Mies kertoi olevansa täysin kokematon, en enää tiedä miten suhtautua

Vierailija kirjoitti:

Miehen kannattaa aina valehdella, että on aiempia seksikumppaneita, koska naisia viehättää halutut miehet. [/quuon ja tuon ote]

Tämä on jotenkin kummallista. Tai ainakin kaukana tasa-arvosta, joka kai on yleinen haave tai toive naisen ja miehen - sukupuolten vlillä. Mutta jostain syystä tasa-arvo ei yllä siihen, mitä odotetaan tai toivotaan kumppanilta seksin -saralla. - Seksin, joka ei nyt ehkä ole se kaikkein tärkein asia parisuhteen muodostumisen tai voimassapysymisen kannalta. Mutta jos tai kun erot seksistä tai sen määrästä (millon äärä korvasi laadun?) menevät kovin ristiin, niin saatetaan olla isomman ongelman edessä, joka tulee ratkaista, jotta suhde voisi jatkua, ainakin suunnilleen samaan suuntaan, yhdessä edeten. Vaan ennen suhteen muodostumista merkitystä lienee sillä, että kuinka on annettu ymmärtää, kuin oletettisiin, että  Mies kertoisi harrastaneensa seksiä ties kuinka monen kanssa, lukemattomia kerrrtoja onhan miestenmies. Melkein kuin kukasta kukkaan liitävä mehiläinen. Tavoiteltu ja ylistetty sankari. Ja jotta kaikki muutkin voisivat kokea saman nautinnon mies muistaa myös julkisesti kertoa avoimesti ja yksitysikohtaisesti muistella tapauksista sekä avoimen julkisesti, jossa voi monesti myös tarjoutua tilaisuus näyttää elävistä ihmsistä esimerkkejä tai ainakin kännykälle tallennettuja kuvia kaikille halukkaille. - Niin todennäköisyys sille, että juuri häntä suuresti himoitsevat ja haluavat naiset osaavat käydä ilmoittautumassa jatkoksi; miehelle uudeksi kumppanksi.

- Niin kännykälle tallenetut kuvat ovat myös siksi tärkeitä että jos käy niin onnettomasti, että nainen kohtaa miehen josssain, mistä mies ei voi näyttää ketään elävää esimerkkiä, että kuinka tuon ja tuonkin näköisen ja laisen kanssa on muuten harrastanut seksiä. Niin kuvia esittelemällä nainen saa tietää, että mies osaa varmasti(kin) homman. (Tai ainakin mies toivoo kuvien tekevän niin).

Vaan entä toisinpäin?  - Ei tarvittane naiselta kovinkaan montaa esimerkkiä miehelle esitellä tai yksityiskohtaisesti kuvailla. kun mies saa vaikutelman, että nainen on ns. kevytkenkäinen, jakorasia, ja / tai horo, tai sitten hutsu... tai mitä näitä muita nimityksiä onkaan, joilla vapaasti ja avoimesti seksiin suhtautuvia naisia on lupa haukkua ja halveksia.

Kysymykseni kuuluukin -jälleem kerran- että miksi nainen kokee miehen kokemattomuuden puuttena ja ongelmana kun taas mies kokee ja tuntee naisen kokeneisuuden halveksittavana ja jonain mitä tulee, jollei suoranaisesti välttää, niin ainakin jos pitäsi valita "paljon kokenut" ta kokematon, niin miehen oletus on hyvin usein, että mies varmasti valitsisi ja haluaisi itselleen jälkimmäisen; sen kokemattoman.          

 

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin miettisin sellaisia asioita, kuin eikö mies ole ikinä ollut kiinnostunut vastakkaisesta puolesta vai miksi ei ole edes treffeillä käynyt? Miksi minä yhtäkkiä olisin se oikea, jos miehellä ei ole aiempaa kokemusta kenestäkään, jos mies onkin vain ihastunut siihen tunteeseen, että hänellä vihdoin onkin nainen?

Jos mies on niin ujo ettei ole uskaltanut mennä treffeille niin käyttääkö mies nyt minua harjoittelukappaleenaan ja saadessaan kokemusta tapailusta ja naisista tajuaakin, että en ole se jonka hän haluaa laisinkaan?

