Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Poikaystävä edelleen riippuvainen vanhemmistaan

Jemppu
02.05.2016 |

Hei! Olen 21-vuotias nainen ja seurustelen samanikäisen miehen kanssa. Mies on vastikään muuttanut kotoaan omaan asuntoon. Asunto on hänen vanhempiensa omistuksessa. Kuitenkin, koska mies asuu asunnossa vuokralla, pitäisi hänen myös saada elää siellä itsenäisesti. Mutta ei, hänen äitinsä on sisustanut ko. asunnon ja vahtii lapsensa tekemisiä koko ajan.
Välillä tuntuu, että seurustelen lapsen kanssa. Hänen vanhempansa hankkivat hänelle jopa työpaikat. Aina kun käymme kylässä hänen vanhemmillaan, he puhuvat minullekin kuin pikkulapselle. Poikaystävällä olisi mahdollista pestä vaatteensa taloyhtiön pyykkituvalla, mutta hänpä vie vaatteet aina äidilleen pestäväksi. Poikaystävän erikoisen lapsellinen suhde vanhempiinsa vaikuttaa olevan hänelle täysin ok. Olen joskus yrittänyt hienovaraisesti mainita asiasta, mutta hän ei ymmärrä ollenkaan, miksi hänen pitäisi itsenäistyä.
Kaikesta huolimatta rakastan häntä yli kaiken, mutta en voisi kuvitellakaan esim. yhteenmuuttoa ennen kun mies on vähän aikuistunut ja katkaissut napanuoransa äitiinsä. Onko muilla vastaavia kokemuksia? Miten asiasta voisi keskustella poikaystävän kanssa ilman, että lopputuloksena on kunnon paskamyrsky?

Kommentit (70)

Vierailija
61/70 |
02.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapailin kerran erästä nuorta miestä (tuolloin 22-vuotias). Suuri syy sille, etten voinut kuvitellakaan vakavaa suhdetta hänen kanssaan, oli hänen outo suhde vanhempiinsa. Hänen vanhempansa asuivat 3h ajomatkan päässä, ja silti hän vei pyykkinsä aina vanhemmilleen pestäväksi, vaikka pesutupakin löytyi hänen asunnostaan. Vanhemmillaan käydessään hän toi aina ruokaa pakkaseen niin paljon, että se riitti seuraavaan vierailukertaan asti. Hänen äitinsä siis teki hänelle ruuan ja pesi hänen pyykkinsä, vaikka välimatkaa oli ihan mukavasti.

Kyllähän se hyvät välit vanhempiin saa olla - itsekin olen todella läheinen vanhempieni kanssa - mutta voisi aikuinen ihminen edes koittaa itse opetella tekemään vaikka sen makaronilaatikon, ettei tarvitse vanhempien sitä tehdä.

Minä - nainen - en osaa tehdä ruokaa eikä ruuanlaitto minua kiinnosta. Silti olen kasvattanut 3 lasta eikä kertaakaan ole neuvolassa sanottu, että ravitsemus on pielessä.

Äitisikö ne ruuat sinulle tekee?

Mielestäni aikuisen ihmisen on parempi vaikka ostaa eineksia jos ei osaa kokata (tai hankkia puoliso joka osaa kokata tai käydä aina ulkona syömässä...),  eikä raahautua monen tunnin ajomatkan päähän ja pyytää äitiään kokkaamaan taas kuukauden eväät mukaan pakkaseen laitettavaksi.  Toisaalta mikäs siinä, jos niin kehtaa tehdä.

Miksi oletat, että lapsillani ei olisi isää? Ja mistä ihmeestä tulee tämä stereotypia, että nainen tekee ruokaa ja pitää lapset hengissä? Monella työpaikalla voi ostaa ruokalasta täysin kotiruokaa vastaavaa syötävää ja vieläpä paljon halvemmalla kuin mitä maksaisi sen tekeminen itse.

Lisäksi voi hankkia kotiapulaisen, joka tekee ruuat. Usko tai älä, perinteinen kapea naisen malli ei ole ainoa oikea.

Vierailija
62/70 |
02.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapailin kerran erästä nuorta miestä (tuolloin 22-vuotias). Suuri syy sille, etten voinut kuvitellakaan vakavaa suhdetta hänen kanssaan, oli hänen outo suhde vanhempiinsa. Hänen vanhempansa asuivat 3h ajomatkan päässä, ja silti hän vei pyykkinsä aina vanhemmilleen pestäväksi, vaikka pesutupakin löytyi hänen asunnostaan. Vanhemmillaan käydessään hän toi aina ruokaa pakkaseen niin paljon, että se riitti seuraavaan vierailukertaan asti. Hänen äitinsä siis teki hänelle ruuan ja pesi hänen pyykkinsä, vaikka välimatkaa oli ihan mukavasti.

