Parisuhdeneuvoja

Pakko purkautua jonnekin, kun on niin paha mieli.

Rankan ja vaikean avioliiton jälkeen olin pitkään yksin lasten kanssa, kunnes löysin ihanan miehen johon rakastuin. Nyt olen seurustellut miehen kanssa useamman vuoden ja aika on ollut kaikin tavoin ihanaa ja minun on ollut todella hyvä olla mieheni kanssa, samoin lapseni tykkäävät hänestä valtavasti. Minulle on vain noussut ongelmaksi se, että rikkaasta suvusta lähtöisin oleva mies ei ymmärrä millaista ns. normaaleilla tuloilla eläminen on. Mies olettaa kaikessa, että ostamme parasta mahdollista: kodin pääkaupunkiseudun kalleimmalta alueelta, huonekalut kalleimpia merkkejä, vaatteet kalleimpia merkkejä jne. Ja minun maksavan sitten oman osuuteni näistä. Minulla on ollut pitkään valtava ahdistus, kun en saa enää edes vaatteita koskaan itselleni, kun kaikki raha menee ns. ylimääräiseen tekemiseen tms.. Eilen yritin taas puhua miehelle, miten materia ja raha ei tuota minulle onnea, enkä tarvitse kaikenlaista luksusta ollakseni onnellinen. Kerroin, että itse olisin hänen kanssaan onnellinen vaikka metsäretkellä, aina ei tarvitse ostaa ja tehdä jotain ihmeellistä, jonka jälkeen valvon sitten yöt, kun mietin miten saan loppukuun rahat riittämään. En tarvitse taloa luksusalueelta jne., että eikö hän voisi elää ns. minun elintasolla, niin minullakin olisi rahaa ylimääräiseenkin, mutta hän ei kuulemma ymmärrä miksi. Kun sanoin, että minusta tuntuu, että raha on hänelle tärkeämpi kuin minä, hän suuttui. Itkin sitten koko yön ja aamulla hän ei puhunut sanaakaan eikä hänestä ole sen jälkeen kuulunut mitään... Ilmeisesti tämä oli siten siis tässä.