Jos mies on pärjännytr 28 vuotta ilman minkäänlaista naisen läheisyyttä niin millainen hän olisi suhteessa? Pelkäisikö hän läheisyyttä, kun jo niin kauan on tottunut olemaan yksin.

Tällaisia ajatuksia itselleni heräisiä mutta ilmeisesti olen ainut ja on väärin ajatella niin. Kaikki muut iloisesti kyseenalaistamatta ottaisivat täysin kokemattoman miehen.

Juuri tuollainen helvetillinen miettiminen ja ylianalysointi pilaa minkä tahansa orastavan parisuhteen, oli kyseessä sitten kokematon kaveri tai John Holmes. 

20-30v kokematon tuskin on "niin kauan tottunut olemaan yksin ettei osaa enää seurustella".

Jos kemiat osuu oikeasti kohdalleen (jos siis rakastuu), niin en kyllä ymmärrä mitä merkitystä on jollain seksuaalisella kokemuksella. Jos kyse on vain seksin harrastamisesta, niin silloin ehkä asialla voi olla jotain merkitysä.

Ottaisin tilanteen hallintaani ja sanoisin sille

(juuri oikealla äänensävyllä )vaikka,että "Höpsis, sehän on ihan luonnollista,anna kun minä autan sen pystyyn" ja sitten kuiskaten korvaan että  "mä haluun ett' sä tulet".

Jollei miehen ujous tällä niksillä häviä,niin sitten millään, mutta muista että homonkin kanssa voi olla sentään kaveri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on jännä ilmiö tämä monien naisten mussutus siitä kuinka miehessä TÄYTYY olla kaikki mahdolliset viat jos ei ole paneskellut ties kuinka monen naisen kanssa SIIHEN JA SIIHEN ikään mennessä. Huh huh...

Luin kolme sivua kommennteja kaikissa puhuttiin lähinnä kokemattomuudesta seksin saralla. Mutta ap:han kertoi miehen olevan kokematon ylipäätään naisten kanssa. Ei ole ikinä käynyt edes treffeillä.

Kyllä tämä itselleni ainakin herättäisi kysymysmerkkejä, eikä se tee minusta mitenkään huonompaa ihmistä.

Voi olla, että tulevaisuudessa voikin tulla ongelmia, kun mies saa kenties tapailun/seurustelun kautta lisää itsevarmuutta ja tajuaa, että haluaakin jotakin muuta. Monet jotka ovat joskus seurustelleet tai edes tapailleet tai käyneet treffeillä tietäät kenties suurin piirtein millaista kumppania eivät ainakaan etsi ja mitkä asiat ovat aiemmin häirinneet. Mutta kokemattomalle kaikki nämä ovat vielä edessä.

Mitä kysymysmerkkejä se herättäisi? Konkretiaa kiitos.

Naisia kyseisessä tilanteessa haukutaan inhottaviksi ja kauheiksi ihmisiksi, mutta jos tilanne olisi toisinpäin. Mies lyö jarrut kiinni kokemattoman naisen kanssa. Olisi nainen vain kamala vanhapiika. Ehkä tuo mies nyt sitten on myös iljettävä vanhapiika. 

Huomaa, että palstalla käy jumalaton määrä naisille katkeria ukkeleita. Taidanpa hilpasta ja pysyy poissa.

Alottajalle: Jätä väliin se, tuskin siitä mitään muuta seurais kun se, että se roikkuu sussa ikusesti ja haukkuu jos et haluakaan jatkaa -sen ekan- seksikokemuksen jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin miettisin sellaisia asioita, kuin eikö mies ole ikinä ollut kiinnostunut vastakkaisesta puolesta vai miksi ei ole edes treffeillä käynyt? Miksi minä yhtäkkiä olisin se oikea, jos miehellä ei ole aiempaa kokemusta kenestäkään, jos mies onkin vain ihastunut siihen tunteeseen, että hänellä vihdoin onkin nainen?

Jos mies on niin ujo ettei ole uskaltanut mennä treffeille niin käyttääkö mies nyt minua harjoittelukappaleenaan ja saadessaan kokemusta tapailusta ja naisista tajuaakin, että en ole se jonka hän haluaa laisinkaan?

