Aikataulutus lapsiperheessä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaksi lasta, 9 kk ja 3 v 11 kk. Ovat molemmat nyt kotihoidossa. Valmistuin tohtoriksi juuri ennen kuopuksen syntymää, ja nyt olen alkanut katselemaan töitä. Tähän on tasan kaksi syytä, pidän työstäni ja kotihoidontuki on niin pieni, että pidemmän päälle vetäisi perheemme talouden todella tiukille. Nostan nyt ansiopäiväsidonnaista, mikä sinänsä myös velvoittaa työnhakuun. Mies voisi mahdollisesti jäädä vielä kotiin hetkeksi, koska hänellä on vielä vapaita käyttämättä. Ongelmana on se, että minulla vain ei oikein ole vapaahetkeä, jolloin hakea töitä tai kirjoittaa tutkimussuunnitelmaa.

Aamupäivisin ulkoilemme ja isompi käy kerhossa muutaman kerran viikossa. Isompi ei nuku enää päivällä lainkaan. Pienemmän päikkäreiden aikaan jää yleensä se 1- 1.5 h aikaa olla koneella, JOS annan isomman katsoa tv:tä tai hän suostuu muuten leikkimään itsekseen. Muuten nuorempi vaatii sen verran intensiivistä hoitoa ja vahtimista, etten ihan turvallisuussyistäkään voi jäädä koneelle jumittamaan. Haluan myös antaa isommalle aikaa, jos hän on jo yli tunninkin ollut enemmän itsekseen niin paljon enempää ei oikein voi vaatia. Yleensäkin keskittyminen kahden lapsen kanssa on hankalaa. Mies tulee vasta noin klo 18-19 kotiin, ellei käy salilla. Tuolloin on kotona klo 20 ja alamme laittaa isompaa nukkumaan. Jos mies tulee kotiin aikaisemmin, niin on minun vuoroni treenata. Parista treenikerrasta viikossa emme halua kumpikaan tinkiä, sen verran ollut molemmilla vaivoja ja kuntoilu on myös tärkeä henkireikä. Isompi lapsi käy lisäksi yhtenä päivänä viikossa iltaisin (klo 17) muskarissa.

Pienempi nukahtaa yöunille noin klo 22. Eli voisin olla taas koneella klo 22 jälkeen, mutta tuolloin yhteistä aikaa ei miehen kanssa ole lainkaan ja pidemmän päälle lyhyet yöunet kyllä alkavat kostautua. Vauva ei luonnollisestikaan aina nuku yötä putkeen, ja olen jo muutenkin usein hyvin väsynyt kun yöllä on nukuttu pätkissä ja esikoinen hihkaisee heti aikaisin aamusta minut ylös touhuamaan. Mies on myös työmatkoilla 2 yötä pois keskimäärin joka toinen viikko.

Miten muut olette saaneet haettua töitä useamman lapsen kanssa kotona ollessanne? Öisin ja viikonloppuisin? Vai onko ainoa mahdollisuus laittaa ainakin isompi päiväkotiin? Olisi ainakin jo tuttu hoitopaikka valmiina, jos/kun töitä löytyy. Myös hoitotarve työhaastattelujen varalle mietityttää, tosin onhan esim. kunnan hoitoapupalvelu. Isovanhemmat ovat meillä vielä työelämässä kaikki, joten arkena he eivät pysty auttamaan. Viikonloppuisin auttavat joskus, ja lomilla (yksi isovanhemmista on opettaja). Eli kaipaisin esimerkkejä arjen rytmittämiseen?

No sinunhan pitäisi hakea töitä täyspäiväisesti, jos kerran nostat työttömyyspäivärahaa. Vai mitä?

Meillä lapset 2 v 4 kk ikäerolla ja tein sekä töitä että opiskelin siinä lastenhoidon ohessa, joten sinulla on vain nyt tehostamisen aika. Nouse aikaisemmin, jumppaa kotona jne.

Jep..Mä en vaan osaa hakea täysipäiväsesti ja täysipainoisesti töitä samalla kun hoidan täysipäiväisesti ja täysipainoisesti lapsia. Sanokaa vaikka mitä, mutta mä kannatan subjektiivista päivähoito-oikeutta, ymmärrän äitejä jotka pistävät lapset hoitoon työnhaun aikana. Ap

No onneksi olen vain tällainen amis-tasoinen tyhmä äiti. Aina pärjännyt lasten kanssa kotona, vaikka olisi mitä hakuja/pääsykokeisiin lukemksta tms. Mutta on tässä tyhmyydestä hyötyäkin, en osaa tehdä asioista noin suuria ongelmia.

Hieno juttu sinulle, että olet pärjännyt noin hyvin! Akateemisuus ei todellakaan tarkoita sitä, että olisi jotenkin parempi arjen hallinnassa :)  Ap

No en nyt lukenut koko ketjua, mutta tosiaan mikset voi tehdä työhakemuksia viikonloppuna? Mies lähtee lasten kanssa ulos niin saat keskittyä rauhassa? Tai viikolla sovitte että hän tulee suoraan töistä kotiin? Minäkin olen kotona lasten kanssa ja luen pääsykokeisiin, itseänikin ärsyttää kun onhan siinä omat järjestelyt milloin pystyy lukemaan.

Tuntuu kummalliselta että mies on noin myöhään poissa. Lastenhoitovastuuhan on melkein kokonaan sinun. Jos mies tulisi normaalisti kotiin, sinulla olisi arki-iltoinakin aikaa. Sanoisin että jätä mies esim. viikonloppuna puoleksi päiväksi lasten kanssa. Niin saat keskittyä rauhassa. Tasa-arvoa peliin hyvä tohtorisnainen :)

Vierailija kirjoitti:

Me olemme vuosikausia tinkineet parisuhdeajasta, että ollaan kummatkin saatu  vuoron perään korkeakoulututkinnot. Välissä tingittiin parisuhdeajasta, jotta saatiin omat vanhemmatkin hoidettua lasten lisäksi, opinnot olivat onneksi siinä vaiheessa ohitse. Jostain arjen pienistä hetkistä se parisuhdeaikakin koostuu, jos elämäntilanne on työläs ja paljon tekemistä. Ei se parisuhde kaadu parin kuukauden joustoihin yhteisestä ajasta, tai jos  kaatuu, niin sitten ei kyllä osata puhaltaa samaan hiileen.  Se että oma pää ei jaksa koko aikaa olla aktiivinen eikä jaksa keskittyä on sitten ihan eri asia. Se on harmillista, ettei ihminen jaksa  tsempata koko hereilläoloaikaansa, vaan aivot tarvitsevat myös lepoa - ainakin omat

aivot tarvitsevat. 

Hyvin sanottu. Sepä se kun pystyisikin olemaan koko ajan tehokas, mutta kun aivot ja muu keho alkaa sanomaan pidemmän päälle ei. Tutkimuskaan ei oikein synny väkisin, ja yksi hyvä työtunti voi vastata useampaa huonoa tehokkuudeltaan. Ap