Pääseekö pakkomatikasta eroon vaihtamalla kansalaisuutta?
Alakoulun jälkeisellä matematiikalla ei tee hevon****aa kukaan normaali ihminen!
Voinko välttää lapsiani tältä pahalta vaihtamalla koko perheen kansalaisuuden?
Kommentit (16)
Nyt heitit pahan! Onko ajatuksia minkä maan kansalaisuus suojaisi pakkomatematiikalta?
Hyvä juttu, laskutaidottomilta saamme rahat pois helpommin.
t. kokoomus
Älä nyt. Kaikki ihmiset derivoivat päivät pitkät. Äärimmäisen tärkeä taito. Toisin kuin joku ruotsi jota ei kukaan koskaan tarvi ikinä missään.
Vierailija kirjoitti:
Älä nyt. Kaikki ihmiset derivoivat päivät pitkät. Äärimmäisen tärkeä taito. Toisin kuin joku ruotsi jota ei kukaan koskaan tarvi ikinä missään.
Enemmän mulle on ollut ruotsista iloa ja hyötyä kuin derivoinnista konsanaan.
Mä kans ihmettelen, että miks jotain funktioita ja jotain ihme kaavoja pitää opiskella peruskoulussa ja vaikka olisi kuinka hyvä perusmatikassa, niin noitten takia saa huonoja arvosanoja, vaikka niitä ei normielämässä tarvitse.
Voitais siirtää noi ihan ammattiopintoihin tollaset turhuudet!
Se maamme matikan opetuksessa on pielessä, että käydään läpi kaikki niin nopeasti. Esim. missä on vika, kun prosenttilaskua ei suurin osa osaa, vaikka ne on perussettiä? varmaan siksi, kun turhia kaavoja ja funktioita pidetään yhtä tärkeinä ja edetään nopeasti. Ei jää monelle mitään mieleen.
Eihän mitään "tarvitse". Lukutaidoton imbesillikin saa Sossusta rahaa. Vaikkei saisi, niin kyllähän tässäkin maassa on asuttu tuhansia vuosia.
Kyse on siitä, että onko jonkin opiskelusta yhteiskunnallisesti hyötyä, eli esim. hyötyykö keskimääräinen opiskelija aineesta mitään suoraan tai että hyötyykö yhteiskunta saamalla matemaattisesti taitavia kansalaisia. Matematiikka on aivan perkeleen hyödyllistä yhteiskunnan tasolla ja yksilöllekin se olisi, mikäli hakeutuu johonkin vähänkin vaativampaan ammattiin. Tähän ei kansalaisuus paljoa vaikuta, jossain sademetsässäkin voit helposti hyötyä derivoinnista. Ruotsista sen sijaan ei ole hyötyä yhteiskuntatasolla.
Voi ap, yläkoulussa opetetaan mm. prosenttilaskua ja se on minusta ainakin ihan tärkeä taito. Et pääse matikasta eroon, vaikka muuttaisit ulkomaille, sillä sitä opetetaan kaikkialla maailmassa, se katsotaan siis tärkeäksi aineeksi. Ruotsia opetetaan pakollisena vain Suomessa, joten siitä pääset eroon muuttamalla vaikkapa Ranskaan, Espanjaan, Venäjälle, Italiaan, Kanadaan, Australiaan, Peruun, Meksikoon, Egyptiin, Intiaan, Kiinaan, Japaniin, Vietnamiin, Botswanaan...ilmeisesti ruotsin taitoa ei pidetä maailmalla tärkeänä?
Vierailija kirjoitti:
Eihän mitään "tarvitse". Lukutaidoton imbesillikin saa Sossusta rahaa. Vaikkei saisi, niin kyllähän tässäkin maassa on asuttu tuhansia vuosia.
Kyse on siitä, että onko jonkin opiskelusta yhteiskunnallisesti hyötyä, eli esim. hyötyykö keskimääräinen opiskelija aineesta mitään suoraan tai että hyötyykö yhteiskunta saamalla matemaattisesti taitavia kansalaisia. Matematiikka on aivan perkeleen hyödyllistä yhteiskunnan tasolla ja yksilöllekin se olisi, mikäli hakeutuu johonkin vähänkin vaativampaan ammattiin. Tähän ei kansalaisuus paljoa vaikuta, jossain sademetsässäkin voit helposti hyötyä derivoinnista. Ruotsista sen sijaan ei ole hyötyä yhteiskuntatasolla.
