Lue keskustelun säännöt.
Tässä teille ainaisille valittajille, kun painonhallinta ei onnistu.
28.04.2016 |
Vähintään puoli kiloa kasviksia, ei leipää, ei puuroa. Leivänpäällyset käy. Proteiinia tarpeen mukaan, ei liikaa. Rasvaa niin paljon, että energiantarve täyttyy. Ruokailu silloin kun on nälkä. Ei napostelua.
Kommentit (46)
Ei toimi nuo sun neuvot mulla. Ite lihoin 10kg puolessa vuodessa kun jätin leivän pois ja lisäsin rasvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sorry , mutta leipä on lempiherkkuni ja siitä luovun viimeisenä.
Vierailija kirjoitti:
Ap; oletko ikinä kuullut, että laihduttaminen lihottaa? Minä aloitin "laihdutusurani" raskauden jälkeen kun bmi oli tasan 25. Sen jälkeen olen kokeillut sen seitsemänkin kuuria ja bmi on nyt 35. En todellakaan pysty syömään yhtä runsaita ja raskaita aterioita kuin ennen ensimmäistä laihdutuskuuriani lihomatta. Itse asiassa syön nyt huomattavasti terveellisemmin kuin silloin. Silloin söin väsymykseeni joka päivä suklaalevyn. Nyt olen syönyt viimeksi yhden suklaamunan pääsiäisenä.
Kyllä tuossa jonkin muu lihottaa kuin se laihduttaminen. Esim. se, että syö liikaa. Mikään muu ei tässä maailmassa lihota ellei satu olemaan jokin uniikki keijukainen, joka leijailee fysiikan lakien ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Ei toimi nuo sun neuvot mulla. Ite lihoin 10kg puolessa vuodessa kun jätin leivän pois ja lisäsin rasvaa.
Pelkällä rasvallako korvasit leivän?
Oliko tuoreet kasvikset remmissä?
Vierailija kirjoitti:
Sorry , mutta leipä on lempiherkkuni ja siitä luovun viimeisenä.
Eikä kannata silloinkaan jos vain laihtua haluaa. Itse söin aiemmin pelkkää tummaa leipää ja vuoden alusta jätin senkin pois samoin kuin sokerinkin ja lopputulos on plusmiinusnolla. Mä en Tajua tätä. Toisaalta en mä laihtunut silloinkaan kun jätin jokailtaisen tissuttelun pois (viikossa meni reilu salkku kolmosta) ja aloin juoda vettä ja vissyä.
160/80
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-23kg 20 kuukaudessa.
Yhden lautasen lounastaktiikka, jossa puolet oli tuoreita rehuja, neljännes keitettyjä rehuja ja loput lihaa ja riisiä/perunaa/pastaa. Koskaan ei mätetty lautasta kukkuralleen.
Ei päivittäistä napostelua, limppareita, 'herkkuja' tai 'dietti/low fat' paskaa.
Välipalaksi tomaattia tai porkkanaa.
Olutta, viiniä ja valikoituja jälkkäreitä kohtuudella. Liikuntana patikkaa.
Useimmiten 'nälkä' on vain tottumuskysymys.
:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähintään puoli kiloa kasviksia, ei leipää, ei puuroa. Leivänpäällyset käy. Proteiinia tarpeen mukaan, ei liikaa. Rasvaa niin paljon, että energiantarve täyttyy. Ruokailu silloin kun on nälkä. Ei napostelua.
Tiedän että av-totuuksien maailmassa tämä mun viesti tulee saamaan helvetisti alapeukkuja, mutta:
Ap:n ohjeet on aivan päin persettä, kuten oikeastaan kaikki muutkin tässä ketjussa. Ne on kaikki just sellaisia, jotka vaan ajaa erityisesti kroonisesti ylipainoiset, vähintään lievästi syömishäiriöiset entistä syvemmälle suohon.
Se nyt vaan on niin, että erittäin harva reilusti ylipainoinen on sitä sen takia, että ei tiedä mitä PITÄISI tehdä ja ei olisi sitä yrittänyt.