Kyllähän se hyvät välit vanhempiin saa olla - itsekin olen todella läheinen vanhempieni kanssa - mutta voisi aikuinen ihminen edes koittaa itse opetella tekemään vaikka sen makaronilaatikon, ettei tarvitse vanhempien sitä tehdä.

Minä - nainen - en osaa tehdä ruokaa eikä ruuanlaitto minua kiinnosta. Silti olen kasvattanut 3 lasta eikä kertaakaan ole neuvolassa sanottu, että ravitsemus on pielessä.

Äitisikö ne ruuat sinulle tekee?

Mielestäni aikuisen ihmisen on parempi vaikka ostaa eineksia jos ei osaa kokata (tai hankkia puoliso joka osaa kokata tai käydä aina ulkona syömässä...),  eikä raahautua monen tunnin ajomatkan päähän ja pyytää äitiään kokkaamaan taas kuukauden eväät mukaan pakkaseen laitettavaksi.  Toisaalta mikäs siinä, jos niin kehtaa tehdä.

Miksi oletat, että lapsillani ei olisi isää? Ja mistä ihmeestä tulee tämä stereotypia, että nainen tekee ruokaa ja pitää lapset hengissä? Monella työpaikalla voi ostaa ruokalasta täysin kotiruokaa vastaavaa syötävää ja vieläpä paljon halvemmalla kuin mitä maksaisi sen tekeminen itse.

Lisäksi voi hankkia kotiapulaisen, joka tekee ruuat. Usko tai älä, perinteinen kapea naisen malli ei ole ainoa oikea.

En olettanut ettei lapsillasi ole isää, viestissänihän totesin että jos on puoliso joka osaa kokata, niin mikäs siinä. Se, että puoliso kokkaa on kuitenkin ihan eri asia kuin se, että raahautuu usean tunnin ajomatkan päähän, jotta voi täyttää pakkasensa äitinsä tekemillä ruuilla.  Tällä 22-vuotiaalla miehellä josta minä puhuin ei kuitenkaan ollut puolisoa/kotiapulaista/työpaikan ruokalaa, joka hänelle olisi ruuan tehnyt. Siinun elämästäsi en paljoa tiedä, eikä se minulle kuulukaan - jos lapsesi ja itsesi olet jollain tavalla saanut ruokittua, niin hyvähän se on. Silti minulla on täysi oikeus todeta, että kiinnostustani laskee huomattavasti se, jos 22-vuotias menee joka kuukausi vanhempiensa luoksa pesetyttämään pyykkinsä ja teettämään äidillään koko seuraavan kuukauden ateriansa. Ihan yhtälailla joku mies voisi puolestani todeta, että hänen kiinnostustaan laskee, jos nainen ei osaa korjata autoa (minä en osaisi).

Tiedän todella hyvin, ettei perinteisen kapea naisen malli ole ainoa oikea.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/70 |
02.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta on erikoista, miten moni pitää sitä ihan normaalina käytäntönä, että aikuinen mies elää kuin "hotellissa" kiitos äitinsä, joka tekee kaiken poikansa puolesta. Itse en edes haluaisi, että minua hyysättäisiin kuin pientä lasta. Haluan elää itsenäistä elämää. Kaikilla ei ilmeisesti ole samanlaista kiinnostusta itsenäiseen elämään.

Se, että yhteenmuutto lisäisi vain velvoitteita ei kyllä pidä paikkaansa. Se olisi yksi askel eteenpäin parisuhteessa ja yleensä ihmiset haluavat muuttaa yhteen ihmisen kanssa, jota rakastavat. Totta kai itsekin pääsisin varmasti helpommalla, kun eläisin edelleen kotona vanhempien hyysättävänä, mutta itse en sellaista elämää halua.

-AP

Vierailija
64/70 |
02.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuossa se isoin ongelma onkin miehen äiti, noita mamman poikia ei noin vaan "vieroteta" ilman kauheeta riitaa tai välien katkasua anoppiin, jonka jälkeen anoppi katkeroituu ja kertoo kaikille millainen hirveä lumppu olet ja veit hänen pienen poikansa etkä anna tavata.

ÄLÄKÄÄ TULLA ANOPEIKSI!

Vierailija
65/70 |
02.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikka poikaystävä asuukin omillaan, hän ei todellakaan elä omillaan, niinkuin aikaisemmin olen kertonut. Onhan hän vielä nuori, mutta ei todellakaan liian nuori ottaakseen itse vastuun omasta elämästä.

