Aikataulutus lapsiperheessä

No mies on koko lauantain/sunnuntain lasten kanssa ja sinä haet töitä? Teet noita aina iltaisin, ei kai teidän parisuhde kaadu, jos joinain iltoina jää yhteinen aika vähemmälle? Entäs ne illat kun mies on ne yöt poissa? Meillä kyllä esikoisesi ikäiset leikkivät itsekseen, eivät edes halunneet, että aikuinen häiritsee leikkejä. Ja olen joskus sanonut lapsille, että nyt teen tämän kouluhommani, leikkikää sen aikaa. Se 9kk ei ole koskaan hyvällä tuulella? Et voi laittaa samaan tilaan ja ovia kiinni? Vai miten vaarallista teillä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytät viikonloppuisin pari tuntia työnhakuun. En oikein ymmärrä ongelmaasi.

Hmm..Minulla on ajatuksia EU apurahojen ja Suomen Akatemian apurahojen hakua ajatellen. Niitä hakemuksia ei tehdä ihan kahdessa tunnissa :/ Jos olisikin niin helppoa, niin ongelmaa ei olisi. Ovat melkoisen työläitä ja taso on tosi kova eli itkevä vauva sylissä öisin ei ole ratkaisu. Ap

Sinulla on mielestäni kaksi vaihtoehtoa. 1) hakea töitä aktiivisesti, kirjoitella apurahoja ym ja laittaa lapset hoitoon 2) olla vielä hetki kotiäitinä hoitovapaalla

Millä alalla olet? Yleensä juuri väitelleet hakee post-doc paikkoja ja siinä sivussa apurahoja. Pitäähän sinun tietään kenelle tutkimusta aiot tehdä. Yleensä juuri väitellyt ei ole vielä ryhmänjohtaja vaan silloin ollaan jo dosenttitasoisia tai ainakin melkein.

Esimerkiksi Suomen Akatemian tutkijatohtori on vastaväitelleille eli vastaa post docia. Tätä haluaisin hakea. Mutta myös Akatemian projekteissa voi olla post doc- paikkoja haussa, kuten sanoit. Samoin EU:la on post doc-tason paikkoja. Näissä rahoituksissa on alallani (ympäristöala) kunnon palkkaus. Säätiöiden post doc- apurahat ovat pienempiä. Ap

Vierailija kirjoitti:

No mies on koko lauantain/sunnuntain lasten kanssa ja sinä haet töitä? Teet noita aina iltaisin, ei kai teidän parisuhde kaadu, jos joinain iltoina jää yhteinen aika vähemmälle? Entäs ne illat kun mies on ne yöt poissa? Meillä kyllä esikoisesi ikäiset leikkivät itsekseen, eivät edes halunneet, että aikuinen häiritsee leikkejä. Ja olen joskus sanonut lapsille, että nyt teen tämän kouluhommani, leikkikää sen aikaa. Se 9kk ei ole koskaan hyvällä tuulella? Et voi laittaa samaan tilaan ja ovia kiinni? Vai miten vaarallista teillä on?

Niin, oma perfektionistinen luonteeni kyllä estää jättämästä 9 kk itsekseen leikkimässä tai istuttamassa sitterissä tuntikausia putkeen. Meillä kyllä myös 3 v haluaa että teen hänen kanssaan asioita. Luetaan, leivotaan, vahdin ettei sormiväreistä tule kamalaa sotkua jne. Ehkä asetan sitten liian kovat tavoitteet lasten kanssa itselleni. Meidän koti on ihan normaali koti, ei erityisen vaarallinen. Toki löytyy kissanhiekkalaatikoita, esikoinen unohtaa pieniä esineitään vauvan ulottuville niin että saa olla valpas jne. Juu, viikonloput tuntuvat olevan ainoa mahdollisuus. Ap

Vierailija kirjoitti:

Eikös tohtoriksi väitellä?