Jos mies on pärjännytr 28 vuotta ilman minkäänlaista naisen läheisyyttä niin millainen hän olisi suhteessa? Pelkäisikö hän läheisyyttä, kun jo niin kauan on tottunut olemaan yksin.

Tällaisia ajatuksia itselleni heräisiä mutta ilmeisesti olen ainut ja on väärin ajatella niin. Kaikki muut iloisesti kyseenalaistamatta ottaisivat täysin kokemattoman miehen.

Ai sekö riittää suhteen saamiseen että mies on kiinnostunut jostain naisesta? Salli mun nauraa...

En ymmärrä pelkoa ja kysymyksiä miehen historiasta. Nyt ei ole kuitenkaan kyse esim. vankilatuomiosta. Mies on löytänyt vanhemmalla iällä jonkun johon luottaa ja jonkun jolta saa viimein vastakaikua tunteilleen. Mitä väliä sillä miten tilanteeseen on päädytty? Tarinoita on paljon ja ne ovat jokainen erilaisia (pari taisi olla aiemmin tässä ketjussa), mutta mies on nyt valmis ja eikö se ole tärkeintä?

Ilmeisesti seksuaalisesti kokematon aikuinen on yhteiskunnassamme niin suuri tabu, että sille pitää aina löytää joku riittävä selitys. Näin vain pääsi käymään, ei selityksenä kelpaa. Taustalla pitää aina olla jotain suurempaa.

Tuohan olisi paras, tosin pitää tietää ensin syy, miksei ole edes treffaillut jne... Itse tapasin myös 27v neitsyt miehen eikä neitsyydessä itsessään mitään, mutta kyllä se mies oli muutenkin erikoinen. Eikä hänellä ollut kokemusta juuri mistään muustakaan, opiskellut vaan koko elämänsä ja pelannut tietokonetta. Ei oikein löytynyt yhteisiä mielenkiinnonkohteita hänen kanssaan. Neitsyyden vein kyllä ja olipa aikamoista äheltämistä miesrukka täristen tuli parissa sekunnissa. :)

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä pelkoa ja kysymyksiä miehen historiasta. Nyt ei ole kuitenkaan kyse esim. vankilatuomiosta. Mies on löytänyt vanhemmalla iällä jonkun johon luottaa ja jonkun jolta saa viimein vastakaikua tunteilleen. Mitä väliä sillä miten tilanteeseen on päädytty? Tarinoita on paljon ja ne ovat jokainen erilaisia (pari taisi olla aiemmin tässä ketjussa), mutta mies on nyt valmis ja eikö se ole tärkeintä?

Ilmeisesti seksuaalisesti kokematon aikuinen on yhteiskunnassamme niin suuri tabu, että sille pitää aina löytää joku riittävä selitys. Näin vain pääsi käymään, ei selityksenä kelpaa. Taustalla pitää aina olla jotain suurempaa.

Tjaa,a. Saanen sen verta oikaista tai ainakin esittää osin eriävän mielipiteen. Kyse ei luullkaseni ole seksualisesti kokemattomasta aikuisesta, niinkuin edellä kirjoitut vaan luullakseni edelleen tabuko sitten siitä oletuksesta - ja tätä ketjua lukeneena tekisi mieli jo melkein osan asettamasta vaatimuksesta, että miehen tulee olla tiettyyn ikään mennessä kokenut parisuhde rintamalla.

On jännää ajatellla milliaseksi ketju olisi muodostunut jos tilanne olisi ollut toisin päin, niin että mies olisi ollut 25 vuotias ja kertonut ihastuneensa ja kuka ties rakastuneensa 28 vuotiaseen naiseen, joka kertoisi olevansa täysin kokematon. 

