Te joiden mies on lyhty
Lyhyempi kuin sinä,
Häiritseekö se teitä koskaan? Vastatkaa rehellisesti.
Kommentit (13)
Ei häiritse. Minä olen itse jotenkin sellainen vähän äijämäinen nainen, että mulle on aiemmissa suhteissa ollut jotenkin outoa ja vaivauttavaa olla miestä pienempi ja heikompi. Mulle sopii hyvin olla se perheen roteva tyyppi, joka kantaa raskaat tavarat ja hoitaa fyysiset hommat. Miesihanteeni on muutenkin aina ollut siro ja poikamainen, ei mikään maskuliininen. (Mies on 165 cm, minä 172, mutta lisäksi mies on tosi laiha ja hento ja minä roteva).
Minusta olisi omituista seurustella lyhdyn kanssa koska en itsekään ole mikään valopää
Olen itsekin valaistunut, joten lyhty on ok.
Lyhty on joo mut kunnon soihdun saa aikaiseksi, tykkään.
No kunhan sen saa yöksi sammutettua niin ei haittaa. Mut jos ei, niin täytyy nukkua eri huoneissa, en saa nukuttua valoisassa.
Mun ex-mies on sammunut lyhty. Kyllä sekin joskus syttyy, mutta väärissä asioissa.
Koirat kusee kintuille, ei kun siis pylväälle. Ei muuta moitittavaa.
Lyhty ois ihan luxusta. Nykyinen mieheni käyttää aurinkoenergiaa, joten talvella ei toimi ollenkaan.
Mä nostin tuon lyhdyn jo pois tuosta ulkoa varastoon, nostan taas syksyn tullen takaisin. Valaisee nätisti, kun vaan jaksaa kynttilää vaihtaa.
Ollaan miehen kanssa saman mittaisia, 168cm molemmat. mies ruumiinrakenteeltaan leveä harteinen ja lyhyen näköinen. Minä hento ja pitemmän näköinen kuin olen(kaikki luulee,että olen yli 170cm). Mies siis näyttää lyhyemmältä kuin on ja minä pidemmältä kuin olen. Kyllä minua vaivaa ja nuorempana vaivasi vielä enemmän. En mielelläni seiso miehen vierellä missään tilaisuuksissa, koska tunnen itseni niin isoksi ja rohmuksi. Joskun olen miehelle valittanut, että miksi hän on niin lyhyt, vaikka oikein hyvin tajuan,ettei hän sille mitään voi. Mies ei koskaan ole sanonut, että miksi sinä olet niin pitkä? Mutta en siltikään haluaisi ketään toista miestä, koska jostakin syystä rakastan just tätä ihmistä.Normaali elämässä ei miehen lyhyys mitenkään haitaa.
Minä olen 176cm ja mieheni 169cm. Aluksi häiritsi jonkin verran, mutta minusta on noloa jos ihminen häpeää itseään / kumppaniaan, joten hammasta purren en antanut sen näkyä :D Nyt vuosia myöhemmin se ei tunnu missään, en edes huomioi koko asiaa, ja ei voisi vähempää kiinnostaa mitä joku ajattelee tai on ajattelematta asiasta :)
Se asia kannatta muistaa, että ihmisen lyhyys tai pituus ei tee sinua sen enempää onnelliseksi kuin onnettomaksikaan. Toisin sanoen, se on täysin merkityksetön asia suhteessa, eikä sille kannata uhrata enää tämän jälkeen toista ajatusta. ;)
Itse en voisi kuvitellakaan seurustelevani (tai edes tapailevani) alle 190cm miestä. Hyi, pois se minusta