Väitös on osa tohtoriksi valmistumista, väitöskirjan tarkastustilaisuus. Sitten pitää olla vaadittavat jatko-opinnot kasassa. Eli ihan miten vaan, tohtoriksi voi sanoa väitelleensä tai valmistuneensa, sillä väitöslupaa ei saa ellei tutkinto ole muuten ihan viittä vaille valmis. Ap

Jännä kun on ongelma tämä ap. Kysehän on nyt siitä että sinun täytyy jostain luopua että jotain saat. Meillä puoliso käy töissä sen 40h/vko (vaativa esimiestyö), lisäksi opiskelee yliopistolla matematiikkaa. Itse kävin myös 40h viikossa töissä ja luin pääsykokeisiin, nyt olen tosin äitiyslomalla. Joka ilta kun olemme saaneet lapsen nukkumaan luemme yhdessä työhuoneessa tunnin parin ajan, siinäpä vasta parisuhdeaikaa ;) Viikonloppuisin järjestämme vuorotellen toisillemme lukuaikaa, perheenäkin ehditään olla. Kyllä väsyttää ja niin edespäin, mutta minkäs teet. Harrastuksissa ei olla nyt tietenkään käyty, se on vähän mihin priorisoi. Omat pääsykoeluvut etenee ok ja jatkuvat pikimmiten synnytyksen jälkeen. Puoliso on saanut kokopäivätyön lisäksi suoritettua yli 20op opintoja kevään aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytät viikonloppuisin pari tuntia työnhakuun. En oikein ymmärrä ongelmaasi.

Hmm..Minulla on ajatuksia EU apurahojen ja Suomen Akatemian apurahojen hakua ajatellen. Niitä hakemuksia ei tehdä ihan kahdessa tunnissa :/ Jos olisikin niin helppoa, niin ongelmaa ei olisi. Ovat melkoisen työläitä ja taso on tosi kova eli itkevä vauva sylissä öisin ei ole ratkaisu. Ap

Olen myös tutkija ja hakenut vastaavia rahoja. En olisi pystynyt tekemään hakemusta nollasta ollessani kahden kanssa kotona. Sen sijaan jos olisi hyvä idea ja runko valmiina ja kirjallisuus hallussa, niin viikonloppuisin pystyisi varmasti tekemään hakemuksen valmiiksi. Sä olet siis ilmeisesti lähdössä aika alusta asti liikkeelle? Siinä tapauksessa toimisin varmaan niin, että katsoisitte miehen kanssa jonkun ajankohdan, jolloin hän voi jäädä 1-2 kuukaudeksi hoitovapaalle, minä aikana sitten kirjoitat rauhassa suunnitelmasi.

Toinen vaihtoehto on, että unohdat omat apurahat hetkeksi ja haet postdocin töitä jostain tutkimusryhmästä. Jos niitä löytyisi, niin pääsisit palkkauksen suhteen hetkeksi "rauhaan" ja saisit lisää kokemusta tutkimustyöstä, minkä myötä tutkimussuunnitelmaa olisi helpompi kirjoittaa niiden omien rahojen hakemista varten.

Vierailija kirjoitti:

Jännä kun on ongelma tämä ap. Kysehän on nyt siitä että sinun täytyy jostain luopua että jotain saat. Meillä puoliso käy töissä sen 40h/vko (vaativa esimiestyö), lisäksi opiskelee yliopistolla matematiikkaa. Itse kävin myös 40h viikossa töissä ja luin pääsykokeisiin, nyt olen tosin äitiyslomalla. Joka ilta kun olemme saaneet lapsen nukkumaan luemme yhdessä työhuoneessa tunnin parin ajan, siinäpä vasta parisuhdeaikaa ;) Viikonloppuisin järjestämme vuorotellen toisillemme lukuaikaa, perheenäkin ehditään olla. Kyllä väsyttää ja niin edespäin, mutta minkäs teet. Harrastuksissa ei olla nyt tietenkään käyty, se on vähän mihin priorisoi. Omat pääsykoeluvut etenee ok ja jatkuvat pikimmiten synnytyksen jälkeen. Puoliso on saanut kokopäivätyön lisäksi suoritettua yli 20op opintoja kevään aikana.