Yleensä vaan ne ohjeet on just tän ketjun tasoisia, eikä auta oikeasti ketään.
JOs painonhallinta on vaikeaa, yleensä pitäisi keskittyä kahteen asiaan ja nimenomaan tässä järjestyksessä:
1) Normalisoida ja säännöllistää syöminen. Ihan sama alkuun mitä syö, kunhan syö säännöllisesti viisi kertaa päivässä, ja TARPEEKSI!!! Ei todellakaan noita ap:n ohjeita "jätä pois sitä ja tätä", vaan itselleen sopivaa ja mieluisaa ruokaa kunnolla.
2) Kohdan 1 ollessa kunnossa sallia itselleen herkuttelu hyvällä mielellä. Ja herkuttelua ei ole 1 krt viikossa banaanipannareita pelkkiin munanvalkuaisiin tehtynä, vaan esim. 3-5 krt viikossa joku itseä miellyttävä herkku. Vaikka joka päivä jos siltä tuntuu. Kas kun ihan tutkitustikin herkkujen demonisointi johtaa vain siihen, että niitä himoitsee koko ajan, ja sitten kun niitä syö, se syömismäärä on moninkertainen verrattuna siihen, että niihin suhtautuu luontevasti, ja syö kun ne sopii tilanteeseen. Myös karkkipäivä on huono idea, koska siihen just liittyy sitä panttaamista ja karkkipäivänä ylensyöntiä.
3) Kun nuo asiat on kunnossa, voi alkaa kiinnittää reilummin huomiota ruoan laatuun, annoskokoon etc. ELi lähinnä lisätä tarpeeksi kasviksia, hyviä rasvoja jne. ruokavalioon. Sellainen 80/20- ruokavalio on oikein hyvä ja riittävä, eli 80% terveellistä ruokaa ja 20% mitä huvittaa.
Joo, paino ei lähde kuin Jutan superdieetissä, mutta tulos on pysyvä ja mielenterveyskin kohenee.
Miksi sä kuvittelet että on vain reilusti ylipainoisia? Viesti 6 oli hyvä, sen kaltaisille ihmisille tässä neuvotaan painonpudotusta, eli mieleltään terveille.
AP:n aloitus meni kyllä näin:
"Tässä teille ainaisille valittajille, kun painonhallinta ei onnistu." Ja sen jälkeen ohjeita vältellä sitä tätä ja tuota.
Missä kohtaa luki, että tämä on nyt niille terveille paino-ongelmaisille? En nähnyt sitä. Sen sijaan näen tällä palstalla jatkuvasti voivotusta siitä, kuinka läskit vaan on tyhmiä ja laiskoja, ja sitten annetaan just tasan niin paskoja ohjeita toimia, kuin tässäkin ketjussa. JOtka siis on lähinnä tuhoisia sellaisille ihmisille, joilla se painonhallinta ihan oikeasti ei onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei toimi nuo sun neuvot mulla. Ite lihoin 10kg puolessa vuodessa kun jätin leivän pois ja lisäsin rasvaa.
Pelkällä rasvallako korvasit leivän?
Oliko tuoreet kasvikset remmissä?
Tottakai kasvikset oli mukana, aina olen syönyt kasviksia paljon, siksi siihen ei tarvinut tehdä muutosta. Ja olin siis normaalipainoinen silloin kun söin vielä leipää, nyt ylipainoinen.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan, että suurimmalla osalla ikilaihduttajia on faktat hallussa paremmin kuin monella hoikalla. Moni tietää, miten pitäisi syödä ja liikkua. Se itsekuri vain puuttuu. Tai ei edes itsekuri, vaan psyyke laajemmassa mittakaavassa. Tosi monella on jonkin asteinen syömishäiriö - ei siis mitään vakavaa, mutta aivokemia/hormonit ovat sen verran sekaisin, että syöminen ei enää pysy kontrollissa tai tasapainossa. Joskus voi olla kausia, jolloin kuri pysyy ja paino putoaa, mutta sitten taas tunnetusti ne kilot kertyy takaisin, kun psyykkinen puoli pettää ja palataan pikkuhiljaa takaisin ahmimiseen. Kultaisen keskitien ja pysyvästi terveellisten elämäntapojen löytäminen on tosi vaikeaa. Vai olenko väärässä?