-AP

Vierailija
66/70 |
02.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minusta on erikoista, miten moni pitää sitä ihan normaalina käytäntönä, että aikuinen mies elää kuin "hotellissa" kiitos äitinsä, joka tekee kaiken poikansa puolesta. Itse en edes haluaisi, että minua hyysättäisiin kuin pientä lasta. Haluan elää itsenäistä elämää. Kaikilla ei ilmeisesti ole samanlaista kiinnostusta itsenäiseen elämään.

Se, että yhteenmuutto lisäisi vain velvoitteita ei kyllä pidä paikkaansa. Se olisi yksi askel eteenpäin parisuhteessa ja yleensä ihmiset haluavat muuttaa yhteen ihmisen kanssa, jota rakastavat. Totta kai itsekin pääsisin varmasti helpommalla, kun eläisin edelleen kotona vanhempien hyysättävänä, mutta itse en sellaista elämää halua.

-AP

No näinhän se on! Nää jotka täällä marmattaa vastaan ovat juurikin niitä takertuvia anoppeja, jotka eivät halua pojistaan yhteiskuntakelpoisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/70 |
02.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä en ymmärrä miksi juuri pyykkejä ei saisi pestä vanhempiensa luona? Mikä juuri tässä asiassa on niin kamalaa? Entäs jos vanhemmilla on iso ja hyvä pesukone? Ja itsellä ei ole, eikä ole varaa ostaakaan ja taloyhtiön kone on kallis ja huono ja/tai aina varattu.

Pesin minäkin pitkään pyykkini vanhempieni luona kun siellä oli hyvä kone. Vasta naimisiin mentyä sain oman pesukoneen kotiin kun miehelläni!  sattui sellainen olemaan.

Vierailija
68/70 |
02.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

No mä seurustelin kolmekymppisen miehen kanssa, jolla napanuoran lisäks tais olla suukin äidin tissillä. Äiti ja isi maksoi sen ulkomaanreissut, vuokran, siivosi aina kyläillessään jne. Ei semmosta vain kestä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/70 |
02.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

No minä rupesin seurustelemaan vähän samanlaisen miehen kanssa paitsi mies oli jo 26v. Äiti pesi osan pyykeistä vielä ja mies kävi vanhemmillaan syömässä melkein päivittäin. Ja asunnon oli sisustanut äidin tai isosiskon kanssa (en ole koskaan tullut kysyneeksi).

No nyt ollaan oltu naimisissa jo yli 10 v ja kolme lasta. Ainoat kotityöt joita mies ei koskaan ole tehny meidän perheessä on imetys ja pienen vauvan kynsien leikkaus. Mieheni on tosi ahkera (paljon ahkerampi kuin minä).

No anoppi sisustaa meidän kotia esim laittamalla verhot kaikkiin huoneisiin. Sopii koska minä ja mies kun emme piittaa onko verhoja ja jos on niinmillaiset. Anoppi taas sanoo laittavansa mielellään verhoja.Tilaan anopilta valmiit leivonnaiset. Väittää että leipominen on rentoutumista, no siitä vaan meillekkin.

Mieheni kohdalla äidin apu ei johtunut miehen avuttomuudesta tai laiskuudesta vaan siitä että äitinsä tykkää "hyysätä". Ja näyttää nauttivan kun saa edelleen auttaa poikansa perhettä.

Ennen kiviryöppyä niin me puolestamme autamme anoppia kaikessa missä tarvii. Minä hoidan paperiasiat, laskujen maksut ym. Mies tekee talonmiehen ja autohuollon hommat anopille. Ja kaikki tyytyväisiä.

Eli ap mieti vielä auttaako tuo poikakaverisi myös vanhempiaan vai onko aina vain saamapuolella. Ja onko tosiaan laiska tai avuton kuitenkaan. Jos ottaa aina vaan avun vastaan eikä puolestaan tee vanhemmille asioita olisin hyvin varovainen tapauksen kanssa.

Vierailija
70/70 |
02.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vaikka poikaystävä asuukin omillaan, hän ei todellakaan elä omillaan, niinkuin aikaisemmin olen kertonut. Onhan hän vielä nuori, mutta ei todellakaan liian nuori ottaakseen itse vastuun omasta elämästä.

-AP

Minä en vain ymmärrä, miksi haluat pojan muuttuvan toisenlaiseksi. Jos poika ei kelpaa sinulle, etsit uuden. Naisilla on kumma tapa etsiä joku mies ja alkaa haukkumaan sitä, kun se ei ole sellainen, kuin haluaa. Minusta on järkevämpää etsiä sellainen mies, kuka kelpaa muuttamatta.

Sitä paitsi 21v poika on kyllä todella nuori vielä muuttamaan avoliittoon. Ei nuo nuoruuden liitot yleensä kestä, kun tuossa vaiheessa on vielä kaikki muu tärkeämpää. Ei parikymppisellä kiinnosta tyttöystävän kanssa sushin laitto ja pitsiverhojen ripustaminen.