Vauva näkyy melkein läpi raskausvatsasta, video
http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201605030134459_v0.shtml
Mietin että onko tuo ihan normaali rakenne tuossa vatsassa. Miten se voi näkyä noin selvästi? Melkein läpinäkyvä tuo vatsanahka. Kun vauva liikkuu näkyy selvästi missä kädet ja pää menee. Onko tuossa oikeasti kyse jostain komplikaatiosta ja rakenneongelmasta vatsassa ja kohdussa?
Kommentit (23)
Mulla on ollut 4 samanlaista raskautta:) Olen hoikka, pieni raskausmaha ja vähän vettä. Kun olin 2. kanssa sairaalassa sisällä kaikki lääkäriopiskelijat tuotiin mun luo. Helppo opetella mikä on jalka ja käsi ja erottaa pää pepusta:)
Hyi. Friikkiä, vain nahka välissä. Pingottunut nahka. Ssss saa varmaan kiksit tästä! Ssss nyt on nahkanen pieni nainen!!! Huhuu!!! Is this what you want??
Luulin, että tuo on ihan normaalia. Mulla nimittäin näkyi lähes yhtä selkeästi. Mulle kyllä sanottiinkin neuvolassa, että on hyvä tunnustella vatsaa kun ei ole yhtään ylimääräistä. Mielestäni mulla kyllä oli jonkin verran, raskauskiloja ei kyllä tullut kuin kahdeksan.
Hyi olkoon, onko toi todellinen? Ikinä en tuollaista ole nähnyt. Tosi arpeutunut maha myös.
Taas yksi hyvä syy jäädä lapsettomaksi. Oksentaisin varmasti kauhusta yötä päivää jos mulla olisi tuollainen, tai edes pelko saada tuollainen vatsa.
Joo, se oli hauskaa kun pystyi ottamaan vauvaa jalasta kiinni vatsan läpi. Näkyi varpaat ja kaikki.
Ohuet vatsanpeitteet. Itselläni oli loppuvaiheessa lähes sama. Myös vatsa pöyristyi nätisti eteen, ei sivuille päin lainkaan.
Pelottava! Taas pelottaa enemmän tulla joskus mahdollisesti raskaaksi. En osaa edes oikein kuvitella miltä tuntuisi kun joku venyttää vatsanahkaa sisäpuolelta. Oikein selkäpiitä karmii. On se raskaus aika kummallista aikaa!
Mulla oli tuollainen loppuraskaudessa. Videotakin on. Syy oli ilmeisesti erittäin vähäinen lapsiveden määrä, mutta sitähän minulle ei kerrottu. Lapsivedet ei siis olleet menneet. Ehdotettiin sektiota perusteella, että olen vanha ensisynnyttäjä ja lapsi oli hedelmöityshoidoilla alkunsa saanut.
Lopulta päädyttiin pari viikkoa sitten sen ohjelmoidun sektioajan jälkeen (halusin alatiesynnyttää, kun en tiennyt lapsiveden vähyydestä) sitten sektioon, kun synnytys ei edennyt, ja joskus vuosia jälkeenpäin luin sairaskertomuksestani, että sektiossa ei kohdussa ollut lapsivettä sen vertaa, että olisi sen väriä voitu tutkia.
Lisäksi minulle ei mainittu missään vaiheessa mitään siitä, että ultrassa oli nähty napanuoran olevan kaksi kierrosta kaulan ympärillä.
Vierailija kirjoitti:
Ohuet vatsanpeitteet. Itselläni oli loppuvaiheessa lähes sama. Myös vatsa pöyristyi nätisti eteen, ei sivuille päin lainkaan.
Lisään ettei tullut yhtään arpia, iho pysyi aivan sileänä. Tuo on kyllä aika arpisen näköinen.