Minulla on kutina ettei siitä olisi aivan samanlaista olisi muodostunut, Vaikka samaan hengen vetoon on todettava, että minusta on myös "hieman" arveluttavaa jos tai kun muut ottavat tai haluavata ottaa oikeudekseen määritellä sen mihin ikään mennessä jokaisen meistä olisi alettava ottamaan "kosketusta" toista konservatiivisemmin sanottuna vastakkaista sukupuoltakohtaan. - Siis ikäänkuin jos olisi homoseksuaali niin saisi muutaman vuoden lisäaikaa löytääksen Sen, johon ottaa toiseen kosketusta ja tuntumaa.  Ja tietysti on varmaan heitäkin, jotka ovat -surullista kyllä- sitä mieltä, että jos homo/ lesbo niin pitätyköönkin kaapissa.        

En minä ainakaan koe olevani mitenkään ainut laatuinen sen suhteen kun koen tai tunnen "hakevani" tai ainakin toivovani kumppania tai sitä seksikumppania ja seksiseuralaista ennen kaikkea itselleni, enkä ensi-sijaisesti kenellekään muulle.  Ja kun minulla ei ole juuri nyt tietoa siitä kuinka saada itseä miellyttävä kumppani olemaan kanssani,  eikä oikein haluakaan pakottaa olemaan kanssani, niin onko minulla muita vaihtoehtoja; kun en toistaiseksi ole tilannetta, niin pahana, että hampaat irvessä alkaisin kumppania itselleni metsästämään.  

 Olne varmasti hienan arkajalka tai liian sulekutunut -oamsta mielestäni liian paljon muuta kiinnostavaa ja mielekästä puuhaa (turhanki usein töitä) ja muuta tekemistä itselleni löytäneen kun en edes osaa vakavissani ajatella, että lähtisin etsimään seksikumppania vain yhdeksi kerraksi.

En tuomitse ns. yhden yön juttua harrastavia, mutta toivon, että silloin molemmat siihen osallistuvat edes suunnilleen tietävät, mitä ovat tekemässä, tai aikeissa tehdä.        

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin miettisin sellaisia asioita, kuin eikö mies ole ikinä ollut kiinnostunut vastakkaisesta puolesta vai miksi ei ole edes treffeillä käynyt? Miksi minä yhtäkkiä olisin se oikea, jos miehellä ei ole aiempaa kokemusta kenestäkään, jos mies onkin vain ihastunut siihen tunteeseen, että hänellä vihdoin onkin nainen?

Jos mies on niin ujo ettei ole uskaltanut mennä treffeille niin käyttääkö mies nyt minua harjoittelukappaleenaan ja saadessaan kokemusta tapailusta ja naisista tajuaakin, että en ole se jonka hän haluaa laisinkaan? 

Samanlaisia kysymyksiä voisi esittää ihmisestä joka on seurustellut useammin. Jos joku aiemmista ei ole kelvannut niin miksi minä nyt kelpaisin? Mikä tässä meidän suhteessa on erilaista kuin näissä aiemmissa? Mitä jos mies vain pelailee naisilla haluamatta mitään vakavaa? Kummasti "kokeneen" kohdalla nämä eivät näytä putkahtavan mieleen naisille. Kun puhe on kokemattomasta niin sitten nämä pelot putkahtelevat aika usein näihin keskusteluihin. Se seurustelusta ja seksistä kokematon mies on jättänyt tai pettänyt naistaan tasan 0 kertaa. Se kokenut sonni on saattanut tehdä sen useammin kuin kerran.

Tarinan opetus lienee jälleen kerran se, että kokematton miehen kannattaa kuitenkin pitää historiansa salassa. Parempi lienee vain olla "huono sängyssä", kuin ottaa riskiä, että homma kaatuu alkumetreille. Saapa ainakin sitä miehelle tärkeää kokemusta jos ei muuta.

No, mä olen elänyt ilman ainuttakaan seksikokemusta 35 vuotta. En ole uskonnollinen, tämä ei ole tietoinen valinta, enkä ole fyysisesti mitenkään epämuodostunut. Onkin lähes täysin varmaa, että en kykene kertomaan menneisyydestäni sellaista tarinaa, joka selittäisi tilanteeni ja jonka nainen kykenisi hyväksymään. Minä olen poikkeava. Minun on pakko se hyväksyä, mutta en usko, että tässä iässä saan vastakaikua poikkeavuudelleni.