Huh..Hienoa että jaksatte ja sekä lapsi sekä parisuhde voivat ilmeisesti hyvin! 

Olet oikeassa että priorisointiahan tämä on ja kaikkea ei voi saada ainakaan samaan aikaan. Yritän vaan aina hokea itselleni, että arkemme on lasteni lapsuus ja toivon ettei se olisi pelkkää suorittamista ja aikatauluja. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten isä hoitakoon puolet "iltavuoroista". Silloin sinulla on omaa aikaa klo 18 eteenpäin. Tunti liikuntaan, ja jää ainakin 2-3 tuntia työnhakuun. Tämä 2-3 iltaa viikossa, eikö riitä?

Ja sori vaan, mutta noilla elämänhallintataidoilla kuulostaa uskomattomalta, että olet onnistunut kuitenkin tohtoriksi valmistumaan.

No joo, tutkijana olen siis aikaisemmin toki tehnyt apurahahakemukset työajalla. Ehkä olen sitten liian tottunut siihen, että saan tehdä asioita keskeytyksettä toisin kuin taas kotona saa koota ajatuksiaan muutaman minuutin välein, kun tulee keskeytyksiä. Onneksi tulee kesä ja lämpimät illat niin häädän miehen ja lapset ulos illaksi. Ainahan sitä mielellään pitäisi työajan ja perheajan selkeästi erillään. Ap

Miksi sulle tulisi keskeytyksiä, jos mies hoitaa "sun oman ajan iltoina" lapsia niinkuin ehdotin? Menet toiseen huoneeseen ja ovi perässä kiinni, vaikka kuulokkeet korville ja/tai korvatulpat niin saat olla ihan rauhassa. Tai mene vaikka kirjastoon työskentelemään. 

26 lisää, minulla on työkaveri, joka on kuten minäkin jo hieman pitemmälle ehtinyt postdoctutkija, ja hän eräässä vaiheessa teki kahden lapsen kanssa kotona ollessaan töitä niin, että heräsi viideltä, teki töitä pari tuntia lasten vielä nukkuessa, sitten hoiti lapsia, sitten teki töitä 30-60 min nuoremman nukkuessa ja isomman katsoessa videoita, ja miehensä tultua kotiin teki taas pari tuntia töitä. Itse en tällaiseen pystyisi, koska minulla on erilainen keskittymiskyky (lue: huonompi :D) ja luonne, mutta tällainenkin on siis mahdollista. Riippuu ihmisestä.

Tuli vielä mieleen, että nuo "paremmat" postdocpaikat ja -rahoitukset ovat kyllä todella kilpailtuja, ja tilanne käy pahemmaksi nyt leikkausten myötä. Riippuu tietysti alasta, mutta vaikka itse olen ollut hyvin palkatuissa paikoissa nyt useita vuosia, niin olen täysin varautunut siihen, että saatan joutua jonkin aikaa elämään myös säätiön apurahalla (jos olen niin onnekas että saan sellaisen), jos haluan yliopistolla pysyä. Eli ei kannata laskea sen varaan, että automaattisesti saa esimerkiksi tutkijatohtorin paikan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytät viikonloppuisin pari tuntia työnhakuun. En oikein ymmärrä ongelmaasi.

