Minusta taas hyvä neuvo puolison valinnassa on tämä:

nimim. kokemusta on!

Mieheni on huomaavainen, fiksu, tekee vähintäänkin yhtäpaljon kotihommia kuin minä, rakastettava, osaa kuunnella ym. Mutta ei siedä äitiään koska äitinsä on kaikkea muuta.

... ja TOSI mustasukkainen minusta! ja muutenkin ylimielinen.

eli minun kohdalla ap:n väite pitää paikkaansa!

Ei tarvi tässäkään yleistää; esim. avoukkoni auttelee äitiään, kehuu sitä ja pitää maailman parhaimpana kaikessa (esim. ruoan laitossa, vaikka OIKEASTI sen ämmän safkat eivät maistu miltään...), mutta minun on täysin turha edes odottaa ukolta apua ja tukea yhtään missään, suloisen poikammekin hoidan käytännössä kuin yksinhuoltaja. Ja äijä myös väheksyy ja moittii minua kaikessa mahdollisessa välissä (vaikka olen mm. koulutetumpi kuin ukko).



Ap:n höpinät ovat vähän samaa sarjaa yleistyksiä kuin esim. se, että monilapsisen perheen lapset muka olisivat empaattisia, epäitsekkäitä yms... Ja PAH, avoukkoni on siis 5-lapsisesta perheestä, mutta itsekkäänpää ja tunnevammaisempaa ihmistä saa hakea...

- ap

Mutta... onhan se tietty todennäköisempää, että kyseessä on ihan normaaliyksilö, jos sillä on hyvät välit edes omaan perheeseensä!

Vanhemmat ovat antaneet lapsilleen edes jonkinmoisen kasvatuksen ja evästyksen. Sellaiseen mieheen itse eniten luottaisin.