. Ja sinun ei tarvitse enää selitellä. Ok?
Vastasin ekaa kertaa tähän ketjuun. En siis ole tuo aiemmin kanssasi kirjoitellut. En selittele enkä tarvitse lupaasi tai kieltojasi :D
Tää av on kyllä parasta viihdettä :D
Survaisen lusikkani soppaan, mitä hemmettiä te toisistanne lupaa kyselette, selitätte valintojanne, tehkää ihan just, ku parhaalta tuntuu. Joku sanoi, että valintoja ovat, niin ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pariskunta ei koskaan vietä omaa aikaa, tapaa vaikka kavereitaan ilman puolisoa niin minusta se on outoa. Tasapainoinen ihminen on yksilö, ei mikään kajakkikaksikko. Ne joiden mielestä "sille ei ole tarvetta" ovat tietyin osin joko rajoittuneita tai rajoittavia. Surullisia ovat ihmiskohtalot, joissa koko elämä on omistettu ensin puolisolle , sitten perheelle, lapsille tai työlle ja iso osa elämästä on muita varten. Kun sitten tuleekin yllätys, elämä on lyhyempi kuin odotti tai joutuu hylätyksi niin pettymys on suuri ja katkeruus on lähellä.
Toki uhrautuminen tai puolinainen elämä tekee sinusta huolehtivaisen ja tärkeän mutta se ei taida riittää elämänpituiselle matkalle sittenkään. Miksi hukata itsensä matkalla?
Miksi tehdä lapsia jos et niiden kanssa halua olla? Miksi mennä naimisiin jos et miehesi kanssa halua olla?
Juuri sinunkaltaiset ihmiset on niitä joiden liitto ei kestä ja lapset aikuistuttuaan katkaisee välit.
Kuka on väittänyt, ettei halua lapsen tai miehen kanssa haluaisi olla? Ihminen osaa varmasti erotella ja järjestää itselleen perheaikaa ja parisuhdeaikaa. Minulla aikaa jää tämän lisäksi myös ystävilleni. Kyllä käyn välillä ilman miestäni tyttöjen kanssa esim. kahvilla tai yksillä ja tämä on sitä mun omaa aikaa. Samoin tekee mies omien kavereidensa kanssa. Joskus on oikein kiva päästä jonnekin jopa yksin. Ei tarvitse erota, mutta ei myöskään olla yhdessä 24/7.
Perheaika on 24/7.
Älä hanki lapsia jos haluat olla yksin.
Se että menet mielummin kaljalle kuin olet lastesi kanssa on erittäin halveksuttavaa. Kertoo erittäin paljon mitä ajattelet lapsistasi.
Joo, mulla oli tällainen äiti. Vanhempana jäi yksin kun isä kuoli ja ystäviä ei ollut. Katkeroitui ja katkerana akkana syyllisti minua kuinka on oman elämänsä minulle totaalisesti uhrannut. Ei näin naiset.
Ei oman elämän ainoa tarkoitus voi olla lapsi tai lapset. Se on lapselle ihan liian raskas taakka kannettavaksi ja lapsesta tulee kuin hukkuvan oljenkorsi. Pitäkää nyt ihmiset huolta itsestänne myös, älkääkä rakentko ja perustako elämänne pelkästään lastenne varaan.
Kyllähän sitä ystäviä voi olla. Mutta niitä ystäviä voi tavata vaikka lapset on mukana.
Lapset ei vaan koskaan saa olla kakkosia. Lapset ovat aina tärkeimmät asiat, sitten tulee puoliso, sitten oma suku ja sitten vasta ystävät.
En tietääkseni kirjoittanut, ettei ystäviä voisi olla. Ystäviä kuuluukin olla, vaikka olisi myös lapset. Kirjoitin vain oman kokemukseni siitä, millaista on olla lapsi, jonka äidillä ei ole mitään muuta kuin sinä. Se on tukahduttaa ja raskasta. Loppuun lisäksi myöhemmin tullut katkeruus ja jonkinlainen kiitoksen velka. Lapsihan ei pyydä tai valitse saada syntyä, ihan itsekkäistä lähtökohdistaan vanhemmat sen lapsen maailmaan hommaavat.
