Hirveä työpäivä ("työkaverit") ja peiton alla
Ja syön valion sulateviipaleita, koska ei ole nälkä enkä jaksa muuta. Itkin töiden jälkeen 1,5 h autossa, kunnes näytin hirviöltä ja ajoin kotiin. Peiton alla jo kello iltapäivä neljästä.. Työkaverit haluavat selvästi päästä minusta eroon. Arvostelua ja piikkiä tulee. Olen yksin ja yksinäinen. Selvä saalis susille.. Mitä tekisit?
Kommentit (25)
Onpa kurja tilanne :( kyllä tuo pitää esimiehen, luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa käydä läpi. Jos mikään näistä ei mahdollista niin lääkäriin.
Tsemppiä! ♡
Työn takia ei kannata omaa terveyttä vaarantaa.
Etsisin uuden työpaikan vaikka väkisin. Tsempit ap, tiedän miltä tuo tuntuu.
Ainakin hoitoalalla on aika kauheaa nykyään. Puukotetaan selkään, ei puhuta suoraan, juorutaan, haukutaan esimiehelle. Monet yöt mennyt valvoessa ja alkaa olla jo kipuja siellä ja täällä.
Tämä on uusi työpaikka... Muutenkin, määräaikainen työ. Karenssia en voi ottaa. Kuolen tähän omaan häpeään. Olen toope ja tyhmä.
Löytyisikö töistä edes yksi luottokaveri? Itseä auttaa ainakin, että on joku kelle avautua. Kannattaa myös sanoa suorat sanat kiusaajille! Tsemppiä!
Minulla on ollut sama tilanne jo neljä vuotta. Onneksi kotona voi polttaa pilveä niin helpottaa ahdistukseen ja unohtaa päivän ilkeilyt.
Seuraavan päivän voi aloittaa puhtaasti hyvillä mielin.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut sama tilanne jo neljä vuotta. Onneksi kotona voi polttaa pilveä niin helpottaa ahdistukseen ja unohtaa päivän ilkeilyt.
Seuraavan päivän voi aloittaa puhtaasti hyvillä mielin.
Tsemppiä. ITse en kestäisi noin montaa vuotta huonossa työpaikassa. Olet selviytyjä.
Vierailija kirjoitti:
Löytyisikö töistä edes yksi luottokaveri? Itseä auttaa ainakin, että on joku kelle avautua. Kannattaa myös sanoa suorat sanat kiusaajille! Tsemppiä!
Ei ole luottokaveria.
Teen hidasta kuolemaa.. Pitäisi varmaan hankkia päivyri, laskea jäljellä olevat päivät ja kirjoittaa siihen kaikki "hauskat" lauseet mikä kukin on puhunut suoraan tai epäsuorasti jossain käytävällä tai kulman takana nauranut.
Mitä vähemmän osallistun mihinkään, sitä vähemmän näkevät naamaani.. Onko se pelastus vai heidän yllyttäminen?
Julkinen ala tämä on.
Pitäisi kai sanoa, että julkisella puolella jokainen virka pitäisi olla määräaikainen, jotta jokainen voi kohdella toista kuten ihmistä.
Haistata vitut kaikille kusipäille ja kulje pää pystyssä välittämättä muista,ole bitch ja muista että työ on vaan työtä,elämä alkaa aina kun pistät oven kiinni ja lopeta pillittäminen.
Mullakin oli kamala päivä viime viikolla. Kotimatka hieman piteni, kun ajelin autolla kolme tuntia pitkin pikkuteitä vollottaen ääneen. En tiedä mitä sanoisin auttaakseni, mutta voimia sinulle ap. <3
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut sama tilanne jo neljä vuotta. Onneksi kotona voi polttaa pilveä niin helpottaa ahdistukseen ja unohtaa päivän ilkeilyt.
Seuraavan päivän voi aloittaa puhtaasti hyvillä mielin.
Miksi tämä viesti on saanut kolme alapeukkua?
Eikait se muille kuulu miten tuskaansa kotonaan lievittää töypäivän jälkeen. Vai siitäkö syystä tuli alapeukkua että kestää työpaikkaansa eikä eroa?
Sun on pakko olla mun työkaveri. Sanoin tänään neutraalisti huomenta, kun tavattiin käytävällä. Purskahdit itkuun ja kysyit, miksi ihmeessä sinulle sanotaan huomenta, kun sinä haluat, että sanotaan moi.
Älä ainakaan näytä, että heidän urpoudellaan on mitään vaikutusta sinuun. Pää pystyssä vaan eteenpäin, keskityt omaan elämään ja mietit miten pääset tuolta pois. Vika ei ole sinussa vaan sairaassa työympäristössä. Aina ihmetyttää nämä aikuiset ihmiset, jotka ovat jääneet ala-astelaisen koulukiusaajan tasolle henkisesti.
Jos oot meidän töistä niin älä välitä! Hauska oot ja varmasti sut vakinaistetaan 😊 Osallustuin siihen nauramiseen aamulla, mutta hyvällä pelkästään.
Vierailija kirjoitti:
Sun on pakko olla mun työkaveri. Sanoin tänään neutraalisti huomenta, kun tavattiin käytävällä. Purskahdit itkuun ja kysyit, miksi ihmeessä sinulle sanotaan huomenta, kun sinä haluat, että sanotaan moi.
No, en ole. Onko jokainen työyhteisö sit sairas, kun itku on näin herkässä? Sanoitko mitään tälle itkijälle vai kävelitkö rehvakkaasti ohi?
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Jos oot meidän töistä niin älä välitä! Hauska oot ja varmasti sut vakinaistetaan 😊 Osallustuin siihen nauramiseen aamulla, mutta hyvällä pelkästään.
Haaveilen toisesta osastosta. Vakkariksi en halua...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun on pakko olla mun työkaveri. Sanoin tänään neutraalisti huomenta, kun tavattiin käytävällä. Purskahdit itkuun ja kysyit, miksi ihmeessä sinulle sanotaan huomenta, kun sinä haluat, että sanotaan moi.
No, en ole. Onko jokainen työyhteisö sit sairas, kun itku on näin herkässä? Sanoitko mitään tälle itkijälle vai kävelitkö rehvakkaasti ohi?
Ap.
Sanoin sen klassisen: hakeudu hoitoon! Lopeta prinsessana oleminen!
Työyhteisö ei ole se paikka, jossa koko ajan peilataan muiden käytöstä omiin tunteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Älä ainakaan näytä, että heidän urpoudellaan on mitään vaikutusta sinuun. Pää pystyssä vaan eteenpäin, keskityt omaan elämään ja mietit miten pääset tuolta pois. Vika ei ole sinussa vaan sairaassa työympäristössä. Aina ihmetyttää nämä aikuiset ihmiset, jotka ovat jääneet ala-astelaisen koulukiusaajan tasolle henkisesti.
Kiitos. Yritän.
Ap
Samaa paskaa täälläki. onnex ei enää kauan.