Hmm..Minulla on ajatuksia EU apurahojen ja Suomen Akatemian apurahojen hakua ajatellen. Niitä hakemuksia ei tehdä ihan kahdessa tunnissa :/ Jos olisikin niin helppoa, niin ongelmaa ei olisi. Ovat melkoisen työläitä ja taso on tosi kova eli itkevä vauva sylissä öisin ei ole ratkaisu. Ap

Olen myös tutkija ja hakenut vastaavia rahoja. En olisi pystynyt tekemään hakemusta nollasta ollessani kahden kanssa kotona. Sen sijaan jos olisi hyvä idea ja runko valmiina ja kirjallisuus hallussa, niin viikonloppuisin pystyisi varmasti tekemään hakemuksen valmiiksi. Sä olet siis ilmeisesti lähdössä aika alusta asti liikkeelle? Siinä tapauksessa toimisin varmaan niin, että katsoisitte miehen kanssa jonkun ajankohdan, jolloin hän voi jäädä 1-2 kuukaudeksi hoitovapaalle, minä aikana sitten kirjoitat rauhassa suunnitelmasi.

Kiitos, tunnut olevan ensimmäinen täällä joka on yrittänyt oikeasti hakea näitä rahoituksia :p Minulla on idea sekä kirjallisuus osittain väikkärini perusteella hallussa, mutta työtä on vielä PALJON! Esimerkiksi Akatemian haku on auki vaan syyskuun, ja tiukkaa tekee varmasti saada lähtemään hyvä hakemus vaikka hyvin valmistautuisinkin kesällä.

Toinen vaihtoehto on, että unohdat omat apurahat hetkeksi ja haet postdocin töitä jostain tutkimusryhmästä. Jos niitä löytyisi, niin pääsisit palkkauksen suhteen hetkeksi "rauhaan" ja saisit lisää kokemusta tutkimustyöstä, minkä myötä tutkimussuunnitelmaa olisi helpompi kirjoittaa niiden omien rahojen hakemista varten.

Vierailija kirjoitti:

26 lisää, minulla on työkaveri, joka on kuten minäkin jo hieman pitemmälle ehtinyt postdoctutkija, ja hän eräässä vaiheessa teki kahden lapsen kanssa kotona ollessaan töitä niin, että heräsi viideltä, teki töitä pari tuntia lasten vielä nukkuessa, sitten hoiti lapsia, sitten teki töitä 30-60 min nuoremman nukkuessa ja isomman katsoessa videoita, ja miehensä tultua kotiin teki taas pari tuntia töitä. Itse en tällaiseen pystyisi, koska minulla on erilainen keskittymiskyky (lue: huonompi :D) ja luonne, mutta tällainenkin on siis mahdollista. Riippuu ihmisestä.

Tuli vielä mieleen, että nuo "paremmat" postdocpaikat ja -rahoitukset ovat kyllä todella kilpailtuja, ja tilanne käy pahemmaksi nyt leikkausten myötä. Riippuu tietysti alasta, mutta vaikka itse olen ollut hyvin palkatuissa paikoissa nyt useita vuosia, niin olen täysin varautunut siihen, että saatan joutua jonkin aikaa elämään myös säätiön apurahalla (jos olen niin onnekas että saan sellaisen), jos haluan yliopistolla pysyä. Eli ei kannata laskea sen varaan, että automaattisesti saa esimerkiksi tutkijatohtorin paikan.

Huh..En minäkään pystyisi tuollaiseen rytmiin tällä keskittymiskyvyllä ja univajeella :D Joo, kyllä minulla on muutama säätiökin mielessä, joista hakea. Se on totta, että leikkaukset tekevät jopa säätiöiden apurahoista tosi haluttuja :( Ap

Mikset mä näe tässä mitään todellista ongelmaa. Ainoa este on ap itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten isä hoitakoon puolet "iltavuoroista". Silloin sinulla on omaa aikaa klo 18 eteenpäin. Tunti liikuntaan, ja jää ainakin 2-3 tuntia työnhakuun. Tämä 2-3 iltaa viikossa, eikö riitä?

Ja sori vaan, mutta noilla elämänhallintataidoilla kuulostaa uskomattomalta, että olet onnistunut kuitenkin tohtoriksi valmistumaan.