Summa summarum, kuten kirjoitin, lapsi ei voi olla ainoa syy elää. Se on liikaa lapselta vaadittu. Ihan fakta homma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te ootte niin helppoja. Minä olen mies, jolla ei ole ainuttakaan lasta, mutta hyvin sain teidät mukaan. Kirjoittelin puolesta ja vastaan. 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pariskunta ei koskaan vietä omaa aikaa, tapaa vaikka kavereitaan ilman puolisoa niin minusta se on outoa. Tasapainoinen ihminen on yksilö, ei mikään kajakkikaksikko. Ne joiden mielestä "sille ei ole tarvetta" ovat tietyin osin joko rajoittuneita tai rajoittavia. Surullisia ovat ihmiskohtalot, joissa koko elämä on omistettu ensin puolisolle , sitten perheelle, lapsille tai työlle ja iso osa elämästä on muita varten. Kun sitten tuleekin yllätys, elämä on lyhyempi kuin odotti tai joutuu hylätyksi niin pettymys on suuri ja katkeruus on lähellä.
Toki uhrautuminen tai puolinainen elämä tekee sinusta huolehtivaisen ja tärkeän mutta se ei taida riittää elämänpituiselle matkalle sittenkään. Miksi hukata itsensä matkalla?
Miksi tehdä lapsia jos et niiden kanssa halua olla? Miksi mennä naimisiin jos et miehesi kanssa halua olla?
Juuri sinunkaltaiset ihmiset on niitä joiden liitto ei kestä ja lapset aikuistuttuaan katkaisee välit.
Kuka on väittänyt, ettei halua lapsen tai miehen kanssa haluaisi olla? Ihminen osaa varmasti erotella ja järjestää itselleen perheaikaa ja parisuhdeaikaa. Minulla aikaa jää tämän lisäksi myös ystävilleni. Kyllä käyn välillä ilman miestäni tyttöjen kanssa esim. kahvilla tai yksillä ja tämä on sitä mun omaa aikaa. Samoin tekee mies omien kavereidensa kanssa. Joskus on oikein kiva päästä jonnekin jopa yksin. Ei tarvitse erota, mutta ei myöskään olla yhdessä 24/7.
Perheaika on 24/7.
Älä hanki lapsia jos haluat olla yksin.
Se että menet mielummin kaljalle kuin olet lastesi kanssa on erittäin halveksuttavaa. Kertoo erittäin paljon mitä ajattelet lapsistasi.
Joo tunnustan olen paska äiti, kun otan silloin tällöin aikaa itselleni ja menen sinne kaljalle. Kehtaan jättää lapset pariksi isänsä kanssa. Hirveää on.
Kyllä on kun ne lapset kasvaa ja tajuaan tilanteen. Mutsille kalja on tärkeämpää kuin omat lapset.
Tosiaan, minun äitinikö se siellä kirjoittaa? Kuule äiti, olisit sinäkin ottanut välillä aikaa itsellesi, olisi ollut helpompi hengittää. Kiitos äiti muutaman vuoden terapiasta, sinuun en enää yhteyttä pidä eli toivottavasti tankkasit lapsesi läsnäoloa tarpeeksi silloin aikoinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te ootte niin helppoja. Minä olen mies, jolla ei ole ainuttakaan lasta, mutta hyvin sain teidät mukaan. Kirjoittelin puolesta ja vastaan. 😄
Let me guess, ei myöskään naista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te lähdette yksin viihteelle? Me käymme yhdessä noin kerran kuussa syömässä tai leffassa ja meillä on palkattu lapsenvahti.
Onko se viihteellä käymistä, kun tapaan ystäviäni brunssilla tai kahvilla? Tai mies pelaa tennistä parhaan ystävänsä kanssa?Oho, supermamalle huomenta. Joko matot on tampattu?
Ja hep, osui ja kolahti.
Huomenta vaan sinnekin, huonossa suhteessa elävälle hutsukalle.
Meillä nautitaan elämästä ja annetaan lapsille hyvä eväät elämään.
Ei ole mitään tarvetta käydä "viihteellä" erikseen, meidän elämä on mukavaa, ja erotiikka kukoistaa.
Ulkona kyllä käydään ja lomilla kaksin, onneksi innokkaita lapsenvahteja piisaa.Jos haluat sivistyneeltä vaikuttaa, niin kiinnitä huomiota kielenkäyttöösi sekä sosiaaliseen älykkyyteesi. Siinä taitaa olla vähän hiomista. Kannattaa istuttaa myös huumorinkukka ikkunalaudalle. Siitä voisi olla iloa teidän lapsillekin :)
Ja sinä voit laittaa valot päälle, me muut kyllä ymmärsimme ironian.
