Onko teillä kaikilla ihan terve suhde äitiinne?
Mä en puhu äitini kanssa kuin säästä.
Ja olen todella avoin ja puhelias, vika on toisessa päässä.
Kommentit (24)
minun on vaikea kestää äitini syyllistävää asennetta.Hän tietämättään syyllistää kaikesta ja tekemäni ratkaisut ovat huonoja.Hän ei hyväksy minua sellaisena kuin olen,vaan odottaa minun olevan sellainen kuin hän haluaa.Hän myös kohtelee minua kuin teini-ikäistä eikä tunnu hyväksyvän sitä että olen aikuinen.Hänen negatiivinen elämänasenteensa on niin lannistava,että olen rajoittanut yhteydenpitoa häneen.
Asutaan samalla pienellä paikkakunnalla ja äitini odottaa että käyn hänen luonaan JOKA PÄIVÄ,lapsenlasta " näyttämässä" .Jos jonain päivänä ei käydä,hän soittaa ja kysyy mikä on hätänä.Mua ahdistaa,mut en halua loukata häntä...
Ja lapseni suhteen teen kaiken väärin,kasvatan hänet väärin ja teen oman elämänikin ratkaisut väärin.Aina pitäisi kysyä hänen mielipiteensä joka asiaan,lapsen vaatehankinnoista lähtien.
:-(
Vierailija:
Asiasta ei saa puhua, törttöilee kännissä pitikin mantuja eikä toilailuista saa puhua. Kun tapaamme, teeskennellään ettei mitään kännäämistä olekaan ( hänen asenteensa). On mummi joka vaan kovasti lapsenlapsistaan välittää ja parastamme tahtoo. Joka kerta kun tapaamme, on kunto muuttunut huonommaksi. Odottelen vaan milloin ikäviä tapahtuu.
Ei mene hoitoon, kun ei ole " tarvetta" . Ei kuitenkaan ole viikkoa selvänä.Joten ei ole terve suhde, todellakaan!
Niin kauan kuin itse menet mukaan tuohon äitisi leikkiin, äitisi ei taatusti ikinä havahdu huomaamaan tilaansa.
Jos sen sijaan puhut avoimesti - silläkin uhalla että äiti suuttuu - niin kuin aikuinen aikuiselle, asiallisesi, syyttelemättä, ei äiti ainakaan voi sulkea silmiään vaikka kuinka haluaisi.
ja kaikki tuli ilmi.
Hänellä oli miehiä joka sormelle, me lapset huomasimme, ettemme tunne ko. otusta ollenkaan.