Matemaattisesti lahjakkaat voisivat valita matikan valinnaiseksi ja perusmatikkaan tyytyvät jonkun muun sen tilalle. Tämä siis peruslaskujen opiskeluiden jälkeen!
Vierailija kirjoitti:
Se maamme matikan opetuksessa on pielessä, että käydään läpi kaikki niin nopeasti. Esim. missä on vika, kun prosenttilaskua ei suurin osa osaa, vaikka ne on perussettiä? varmaan siksi, kun turhia kaavoja ja funktioita pidetään yhtä tärkeinä ja edetään nopeasti. Ei jää monelle mitään mieleen.
Aina ei vaan voi mennä heikoimpien tahtia.
Vierailija kirjoitti:
Alakoulun jälkeisellä matematiikalla ei tee hevon****aa kukaan normaali ihminen!
Kukahan sinulle antoi valtuudet määritellä, kuka on normaali? Se, että tekee duunia jossa matematiikan taidoista on hyötyä ei tee ketään epänormaaliksi.
Käsi sydämelle, kuka teistä oikeasti tarvitsee jotain lukiotason matemaattisia taitoja elämässään?
Prosenttilaskuja toki tarvitsen itsekin päivittäin muun peruslaskemisen lisäksi, mutta siihen se jää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Käsi sydämelle, kuka teistä oikeasti tarvitsee jotain lukiotason matemaattisia taitoja elämässään?
Prosenttilaskuja toki tarvitsen itsekin päivittäin muun peruslaskemisen lisäksi, mutta siihen se jää.
Ap
Itse aikoinaan kysyin matikanopettajalta "rebellinä" mitä vittua tulen tekemään tällä matikalla(oli kuitenkin keskiarrvo yli 8 matikassa). Hupsistakeikkaa sitä tarvitaankin nyt insinööriopinnoissa! Mutta jos ei ole matemaattis/luonnontiedealalle hakemassa niin ei sillä mitään tee...
Prosenttilaskut ovat kuitenkin jokaisen arkipäivää, joten kyllä se on ihan oikeaa, hyödyllistä tietoa t. logiikkaa, jota kouluissa opetetaan.
Lisäksi sanoisin, että tilastot ja niiden merkitys on kasvanut nyky-yhteiskunnassa valtavasti aiempaan aikaan verrattuna. Jotta ymmärtää, mistä puhutaan, täytyy opetella edes ne perusteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän mitään "tarvitse". Lukutaidoton imbesillikin saa Sossusta rahaa. Vaikkei saisi, niin kyllähän tässäkin maassa on asuttu tuhansia vuosia.
Kyse on siitä, että onko jonkin opiskelusta yhteiskunnallisesti hyötyä, eli esim. hyötyykö keskimääräinen opiskelija aineesta mitään suoraan tai että hyötyykö yhteiskunta saamalla matemaattisesti taitavia kansalaisia. Matematiikka on aivan perkeleen hyödyllistä yhteiskunnan tasolla ja yksilöllekin se olisi, mikäli hakeutuu johonkin vähänkin vaativampaan ammattiin. Tähän ei kansalaisuus paljoa vaikuta, jossain sademetsässäkin voit helposti hyötyä derivoinnista. Ruotsista sen sijaan ei ole hyötyä yhteiskuntatasolla.
Matemaattisesti lahjakkaat voisivat valita matikan valinnaiseksi ja perusmatikkaan tyytyvät jonkun muun sen tilalle. Tämä siis peruslaskujen opiskeluiden jälkeen!
Näinhän meneekin. Peruskoulussa ei mitään hankalampaa matematiikkaa edes ole tarjolla. Lukion lyhyt matikkakin on naurettavan helppoa, jos lukioon päättää haluta.
Ei, mutta hiippakuntaa vaihtamalla pääsee. Kaikesta pääsee eroon jojoon hyppäämällä