Huumorinkukkaasi katselemaan, hop, hop 😊🙃
Höpöhöpö nyt. Mauttomuuksia on hankalaa ymmärtää, paitsi ehkä tietyissä piireissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te lähdette yksin viihteelle? Me käymme yhdessä noin kerran kuussa syömässä tai leffassa ja meillä on palkattu lapsenvahti.
Onko se viihteellä käymistä, kun tapaan ystäviäni brunssilla tai kahvilla? Tai mies pelaa tennistä parhaan ystävänsä kanssa?Oho, supermamalle huomenta. Joko matot on tampattu?
Ja hep, osui ja kolahti.
Huomenta vaan sinnekin, huonossa suhteessa elävälle hutsukalle.
Meillä nautitaan elämästä ja annetaan lapsille hyvä eväät elämään.
Ei ole mitään tarvetta käydä "viihteellä" erikseen, meidän elämä on mukavaa, ja erotiikka kukoistaa.
Ulkona kyllä käydään ja lomilla kaksin, onneksi innokkaita lapsenvahteja piisaa.Jos haluat sivistyneeltä vaikuttaa, niin kiinnitä huomiota kielenkäyttöösi sekä sosiaaliseen älykkyyteesi. Siinä taitaa olla vähän hiomista. Kannattaa istuttaa myös huumorinkukka ikkunalaudalle. Siitä voisi olla iloa teidän lapsillekin :)
Ja sinä voit laittaa valot päälle, me muut kyllä ymmärsimme ironian.
Huumorinkukkaasi katselemaan, hop, hop 😊🙃Höpöhöpö nyt. Mauttomuuksia on hankalaa ymmärtää, paitsi ehkä tietyissä piireissä.
Tosikko 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te ootte niin helppoja. Minä olen mies, jolla ei ole ainuttakaan lasta, mutta hyvin sain teidät mukaan. Kirjoittelin puolesta ja vastaan. 😄
Let me guess, ei myöskään naista?
Ja taas, sua kuule viedään kuin kuoriämpäriä. Toistan, niin helppoja, niin helppoja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmetyttää äitylit, joilla pieniä lapsia, ja silti pitää päästä baariin kännämään kavereiden kanssa ja hinkkaamaan tanssilattialle vieraiden miesten kanssa.
Ota baaripokan kanssa selfie, missä iso suonikas kulli on ruiskuttanut spermat suuhusi ja kasvoillesi. Teksti: ehkä sullekin kulta myöhemmin.
Tai sellainen, missä persenussinnan jälkeen levität kunnolla ja sua nussinut mies kuvaan kera tekstin: vein vaimosi perseneitseyden, helpompaa jatkossa sulle :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun ex teki samaa. Eli lähetti aamutuimaan kuvan vauvasta, joka söi. Ja viestin "etkö jo tulisi kotiin tämän ihanan vauvan luo....?".
Harmi vaan, kun en ollut vielä edes nukkumassa, ilta vähän venähti. Kaiken lisäksi tää "vauvakin" oli jo puolitoistavuotias.. Jotain syyllistämistä kait, ja avuttomuutta, kun harvoin joutui olemaan "vauvan" kanssa kaksin. Hengissä ne silti oli, molemmat, kun muutaman tunnin päästä menin kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Muakin aina vituttaa kun aamulla krapulassa herään vieraan miehen vierestä, niin puhelin on täynnä lasten kuvia. Mikä vittu sitä äijää vaivaa? Jättäisin jollen olisi niin taloudellisesti riippuvainen hänestä. Kyllä miehet on ihme kusipäitä joskus.
Kaksi viestiä jossa sama asia ilmaistuna eri tavalla. Vain jälkimmäiseen tartuttiin, miksi vain siihen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pariskunta ei koskaan vietä omaa aikaa, tapaa vaikka kavereitaan ilman puolisoa niin minusta se on outoa. Tasapainoinen ihminen on yksilö, ei mikään kajakkikaksikko. Ne joiden mielestä "sille ei ole tarvetta" ovat tietyin osin joko rajoittuneita tai rajoittavia. Surullisia ovat ihmiskohtalot, joissa koko elämä on omistettu ensin puolisolle , sitten perheelle, lapsille tai työlle ja iso osa elämästä on muita varten. Kun sitten tuleekin yllätys, elämä on lyhyempi kuin odotti tai joutuu hylätyksi niin pettymys on suuri ja katkeruus on lähellä.
Toki uhrautuminen tai puolinainen elämä tekee sinusta huolehtivaisen ja tärkeän mutta se ei taida riittää elämänpituiselle matkalle sittenkään. Miksi hukata itsensä matkalla?