No mä meinasin tulla heittämään sua kivellä kun mainitsit av-lempparin, eli ITSEKURIN, joka on pahinta paskaa mitä painonhallintaan voi liittää.
Ihan sama jos mä alkaisin sössöttää, kuinka vahva itsekuri mulla on, kun en polta tupakkaa tai vedä huumeita - koska kyllähän kaikki tuollainen itselle haitallinen käytös toki johtuu heikosta itsekurista.
Painonhallinta ja erityisesti ylipainon pudottaminen on hemmetin hidasta puuhaa, silloin kun se tehdään oikein ha pysyvästi. Joo, joku alle 5% voi onnistua jollain pikadieetillä, mutta se että yli 95% epäonnistuu ei tarkoita että kaikki ne olisi laiskoja ja huonoja itsekuriltaan, vaan sitä, että ne pikadieetit on perseestä, eikä toimi.
Pysyvä painonpudotus tapahtuu siten, että asioita muutetaan pikkuhiljaa. Ja siten, että ne muutokset sopii elämään niin, että niihin ei väsähdä täysin kolmessa viikossa tai kuukaudessa, vaan niitä jaksaa jatkaa koko elämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap; oletko ikinä kuullut, että laihduttaminen lihottaa? Minä aloitin "laihdutusurani" raskauden jälkeen kun bmi oli tasan 25. Sen jälkeen olen kokeillut sen seitsemänkin kuuria ja bmi on nyt 35. En todellakaan pysty syömään yhtä runsaita ja raskaita aterioita kuin ennen ensimmäistä laihdutuskuuriani lihomatta. Itse asiassa syön nyt huomattavasti terveellisemmin kuin silloin. Silloin söin väsymykseeni joka päivä suklaalevyn. Nyt olen syönyt viimeksi yhden suklaamunan pääsiäisenä.
Kyllä tuossa jonkin muu lihottaa kuin se laihduttaminen. Esim. se, että syö liikaa. Mikään muu ei tässä maailmassa lihota ellei satu olemaan jokin uniikki keijukainen, joka leijailee fysiikan lakien ulkopuolella.
Kannattaa ihan pikkusen perehtyä paremmin asioihin, niin ei päästä tuollaisia sammakoita suustaan. Ihmisen elimistö todellakin reagoi laihdutuskuureihin, ja mitä rajummasta kuurista onkysymys, sen rajummin myös elimistö reagoi.
Ja aivan erityisen vaikeaa painonpudotus on niille, jotka ovat koko ikänsä jojoilleet. Elimistö osaa mennä hälytystilaan heti kun ensimmäiset merkit " nälänhädästä" ilmaantuu.
Voi kiitos ihan hirveästi! Olen ollut 30 vuotta ylipainoinen, mutta AP:nsyvällinen viisaus on näyttänyt minulle Tien. Nyt varmasti alan laihtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä paras ohje: Syö mitä haluat, miten paljon haluat, mutta jätä herkut pois.
Liiku terveellisesti.
Mitkä hiton herkut. Minun herkkua on lihasoppa, mantelikala, ruisleipä jonka päällä sienisalaattia ja graavilohta, kreikkalainen salaatti, kaalilaatikko, kurkku, omenat, mansikat... pahaa ruokaako sitä vain pitäisi syödä?
Okei, silakkalaatikosta, valkosuklaasta, muhku-sämpylöistä ja kermaperunoista en tykkää. Rupeanpa sitten elämään vain niillä. Uskon kyllä että laihtuisin.
Vierailija kirjoitti:
Vähintään puoli kiloa kasviksia, ei leipää, ei puuroa. Leivänpäällyset käy. Proteiinia tarpeen mukaan, ei liikaa. Rasvaa niin paljon, että energiantarve täyttyy. Ruokailu silloin kun on nälkä. Ei napostelua.