Vierailija kirjoitti:
Pelottava! Taas pelottaa enemmän tulla joskus mahdollisesti raskaaksi. En osaa edes oikein kuvitella miltä tuntuisi kun joku venyttää vatsanahkaa sisäpuolelta. Oikein selkäpiitä karmii. On se raskaus aika kummallista aikaa!
Siihen tottuu pikkuhiljaa. Ensin potkut on kevyitä ja vähitellen ne siitä pahenevat. Myös raskaudet on erilaisia. Esikoinen heilui, potki ja työnteli jalkojaan vatsanahan läpi. Pahinta oli kun viimeisillä viikoilla alkoi "poraamaan" päätään suoraan alaspäin. Ai että se sattui. Muut kaksi on olleet paljon rauhallisempia ja varmaan istukkakin ollut tiellä.
Kyllä se vähän siltä tuntuu kuin muukalainen asuisi mahassa. On myös ihanaa, kun seisot vaikka kauppajonossa ja vauva potkii mahassa. Kaikki ne ihmiset siellä eikä kukaan tiedä, että siellä se pieni ihminen liikkuu. Siinä on jotain vähän sellaista salaista, äidin ja vauvan yhteinen juttu. Lopussa se toki saattaa olla lähinnä ärsyttävää, koska vauvalla voi olla jo paljon voimaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelottava! Taas pelottaa enemmän tulla joskus mahdollisesti raskaaksi. En osaa edes oikein kuvitella miltä tuntuisi kun joku venyttää vatsanahkaa sisäpuolelta. Oikein selkäpiitä karmii. On se raskaus aika kummallista aikaa!
Siihen tottuu pikkuhiljaa. Ensin potkut on kevyitä ja vähitellen ne siitä pahenevat. Myös raskaudet on erilaisia. Esikoinen heilui, potki ja työnteli jalkojaan vatsanahan läpi. Pahinta oli kun viimeisillä viikoilla alkoi "poraamaan" päätään suoraan alaspäin. Ai että se sattui. Muut kaksi on olleet paljon rauhallisempia ja varmaan istukkakin ollut tiellä.
Kyllä se vähän siltä tuntuu kuin muukalainen asuisi mahassa. On myös ihanaa, kun seisot vaikka kauppajonossa ja vauva potkii mahassa. Kaikki ne ihmiset siellä eikä kukaan tiedä, että siellä se pieni ihminen liikkuu. Siinä on jotain vähän sellaista salaista, äidin ja vauvan yhteinen juttu. Lopussa se toki saattaa olla lähinnä ärsyttävää, koska vauvalla voi olla jo paljon voimaa.
Kiitos painajaisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelottava! Taas pelottaa enemmän tulla joskus mahdollisesti raskaaksi. En osaa edes oikein kuvitella miltä tuntuisi kun joku venyttää vatsanahkaa sisäpuolelta. Oikein selkäpiitä karmii. On se raskaus aika kummallista aikaa!
Siihen tottuu pikkuhiljaa. Ensin potkut on kevyitä ja vähitellen ne siitä pahenevat. Myös raskaudet on erilaisia. Esikoinen heilui, potki ja työnteli jalkojaan vatsanahan läpi. Pahinta oli kun viimeisillä viikoilla alkoi "poraamaan" päätään suoraan alaspäin. Ai että se sattui. Muut kaksi on olleet paljon rauhallisempia ja varmaan istukkakin ollut tiellä.
Kyllä se vähän siltä tuntuu kuin muukalainen asuisi mahassa. On myös ihanaa, kun seisot vaikka kauppajonossa ja vauva potkii mahassa. Kaikki ne ihmiset siellä eikä kukaan tiedä, että siellä se pieni ihminen liikkuu. Siinä on jotain vähän sellaista salaista, äidin ja vauvan yhteinen juttu. Lopussa se toki saattaa olla lähinnä ärsyttävää, koska vauvalla voi olla jo paljon voimaa.
Kiitos painajaisista.
Ole hyvä :)
Just kivan näköinen!