Kun jokaviikkoinen elämä on tuskailua oman tilanteen raadollisuuden kanssa, kykenemättömyyttä ottaa riskejä epäonnistumisen pelossa ja painetta ulkopuolelta, niin sitä alkaa jo haaveilla aikakoneesta, jolla matkustaa 15 vuotta taaksepäin ja vihjata itselleen miten ei pidä toimia.

Katsoisin kokonaistilannetta enkä pelkästään sitä, ettei hänellä ole ollut seksipartnereita. Onko hänen sosiaalinen elämänsä muuten okei - eli on ystäviä ja tulee ihmisten kanssa toimeen eikä vain tönötä koneen ääressä kaikkea vapaa-aikaansa? Voi olla, että miehellä on vain ollut elämässä kaikkea muuta tervettä aktiviteettia ja seksi on sitten aina jäänyt johonkin tulevaisuuteen. Etenkin jos baarielämä ei ole kovasti kiinnostanut.

Tässä ketjussa ei ole taidettu kiinnittää huomiota siihen, miten mies tarkalleen ottaen on torjunut Ap:n selkeän lähestymisen. Miten mies on kertonut tilanteestaan?

Jotkut naiset ihan mustasukkaisuutensa ja omistushalunsa takia pitävät siitä, että miehellä ei ole ollut aiempia seksikumppaneita. Pitää kuitenkin ottaa huomioon se tässäkin ketjussa mainittu juttu, että kun kokematon pääsee seksin makuun, hän voi haluta kokeilla sitä sitten muidenkin kuin sen ekan "open" kanssa. Innostuu liikaa, kun huomaa miten kivaa tämä touhu onkin...

Itse olen seurustellut kahden liki kolmekymppisen täysin kokemattoman miehen kanssa. Eihän se ole iso otanta, mutta kun tämä nyt tähän aiheeseen sopii, niin kerron. Molemmat olivat korkeasti koulutettuja ja uransa alkutaipaleella. Kumpikin oli aluksi käytökseltään miellyttävä, jopa lipevä, kiltin oloinen. Sitten kun parin kuukauden tutustelun jälkeen päästiin siihen pisteeseen, että myös fyysinen kanssakäyminen voisi syventyä, kokemattomuus tuli ilmi. Eka mies ilmaisi asian venytellen, kautta rantain "noo, ei mulla ole tyttöystävää ollut, olen vaan ketellut toistaiseksi" ja toiselle asian kertominen otti niin koville, että hän lähetti mulle tekstarin samasta huoneesta, kun ei saanut suutaan auki :D No. Kun sitten pikkuhiljaa alkoivat selvitä syyt, miksi niitä kokemuksia ei ollut, syy oli molemmilla sama: he olivat mielestään niin kertakaikkisia alfauroita, että ei heille kuka tahansa kelpaa :o He ovat se puoli, joka valkkaa tarkkaan. Ekan egoismi alkoi olla niin ilmiselvää, että loprtin tapailun ennen kuin seksiin edes päästiin. Toisen kanssa yritettiin, mutta hänellä ei sitten seissytkään. Tapailtiin vielä jonkin aikaa, mutta mua alkoi häiritä tosi paljon se kokonaisuus (jolla tämän viestin aloitinkin!): ei ystäviä, kaikki vapaa-aika koneella, kaikki elämä pyöri oman navan ympärillä. Runkkasi kuulemma joka päivä, mutta tositilanteessa ei sitten tosiaan noussutkaan.

Kokematon kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ainakin miettisin sellaisia asioita, kuin eikö mies ole ikinä ollut kiinnostunut vastakkaisesta puolesta vai miksi ei ole edes treffeillä käynyt? Miksi minä yhtäkkiä olisin se oikea, jos miehellä ei ole aiempaa kokemusta kenestäkään, jos mies onkin vain ihastunut siihen tunteeseen, että hänellä vihdoin onkin nainen?

Jos mies on niin ujo ettei ole uskaltanut mennä treffeille niin käyttääkö mies nyt minua harjoittelukappaleenaan ja saadessaan kokemusta tapailusta ja naisista tajuaakin, että en ole se jonka hän haluaa laisinkaan? 