Miksi tehdä lapsia jos et niiden kanssa halua olla? Miksi mennä naimisiin jos et miehesi kanssa halua olla?
Juuri sinunkaltaiset ihmiset on niitä joiden liitto ei kestä ja lapset aikuistuttuaan katkaisee välit.
Kuka on väittänyt, ettei halua lapsen tai miehen kanssa haluaisi olla? Ihminen osaa varmasti erotella ja järjestää itselleen perheaikaa ja parisuhdeaikaa. Minulla aikaa jää tämän lisäksi myös ystävilleni. Kyllä käyn välillä ilman miestäni tyttöjen kanssa esim. kahvilla tai yksillä ja tämä on sitä mun omaa aikaa. Samoin tekee mies omien kavereidensa kanssa. Joskus on oikein kiva päästä jonnekin jopa yksin. Ei tarvitse erota, mutta ei myöskään olla yhdessä 24/7.
Tarkoitit varmaan 25/7
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pariskunta ei koskaan vietä omaa aikaa, tapaa vaikka kavereitaan ilman puolisoa niin minusta se on outoa. Tasapainoinen ihminen on yksilö, ei mikään kajakkikaksikko. Ne joiden mielestä "sille ei ole tarvetta" ovat tietyin osin joko rajoittuneita tai rajoittavia. Surullisia ovat ihmiskohtalot, joissa koko elämä on omistettu ensin puolisolle , sitten perheelle, lapsille tai työlle ja iso osa elämästä on muita varten. Kun sitten tuleekin yllätys, elämä on lyhyempi kuin odotti tai joutuu hylätyksi niin pettymys on suuri ja katkeruus on lähellä.
Toki uhrautuminen tai puolinainen elämä tekee sinusta huolehtivaisen ja tärkeän mutta se ei taida riittää elämänpituiselle matkalle sittenkään. Miksi hukata itsensä matkalla?
Missä sanoin, etten tee mitään ilman puolisoani? Viihteellä emme tunne tarvetta käydä yksin. Eikä muuten kukaan laajasta ystäväpiiristämmekään. Ehkäpä se sitten on väärin, mutta me nautimme elämästä näin.
Minulla on puoliso, lapset, suku, ystävät ja ura. Järjestys on tuo. Ja onnellinen olen, niin vaikuttaa olevan miehenikin.
Kuten jo kerroin ystäviä ja tapaamisia heidän kanssa meillä molemmilla on. Otin kantaa yksin viihteellä käymiseen, joka ei meidän mielestämme ole kivaa. Toki te muut voitte niin tehdä, jos se on teille tärkeää.
Tuliko muillekin tästä mieleen Hel-Nycin mielikuvitusperhe? :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te lähdette yksin viihteelle? Me käymme yhdessä noin kerran kuussa syömässä tai leffassa ja meillä on palkattu lapsenvahti.
Onko se viihteellä käymistä, kun tapaan ystäviäni brunssilla tai kahvilla? Tai mies pelaa tennistä parhaan ystävänsä kanssa?Oho, supermamalle huomenta. Joko matot on tampattu?
Ja hep, osui ja kolahti.
Huomenta vaan sinnekin, huonossa suhteessa elävälle hutsukalle.
Meillä nautitaan elämästä ja annetaan lapsille hyvä eväät elämään.
Ei ole mitään tarvetta käydä "viihteellä" erikseen, meidän elämä on mukavaa, ja erotiikka kukoistaa.
Ulkona kyllä käydään ja lomilla kaksin, onneksi innokkaita lapsenvahteja piisaa.Olen pahoillani, ystäviä teillä kummallakaan ei enää taida olla :( Meillä kyllä panostetaan lasten kanssa olemiseen siten, että aina on jompi kumpi vanhemmista läsnä.
Ai ystävien kanssa ei voi mitään muuta tehdä, kuin ravata baareissa kännäämässä? Huh huh. Onneksi minulla on kavreita, joiden kanssa tehdään kaikkea muuta kuin ryypätään. Enkä ole ikinä baareissa viihtynyt. Enää en menisi mistään hinnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pariskunta ei koskaan vietä omaa aikaa, tapaa vaikka kavereitaan ilman puolisoa niin minusta se on outoa. Tasapainoinen ihminen on yksilö, ei mikään kajakkikaksikko. Ne joiden mielestä "sille ei ole tarvetta" ovat tietyin osin joko rajoittuneita tai rajoittavia. Surullisia ovat ihmiskohtalot, joissa koko elämä on omistettu ensin puolisolle , sitten perheelle, lapsille tai työlle ja iso osa elämästä on muita varten. Kun sitten tuleekin yllätys, elämä on lyhyempi kuin odotti tai joutuu hylätyksi niin pettymys on suuri ja katkeruus on lähellä.