Mitä järkeä tuossakin on, ettei saisi syödä leipää tai puuroa. Minä olen ainakin onnistunut laihduttamaan ihan niitä syöden 18 kg. Kaloreita laskemalla ja rajoittamalla.
Eikä nuo ohjeet kyllä laihduta kuin ehkä sairaalloisen ylipainoisilla tai ahmijoilla. Esim. itse LIHOIN ylipainoon syömällä nälän mukaan varsin terveellistä kasvisruokaa. Se nälkä vaan käski syömään liikaa siihen nähden, mitä keski-ikäinen konttorirotta kuluttaa. Niinpä sitä kertyi kilon verran vuodessa lisää, ihan oikeasti varsin kohtuullisilla elintavoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähintään puoli kiloa kasviksia, ei leipää, ei puuroa. Leivänpäällyset käy. Proteiinia tarpeen mukaan, ei liikaa. Rasvaa niin paljon, että energiantarve täyttyy. Ruokailu silloin kun on nälkä. Ei napostelua.
... Se nälkä vaan käski syömään liikaa siihen nähden, mitä keski-ikäinen konttorirotta kuluttaa. Niinpä sitä kertyi kilon verran vuodessa lisää, ihan oikeasti varsin kohtuullisilla elintavoilla.
Se itsekuri vaan lähtee puhtaasti omasta tahdosta, ei muita syyttelemällä. Ota itseäsi niskasta kiinni ja lakkaa voivottelemasta joutavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap; oletko ikinä kuullut, että laihduttaminen lihottaa? Minä aloitin "laihdutusurani" raskauden jälkeen kun bmi oli tasan 25. Sen jälkeen olen kokeillut sen seitsemänkin kuuria ja bmi on nyt 35. En todellakaan pysty syömään yhtä runsaita ja raskaita aterioita kuin ennen ensimmäistä laihdutuskuuriani lihomatta. Itse asiassa syön nyt huomattavasti terveellisemmin kuin silloin. Silloin söin väsymykseeni joka päivä suklaalevyn. Nyt olen syönyt viimeksi yhden suklaamunan pääsiäisenä.
Kyllä tuossa jonkin muu lihottaa kuin se laihduttaminen. Esim. se, että syö liikaa. Mikään muu ei tässä maailmassa lihota ellei satu olemaan jokin uniikki keijukainen, joka leijailee fysiikan lakien ulkopuolella.
Kirjaimellisesti tuo on totta kai totta, että ihminen lihoo vain jos syö enemmän kuin kuluttaa. Mutta silti tämän lauseen toistelu kertoo kyllä melkoisesta ymmärtämättömyydestä painonhallinnan psykologian ja fysiologian suhteen.
Varsinkin näillä monet kerrat lihoneilla ja laihduttaneilla oikeasti aineenvaihdunta voi olla sen verran sekaisin, että kulutus on merkittävästi pienempi kuin mitä erilaiset pituuden, iän, sukupuolen ja painon huomioivat laskurit ilmoittaa. Tähän on syynä esim.
- Kehon rasvaprosentin huomattava nousu, kun laihduttaessa lähtee aina myös lihasta, mutta lihottaessa saadaan pelkkää läskiä. On olemassa jopa suht kevyitä, esim. 70-kiloisia jojoilijoita, joiden rasvaprosentti on 50%. Rasvakudos kuluttaa lihaskudokseen nähden olemattoman vähän energiaa, joten ihmisen kulutus on pienempi tästä syystä.
- Koska laihdutus on fysiologisesti nälänhätä, ja jojoilija on laittanut kehon kestämään niitä monia, se on viisaana mekanismina oppinut sopeuttamaan monia toimintoja säästääkseen energiaa. Kroppa voi säätää kilpirauhasen toiminnan pienemmälle. Se voi hermoston kautta laittaa rajoittamaan tiedostamatonta liikuskelua, joka normaalisti kuluttaa jopa satoja kilokaloreita päivässä. Oireiluna voi tulla myös väsymystä, niin että myös tahdonalainen liikuskelu vähenee, kun on aina väsynyt ja huono olla.