No joo, tutkijana olen siis aikaisemmin toki tehnyt apurahahakemukset työajalla. Ehkä olen sitten liian tottunut siihen, että saan tehdä asioita keskeytyksettä toisin kuin taas kotona saa koota ajatuksiaan muutaman minuutin välein, kun tulee keskeytyksiä. Onneksi tulee kesä ja lämpimät illat niin häädän miehen ja lapset ulos illaksi. Ainahan sitä mielellään pitäisi työajan ja perheajan selkeästi erillään. Ap

Miksi sulle tulisi keskeytyksiä, jos mies hoitaa "sun oman ajan iltoina" lapsia niinkuin ehdotin? Menet toiseen huoneeseen ja ovi perässä kiinni, vaikka kuulokkeet korville ja/tai korvatulpat niin saat olla ihan rauhassa. Tai mene vaikka kirjastoon työskentelemään. 

Pieni asunto, eikä työhuonetta erikseen vaan tietokone olohuoneessa kaiken keskellä. "Äitii, katso tätä.." ja joskus itkua , sellaistahan se lasten kanssa on. Onneksi tosiaan tulee valoisat ja lämpimät illat, niin häädän nuo pihalle :) Ap

Vierailija kirjoitti:

Mikset mä näe tässä mitään todellista ongelmaa. Ainoa este on ap itse.

Olet varmasti oikeassa. Haluan olla läsnäoleva äiti, hyvä puoliso ja tehdä myös työni viimeisen päälle. Uravalintani jo varmaan kertoo siitäkin, että rakastan uppoutua työhöni ja olla rauhassa omissa ajatuksissani. Lapset ovat prioriteettilistan kärjessä, samoin puoliso. Työt tulevat kolmantena. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä kun on ongelma tämä ap. Kysehän on nyt siitä että sinun täytyy jostain luopua että jotain saat. Meillä puoliso käy töissä sen 40h/vko (vaativa esimiestyö), lisäksi opiskelee yliopistolla matematiikkaa. Itse kävin myös 40h viikossa töissä ja luin pääsykokeisiin, nyt olen tosin äitiyslomalla. Joka ilta kun olemme saaneet lapsen nukkumaan luemme yhdessä työhuoneessa tunnin parin ajan, siinäpä vasta parisuhdeaikaa ;) Viikonloppuisin järjestämme vuorotellen toisillemme lukuaikaa, perheenäkin ehditään olla. Kyllä väsyttää ja niin edespäin, mutta minkäs teet. Harrastuksissa ei olla nyt tietenkään käyty, se on vähän mihin priorisoi. Omat pääsykoeluvut etenee ok ja jatkuvat pikimmiten synnytyksen jälkeen. Puoliso on saanut kokopäivätyön lisäksi suoritettua yli 20op opintoja kevään aikana.

Huh..Hienoa että jaksatte ja sekä lapsi sekä parisuhde voivat ilmeisesti hyvin! 

Olet oikeassa että priorisointiahan tämä on ja kaikkea ei voi saada ainakaan samaan aikaan. Yritän vaan aina hokea itselleni, että arkemme on lasteni lapsuus ja toivon ettei se olisi pelkkää suorittamista ja aikatauluja. Ap

Meillä on mielestäni arki aika mielekästä lapsen kanssa, silloin kun ollaan lapsen kanssa tai perheenä niin myös ollaan, silloin kun luetaan niin luetaan. Molemmat on tosi kunnianhimoisia niin oman uran kuin lapsenkin suhteen, mielestäni kompromissia ei tarvitse kahden vanhemman perheessä tehdä koska aina toinen voi lähteä potkimaan pojan kanssa palloa, lukea kirjoja ym. Ei lapsikaan siitä kärsivän näytä että puuhaa vuorotellen toisen kanssa, retkiä tehdään kuitenkin joka viikonloppu yhdessäkin tai esim kyläillään. Mitä parisuhteeseen tulee niin se voi hyvin kun kunnioitetaan ja kannustetaan toisiamme puolin ja toisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten isä hoitakoon puolet "iltavuoroista". Silloin sinulla on omaa aikaa klo 18 eteenpäin. Tunti liikuntaan, ja jää ainakin 2-3 tuntia työnhakuun. Tämä 2-3 iltaa viikossa, eikö riitä?