Samanlaisia kysymyksiä voisi esittää ihmisestä joka on seurustellut useammin. Jos joku aiemmista ei ole kelvannut niin miksi minä nyt kelpaisin? Mikä tässä meidän suhteessa on erilaista kuin näissä aiemmissa? Mitä jos mies vain pelailee naisilla haluamatta mitään vakavaa? Kummasti "kokeneen" kohdalla nämä eivät näytä putkahtavan mieleen naisille. Kun puhe on kokemattomasta niin sitten nämä pelot putkahtelevat aika usein näihin keskusteluihin. Se seurustelusta ja seksistä kokematon mies on jättänyt tai pettänyt naistaan tasan 0 kertaa. Se kokenut sonni on saattanut tehdä sen useammin kuin kerran.

Tarinan opetus lienee jälleen kerran se, että kokematton miehen kannattaa kuitenkin pitää historiansa salassa. Parempi lienee vain olla "huono sängyssä", kuin ottaa riskiä, että homma kaatuu alkumetreille. Saapa ainakin sitä miehelle tärkeää kokemusta jos ei muuta.

Kyllä, ehdottomasti kannattaa salata historiansa. Olen kyllä kuullut useasta tapauksesta, joissa valheesta alkanut suhde syventyi rakkaudeksi ja sitten lopulta päättyi kun tämä valhe kokemattomuudesta oli tullut ilmi. Hankala on siis voittaa.

Onhan tuo nyt jotenkin tökeröä tuomita ihmisiä sen perusteella ettei ole nussinut. Juttu on kuin simpansseista kertovasta luontofilmistä. Seksi on aika pieni osa elämää ellet ole prostituoitu tai pornotähti. Seurustelu ei ole millään tavalla pakollista kenellekkään, eikä elämä ole vähempiarvoinen vaikkei ikinä seurustelisi. Tietysti jos kysyt niiltä "sonneilta" niin tottakai se on ainoa tärkeä asia maailmassa.

Tehdäänpä matemaattinen harjoitus.

Oletetaan ihan vain huviksemme, että naiset ovat kiinnostuneita keskimäärin viidestä prosentista vastaan tulevista sopivan ikäisistä miehistä.

Oletetaan nyt, että on myös joku satunnainen mies, joka myös on yhtä valikoiva, eli hän kiinnostuu vain viidestä prosentista vastaan tulevista naisista.

Oletetaan ettei oletushenkilöillämme ole muuta valintakriteeriä kuin arvanheitto jokaisen vastaantulijan kohdalla.

Laskekaa nyt että montako kohtaamista vaaditaan, että tuo mies kohtaa hänestä kiinnostuneen naisen (ja josta myös hän itse on kiinnostunut).

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo nyt jotenkin tökeröä tuomita ihmisiä sen perusteella ettei ole nussinut. Juttu on kuin simpansseista kertovasta luontofilmistä. Seksi on aika pieni osa elämää ellet ole prostituoitu tai pornotähti. Seurustelu ei ole millään tavalla pakollista kenellekkään, eikä elämä ole vähempiarvoinen vaikkei ikinä seurustelisi. Tietysti jos kysyt niiltä "sonneilta" niin tottakai se on ainoa tärkeä asia maailmassa.

Niinpä. Vaikka minua jaksaa myös ihmtyttää se, että osalla tuntuu olevan parempi tai paremmat aistit kuin minulla, sillä itse en katukuvasta olevista ihmisistä osaa sanoa kenestäkään varmasti, että kuinka monta kertaa he ovat harrastaneet seksiä, tai onko heillä millainen parisuhde menneisyys. Ja olenko sitten jotenkin myös kiinnostunut enempi omasta navastani kun en edes tällaista asiaa edes kovinkaan usein ajattelevani. - Joskus sentään saan kiinni tällaisestakin ajatuksesta,

 Esimerkiksi tänään minut lumosi pariskunta, joka on varmaan ollut ainakin viimeiset 50 vuotta yhdessä. En nyt suoraan miettinyt, että millaista heidän seksielämänsä on ollut. Vaan mietin, että miten saavuttaa se taso, jonka omat vanhempanikin ovat onnistuneet jo saavuttamaan; siis sen jolle en tiedä onko nimeä, mutta yritän kuvailla.