Lopputulos on, että ihminen voi kuluttaa esim. 30% vähemmän kuin mitä hänen laskennallisesti pitäisi. Edelleen tietysti pätee se, että jos hän söisi alle sen pienen kulutuksensa, joka voi esim. 80-kiloisella olla vain 1500 kcal jojoilun jälkeen, niin laihtuisi. Mutta kun esim. puolen kilon laihtuminen viikossa vaatisi kalorien rajoittamiseen 1000 kcal / päivä, niin eipä se vaan niin helppoa ole, eikä onnistu ihan pelkästään jollain jätä herkut pois -jutuilla.
Sitten on vielä psykologinen puoli. Tämäkään ei tarkoita sitä että kaikki ylipainoiset olisivat mieleltään sairaita tai syömishäiriöisiä. Mutta tosiaan kun kovat kuurit on keholle nälänhätiä, ja keho haluaa jäädä henkiin, niin se yrittää saada isäntänsä tai emäntänsä ymmärtämään hyvinä aikoina syödä varastoon. Se on melkoisen tuskaista yrittää tahdonvoimalla kontrolloida syömistään, jos kroppa huutaa yötä päivää ruokaa ja isoja määriä, säätämällä hormoni- ja sisäeritystoimintansa siihen suuntaan että ruokahalu on valtava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähintään puoli kiloa kasviksia, ei leipää, ei puuroa. Leivänpäällyset käy. Proteiinia tarpeen mukaan, ei liikaa. Rasvaa niin paljon, että energiantarve täyttyy. Ruokailu silloin kun on nälkä. Ei napostelua.
... Se nälkä vaan käski syömään liikaa siihen nähden, mitä keski-ikäinen konttorirotta kuluttaa. Niinpä sitä kertyi kilon verran vuodessa lisää, ihan oikeasti varsin kohtuullisilla elintavoilla.
Se itsekuri vaan lähtee puhtaasti omasta tahdosta, ei muita syyttelemällä. Ota itseäsi niskasta kiinni ja lakkaa voivottelemasta joutavia.
Niin, mä olen jo laihduttanut ylipainon pois. Rajoittamalla kalorit 1200 kcal per päivä kunnes olin tavoitepainossa. Mutta ei tosiaan toimi tuollaiset aloituksen yleisohjeet välttämättä niille, joiden elintavoissa ei alunperinkään ollut isoja vikoja, onpa vaan ruokahalu jäänyt esim. nuoruuden enemmän kuluttavista vuosista nykyiseen kulutukseen nähden liian isoksi. Aina ei auta muu kuin laskea jokaisen suupalan kalorit ja rajoittaa syömiset.
Jos joku on vailla Personal Traineria:
http://fitnet.fi/blog/taru/haluaisitko-itsellesi-personal-trainerin/
Newsflash: Jos on ikänsä ollut hoikka, ei itse asiassa ole mitään kokemusta laihdutuksen vaatimasta itsekurista. On aivan eri asia ylläpitää 50kg:n paino kuin laihduttaa vaikka 20 kg.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähintään puoli kiloa kasviksia, ei leipää, ei puuroa. Leivänpäällyset käy. Proteiinia tarpeen mukaan, ei liikaa. Rasvaa niin paljon, että energiantarve täyttyy. Ruokailu silloin kun on nälkä. Ei napostelua.
... Se nälkä vaan käski syömään liikaa siihen nähden, mitä keski-ikäinen konttorirotta kuluttaa. Niinpä sitä kertyi kilon verran vuodessa lisää, ihan oikeasti varsin kohtuullisilla elintavoilla.
Se itsekuri vaan lähtee puhtaasti omasta tahdosta, ei muita syyttelemällä. Ota itseäsi niskasta kiinni ja lakkaa voivottelemasta joutavia.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/26/lihavuus-johtuu-huonosta-itseku…
Mun vikki on se että hanki hyvät geenit.