Ja sori vaan, mutta noilla elämänhallintataidoilla kuulostaa uskomattomalta, että olet onnistunut kuitenkin tohtoriksi valmistumaan.

No joo, tutkijana olen siis aikaisemmin toki tehnyt apurahahakemukset työajalla. Ehkä olen sitten liian tottunut siihen, että saan tehdä asioita keskeytyksettä toisin kuin taas kotona saa koota ajatuksiaan muutaman minuutin välein, kun tulee keskeytyksiä. Onneksi tulee kesä ja lämpimät illat niin häädän miehen ja lapset ulos illaksi. Ainahan sitä mielellään pitäisi työajan ja perheajan selkeästi erillään. Ap

Miksi sulle tulisi keskeytyksiä, jos mies hoitaa "sun oman ajan iltoina" lapsia niinkuin ehdotin? Menet toiseen huoneeseen ja ovi perässä kiinni, vaikka kuulokkeet korville ja/tai korvatulpat niin saat olla ihan rauhassa. Tai mene vaikka kirjastoon työskentelemään. 

Pieni asunto, eikä työhuonetta erikseen vaan tietokone olohuoneessa kaiken keskellä. "Äitii, katso tätä.." ja joskus itkua , sellaistahan se lasten kanssa on. Onneksi tosiaan tulee valoisat ja lämpimät illat, niin häädän nuo pihalle :) Ap

MOT, ongelma on ihan vain sinä itse. Jos ette asu yksiössä, niin voisit ihan hyvin siirtää koneen jonnekin muualle. Tai mennä kirjastoon. Mutta ei, sinä mieluummin jätät hommat tekemättä, kuin tekisit pieniä muutoksia. Ei kuulosta siltä, että kovin paljoa töihin vielä haluat, ja tällainen tekemällä tehty "ongelma" on sitten hyvä tekosyy miksei töihin pääse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytät viikonloppuisin pari tuntia työnhakuun. En oikein ymmärrä ongelmaasi.

Hmm..Minulla on ajatuksia EU apurahojen ja Suomen Akatemian apurahojen hakua ajatellen. Niitä hakemuksia ei tehdä ihan kahdessa tunnissa :/ Jos olisikin niin helppoa, niin ongelmaa ei olisi. Ovat melkoisen työläitä ja taso on tosi kova eli itkevä vauva sylissä öisin ei ole ratkaisu. Ap

Sinulla on mielestäni kaksi vaihtoehtoa. 1) hakea töitä aktiivisesti, kirjoitella apurahoja ym ja laittaa lapset hoitoon 2) olla vielä hetki kotiäitinä hoitovapaalla

Millä alalla olet? Yleensä juuri väitelleet hakee post-doc paikkoja ja siinä sivussa apurahoja. Pitäähän sinun tietään kenelle tutkimusta aiot tehdä. Yleensä juuri väitellyt ei ole vielä ryhmänjohtaja vaan silloin ollaan jo dosenttitasoisia tai ainakin melkein.