Huolimatta siitä, että ainakin molemmilla vanhemmillani on aina ollut omat työnsä kodin ulkopuolella, samoin molemmilla on ollut myös omia harrasteita ja kiinnostuksen kohteita , kotiaskareita he ovat tehneet melkolailla vastavuoroiseti, niin eniten ihailen sitä, kuinka he -kuten tuo päivällä kohtaamani vanhempi pariskunta- tuntui ymmärtävän ja tietävän tasan tarkkaan mitä toinen tarkoitti ja halusi, vaikkei toinen sanonut sanaakaan.  

Molemmista välitty kuva siitä, että he tunsivat molemmat, että juuri sillä kohtaa toisen vieressä on hyvä olla, eikä tät hyvää oloa tarvinnut mitenkään erityisesti julistaa sen vain jotenkin maagisellako tavalla sitten vain jotenkin tunsi.

Ja eivätkä he koko aikaa tuppisuina olleet vierelläni. Välillä toinen sanoi tai kertoi jotain - toinen jatkoi saattoivat olla jostan erimieltäkin, mutta kuitenkin varmast varmoja siitä, että tuon kanssa minä haluan vielä joskus samaan hautaankin. - Vaikka  toinen saattoikin tuhathtaa, että mikä sussa (tarkoitaten kumppaniaan) - nyt taas on kun olen täst samasta asiasta sanonut jo ainakin 1000 kertaa, etkä vieläkään ymmärrä.(...)        

Kerronpas oman tarinani...

12 vuotta sitten tutustuin kavereiden kautta bileissä erääseen mieheen. Vietimme illan jutustellen niitä näitä. Mukavan illan jälkeen vaihdoimme yhteystietoja ja tapasimme silloin tällöin kavereina. Miehestä alkoi paljastumaan piirteitä, joita huomasin kumppanissa kaipaavani - ilmeisesti sama päti myös toisinpäin. Keskustelujen aiheet muuttuivat syvemmiksi ja henkilökohtaisemmiksi - menivät seksielämään saakka, ja siinä tuli ilmi, että ko. mies, reilu parikymppinen tuolloin, oli vielä neitsyt. Olihan se itselle aika jännä tunne, kun ko. mies kuitenkin vaikutti olevan niin sinut omissa nahoissaan, että miksi ei sitten "kelvannut" kenellekään. Ja vähän jäi mietityttämään, kun itse olin jo vahvasti retkahtamassa ko. mieheen...

Tunteita ei vaan päässyt pakoon ja tuo neitsyys tuntui ihan pikkuasialta, kun hetken aikaa suhteen suuntaa ihmetellessämme mies teki siirtonsa ja paljasti, että tunteensa minua kohtaan ovat enemmän kuin kaverillisia. Lähemmän tuttavuuden teon koittaessa oli itselläkin vähän avuton olo täysin kokemattoman miehen kanssa... Mutta luonto ajaa tikanpojan puuhun, niin meidänkin kohdalla ;)

Nyt olemme olleet yhdessä kohta 11 vuotta. Ei ole mies enää kokematon ;)  Ja paljastui, että ko. mies ei vaan ollut tuohon ikään mennessä tavannut ketään naista, joka olisi vienyt jalat alta. Eikä känniset yhden yön panot jonkun ventovieraan kanssa houkutelleet - ei kaikki miehet ole kukasta kukkaan pomppivia siemenlinkoja. Tämä mies on haluineen ja ajatusmaailmaltaan ihan tavallinen mies, ei mikään luonnonoikku.

Että en näkisi, että pelkän kokemattomuuden vuoksi kannattaa saman tien laittaa kaveri vaihtopenkille, jos ominaisuudet ovat muutoin ihanteelliset. Ja harjoittelu saattaa olla sitä parasta antia ;)

Hehheh. Suurin informaatio tässä on, että ap ei ole kypsä tasapainoiseen suhteeseen, koska omat mielikuvat ottavat vallan ja menevät todellisten kokemuksien edelle. Silmiini pistää kyvyttömyys nähdä omia mahdollisia puutteita toimivan parisuhteen aikaansaamiseksi.