Toki uhrautuminen tai puolinainen elämä tekee sinusta huolehtivaisen ja tärkeän mutta se ei taida riittää elämänpituiselle matkalle sittenkään. Miksi hukata itsensä matkalla?
Missä sanoin, etten tee mitään ilman puolisoani? Viihteellä emme tunne tarvetta käydä yksin. Eikä muuten kukaan laajasta ystäväpiiristämmekään. Ehkäpä se sitten on väärin, mutta me nautimme elämästä näin.
Minulla on puoliso, lapset, suku, ystävät ja ura. Järjestys on tuo. Ja onnellinen olen, niin vaikuttaa olevan miehenikin.
Kuten jo kerroin ystäviä ja tapaamisia heidän kanssa meillä molemmilla on. Otin kantaa yksin viihteellä käymiseen, joka ei meidän mielestämme ole kivaa. Toki te muut voitte niin tehdä, jos se on teille tärkeää.Tuliko muillekin tästä mieleen Hel-Nycin mielikuvitusperhe? :)
Ihan ulkopuolisena kysyn: Oletko kateellinen? Miksi sinua ihmetyttää, jos joku ei tunne tarvetta käydä viihteellä ilman puolisoaan?
Eihän hän sinun arvojasi kyseenalaista, kertoo miten its näkee asian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pariskunta ei koskaan vietä omaa aikaa, tapaa vaikka kavereitaan ilman puolisoa niin minusta se on outoa. Tasapainoinen ihminen on yksilö, ei mikään kajakkikaksikko. Ne joiden mielestä "sille ei ole tarvetta" ovat tietyin osin joko rajoittuneita tai rajoittavia. Surullisia ovat ihmiskohtalot, joissa koko elämä on omistettu ensin puolisolle , sitten perheelle, lapsille tai työlle ja iso osa elämästä on muita varten. Kun sitten tuleekin yllätys, elämä on lyhyempi kuin odotti tai joutuu hylätyksi niin pettymys on suuri ja katkeruus on lähellä.
Toki uhrautuminen tai puolinainen elämä tekee sinusta huolehtivaisen ja tärkeän mutta se ei taida riittää elämänpituiselle matkalle sittenkään. Miksi hukata itsensä matkalla?
Miksi tehdä lapsia jos et niiden kanssa halua olla? Miksi mennä naimisiin jos et miehesi kanssa halua olla?
Juuri sinunkaltaiset ihmiset on niitä joiden liitto ei kestä ja lapset aikuistuttuaan katkaisee välit.
Kuka on väittänyt, ettei halua lapsen tai miehen kanssa haluaisi olla? Ihminen osaa varmasti erotella ja järjestää itselleen perheaikaa ja parisuhdeaikaa. Minulla aikaa jää tämän lisäksi myös ystävilleni. Kyllä käyn välillä ilman miestäni tyttöjen kanssa esim. kahvilla tai yksillä ja tämä on sitä mun omaa aikaa. Samoin tekee mies omien kavereidensa kanssa. Joskus on oikein kiva päästä jonnekin jopa yksin. Ei tarvitse erota, mutta ei myöskään olla yhdessä 24/7.
Perheaika on 24/7.
Älä hanki lapsia jos haluat olla yksin.
Se että menet mielummin kaljalle kuin olet lastesi kanssa on erittäin halveksuttavaa. Kertoo erittäin paljon mitä ajattelet lapsistasi.
Ah,tätä av-mamman logiikkaa:"Minulle perhaika on 24/7,joten sitä on myös maailman seitsemälle miljardille muulle ihmiselle.Tosin jotkut harhaoppiset provoilevat olevansa yksilöitä,vaikka todellisuudessa pariskunta on kaksilo,täysin naurettava ajatus että joku haluaisi viettää aikaa ilman puolisoa."
Mahtaa muuten symbioosissa elävillä perheillä olla hankalaa:ei voi tehdä töitä/opiskella/harrastaa kun muutenhan ei olla perheaikaa 24/7-periaatteen hengessä.
T:Omaa aikaa rakastava introvertti,jolla on myös ihana parisuhde
Joo tunnustan olen paska äiti, kun otan silloin tällöin aikaa itselleni ja menen sinne kaljalle. Kehtaan jättää lapset pariksi isänsä kanssa. Hirveää on.