Esimerkiksi Suomen Akatemian tutkijatohtori on vastaväitelleille eli vastaa post docia. Tätä haluaisin hakea. Mutta myös Akatemian projekteissa voi olla post doc- paikkoja haussa, kuten sanoit. Samoin EU:la on post doc-tason paikkoja. Näissä rahoituksissa on alallani (ympäristöala) kunnon palkkaus. Säätiöiden post doc- apurahat ovat pienempiä. Ap

Tiedäthän, että syyskuun Akatemiahaun päätökset tulevat huhti-toukokuussa 2017, ja siitä saadut rahoitukset alkavat syyskuussa 2017? Mietin vain kun sanoit aloituksessa, että haluat jo töihin ja taloutennekin kannalta sinun pitäisi jo päästä töihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä kun on ongelma tämä ap. Kysehän on nyt siitä että sinun täytyy jostain luopua että jotain saat. Meillä puoliso käy töissä sen 40h/vko (vaativa esimiestyö), lisäksi opiskelee yliopistolla matematiikkaa. Itse kävin myös 40h viikossa töissä ja luin pääsykokeisiin, nyt olen tosin äitiyslomalla. Joka ilta kun olemme saaneet lapsen nukkumaan luemme yhdessä työhuoneessa tunnin parin ajan, siinäpä vasta parisuhdeaikaa ;) Viikonloppuisin järjestämme vuorotellen toisillemme lukuaikaa, perheenäkin ehditään olla. Kyllä väsyttää ja niin edespäin, mutta minkäs teet. Harrastuksissa ei olla nyt tietenkään käyty, se on vähän mihin priorisoi. Omat pääsykoeluvut etenee ok ja jatkuvat pikimmiten synnytyksen jälkeen. Puoliso on saanut kokopäivätyön lisäksi suoritettua yli 20op opintoja kevään aikana.

Huh..Hienoa että jaksatte ja sekä lapsi sekä parisuhde voivat ilmeisesti hyvin! 

Olet oikeassa että priorisointiahan tämä on ja kaikkea ei voi saada ainakaan samaan aikaan. Yritän vaan aina hokea itselleni, että arkemme on lasteni lapsuus ja toivon ettei se olisi pelkkää suorittamista ja aikatauluja. Ap

Meillä on mielestäni arki aika mielekästä lapsen kanssa, silloin kun ollaan lapsen kanssa tai perheenä niin myös ollaan, silloin kun luetaan niin luetaan. Molemmat on tosi kunnianhimoisia niin oman uran kuin lapsenkin suhteen, mielestäni kompromissia ei tarvitse kahden vanhemman perheessä tehdä koska aina toinen voi lähteä potkimaan pojan kanssa palloa, lukea kirjoja ym. Ei lapsikaan siitä kärsivän näytä että puuhaa vuorotellen toisen kanssa, retkiä tehdään kuitenkin joka viikonloppu yhdessäkin tai esim kyläillään. Mitä parisuhteeseen tulee niin se voi hyvin kun kunnioitetaan ja kannustetaan toisiamme puolin ja toisin.

Ihana kuulla, että joillakin onnistuu! Nimenomaan, mäkin mielelläni pitäisin perheajan ja työajan erikseen ja siten täysipainoisena ja mielekkäänä. Se on jo todettu, että kirjoita hakemusta 5 min, lohduta vauvaa, jatka 5 min ja anna isommalle maitoa, jatka 5 min ja siivoa pulautukset, jatka 5 min käy pyyhkimässä peppu- rumba ei toimi. Ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaksi lasta, 9 kk ja 3 v 11 kk. Ovat molemmat nyt kotihoidossa. Valmistuin tohtoriksi juuri ennen kuopuksen syntymää, ja nyt olen alkanut katselemaan töitä. Tähän on tasan kaksi syytä, pidän työstäni ja kotihoidontuki on niin pieni, että pidemmän päälle vetäisi perheemme talouden todella tiukille. Nostan nyt ansiopäiväsidonnaista, mikä sinänsä myös velvoittaa työnhakuun. Mies voisi mahdollisesti jäädä vielä kotiin hetkeksi, koska hänellä on vielä vapaita käyttämättä. Ongelmana on se, että minulla vain ei oikein ole vapaahetkeä, jolloin hakea töitä tai kirjoittaa tutkimussuunnitelmaa.

Aamupäivisin ulkoilemme ja isompi käy kerhossa muutaman kerran viikossa. Isompi ei nuku enää päivällä lainkaan. Pienemmän päikkäreiden aikaan jää yleensä se 1- 1.5 h aikaa olla koneella, JOS annan isomman katsoa tv:tä tai hän suostuu muuten leikkimään itsekseen. Muuten nuorempi vaatii sen verran intensiivistä hoitoa ja vahtimista, etten ihan turvallisuussyistäkään voi jäädä koneelle jumittamaan. Haluan myös antaa isommalle aikaa, jos hän on jo yli tunninkin ollut enemmän itsekseen niin paljon enempää ei oikein voi vaatia. Yleensäkin keskittyminen kahden lapsen kanssa on hankalaa. Mies tulee vasta noin klo 18-19 kotiin, ellei käy salilla. Tuolloin on kotona klo 20 ja alamme laittaa isompaa nukkumaan. Jos mies tulee kotiin aikaisemmin, niin on minun vuoroni treenata. Parista treenikerrasta viikossa emme halua kumpikaan tinkiä, sen verran ollut molemmilla vaivoja ja kuntoilu on myös tärkeä henkireikä. Isompi lapsi käy lisäksi yhtenä päivänä viikossa iltaisin (klo 17) muskarissa.

Pienempi nukahtaa yöunille noin klo 22. Eli voisin olla taas koneella klo 22 jälkeen, mutta tuolloin yhteistä aikaa ei miehen kanssa ole lainkaan ja pidemmän päälle lyhyet yöunet kyllä alkavat kostautua. Vauva ei luonnollisestikaan aina nuku yötä putkeen, ja olen jo muutenkin usein hyvin väsynyt kun yöllä on nukuttu pätkissä ja esikoinen hihkaisee heti aikaisin aamusta minut ylös touhuamaan. Mies on myös työmatkoilla 2 yötä pois keskimäärin joka toinen viikko.

Miten muut olette saaneet haettua töitä useamman lapsen kanssa kotona ollessanne? Öisin ja viikonloppuisin? Vai onko ainoa mahdollisuus laittaa ainakin isompi päiväkotiin? Olisi ainakin jo tuttu hoitopaikka valmiina, jos/kun töitä löytyy. Myös hoitotarve työhaastattelujen varalle mietityttää, tosin onhan esim. kunnan hoitoapupalvelu. Isovanhemmat ovat meillä vielä työelämässä kaikki, joten arkena he eivät pysty auttamaan. Viikonloppuisin auttavat joskus, ja lomilla (yksi isovanhemmista on opettaja). Eli kaipaisin esimerkkejä arjen rytmittämiseen?

No sinunhan pitäisi hakea töitä täyspäiväisesti, jos kerran nostat työttömyyspäivärahaa. Vai mitä?

Meillä lapset 2 v 4 kk ikäerolla ja tein sekä töitä että opiskelin siinä lastenhoidon ohessa, joten sinulla on vain nyt tehostamisen aika. Nouse aikaisemmin, jumppaa kotona jne.

Minä väittelin tohtoriksi, en varsinaisesti valmistunut.

En ymmärrä ongelmaasi lainkaan. Mies on pois töistä aamusta klo 6 iltaan klo 20? Koska on se oma elämä, salilla pitää käydä. Ja jos mies ei ole salilla, niin sinä olet.

Kuten joku jo kirjoitti: firts things first. Tutkimussuunnitelmaa voi tehdä esim. aamulla klo 6 alkaen siihen asti, kunnes lapset heräävät. Tai vaihtoehtoisesti menet salille aamulla ennen kuin mies menee töihin. Mies puolestaan opettelee käymään salilla ruokatunnilla, silloin ei päivä turhia pitene.

Kun mies tulee kotiin, sinä ryhdyt töihin eli hakemaan apurahoja (joita saisi helpommin, jos olisit osa tutkimusryhmää). Kyllä tuota kestää pari kuukautta.