Aikataulutus lapsiperheessä

Minäkin olen tohtori. Me olemme ihan raa'asti palkanneet lastenhoitajan, joka on käynyt kaksi kertaa viikossa 5 tuntia kerrallaan hoitamassa lasta/lapsia äitiysloman/hoitovapaan aikana. Sillä ajalla olen tehnyt työhommia. Näin aika ei ole ollut pois mistään muusta, ja olen saanut tehdä virkeänä hommia.

Onko teillä taloudellisia mahdollisuuksia tällaiseen ratkaisuun?

Mulla AP aika sama tilanne. 2 pientä lasta ja hoitovapaalla tutkijan työstä, teen silti väitöskirjaa kotoa käsin. Mies tekee pitkää päivää. Pienempi valvottaa öisin ja vain äiti kelpaa. En hyväksy huudattamista enkä voi edellyttää että mies valvoo yöllä koska aamulla joutuu heräämään aikaisin töihin ja hänelläkin vaativa työ. Päivät on kokoaikaista keskeytystä ja pienemmän "hengen pelastamista". Olen myös hyvin huolehtiva äiti enkö ota pieniäkään riskejä turvallisuuden suhteen. Rankkaa on, pakko myöntää.

Pienin askelin teksti etenee, joka päivä jotain pientä yritän sada paperille vaikka hammasta purren, läppäri on aina auki. Joskus öisin jaksaa, joskus ei. Tutkijaystävistä on apua, usein pelkkä keskustelu riittää ja työ etenee ajatuksen tasolla ja saa kirjoitettuakin tehokkammin. Välillä flunssakierteessä ollaan täysin kuutamolla valvomisesta eikä työ etene yhtään. On vain edettävä hitaasti pienin askelin keskeytysten keskellä ja tehtävä aina muistiinpanoja mihin jäi. Kovasti voimia, uskon että saavutat tavoitteesi, vaikka sitten vähän hitaammassa tahdissa. Pahoittelut kirjoitusvirheistä, kännykälläni ei pääse niitä järkevästi korjaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Kai sä nyt ymmärrät, että jos nostat ansiosidonnaista päivärahaa, on sun VELVOLLISUUS hakea töitä. Jos et siihen pysty, pitäisi tyytyä kotihoidontukeen. Et voi olla työtön työnhakija ja samalla vedota kotiäitiyteen, joka hankaloittaa työnhakua.

Parhaani tosiaan teen tämän kaaoksen ja univajeen keskellä töitä löytääkseni. Äidit tuomitaan myös siitä, jos lorvivat kotona kolme vuotta tai jos vievät lapset liian aikaisin hoitoon. Kotihoidontuen kanssakin sama tilanne tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin. Kaikkia ei voi miellyttää, ja jokainen perhe tehköön mahdollisuuksiensa ja oman parhaansa mukaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mulla AP aika sama tilanne. 2 pientä lasta ja hoitovapaalla tutkijan työstä, teen silti väitöskirjaa kotoa käsin. Mies tekee pitkää päivää. Pienempi valvottaa öisin ja vain äiti kelpaa. En hyväksy huudattamista enkä voi edellyttää että mies valvoo yöllä koska aamulla joutuu heräämään aikaisin töihin ja hänelläkin vaativa työ. Päivät on kokoaikaista keskeytystä ja pienemmän "hengen pelastamista". Olen myös hyvin huolehtiva äiti enkö ota pieniäkään riskejä turvallisuuden suhteen. Rankkaa on, pakko myöntää.

Pienin askelin teksti etenee, joka päivä jotain pientä yritän sada paperille vaikka hammasta purren, läppäri on aina auki. Joskus öisin jaksaa, joskus ei. Tutkijaystävistä on apua, usein pelkkä keskustelu riittää ja työ etenee ajatuksen tasolla ja saa kirjoitettuakin tehokkammin. Välillä flunssakierteessä ollaan täysin kuutamolla valvomisesta eikä työ etene yhtään. On vain edettävä hitaasti pienin askelin keskeytysten keskellä ja tehtävä aina muistiinpanoja mihin jäi. Kovasti voimia, uskon että saavutat tavoitteesi, vaikka sitten vähän hitaammassa tahdissa. Pahoittelut kirjoitusvirheistä, kännykälläni ei pääse niitä järkevästi korjaamaan.

Kovasti jaksamista myös sinne kohtalotoveri <3 Ja menestystä väikkärin tekoon. Se aika kun mä viimeistelin väikkäriä, esikoinen oli hoidossa ja olin viimeisillään raskaana oli TODELLA helppoa tähän verrattuna.

Ainoa tapa tehdä ne hakemukset on tehdä ne hakemukset. Tekosyitä viitsimättömyyteen on tuhansia, aina on jumppa tai korvatulehdus tai läsnäolopakko ongelmana. Mutta jos vain teet, niin sitten ne on tehty.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen tohtori. Me olemme ihan raa'asti palkanneet lastenhoitajan, joka on käynyt kaksi kertaa viikossa 5 tuntia kerrallaan hoitamassa lasta/lapsia äitiysloman/hoitovapaan aikana. Sillä ajalla olen tehnyt työhommia. Näin aika ei ole ollut pois mistään muusta, ja olen saanut tehdä virkeänä hommia.

Onko teillä taloudellisia mahdollisuuksia tällaiseen ratkaisuun?

Hyvä idea. Juuri löysin kuntamme sivuilta hoitoapupalvelun, ja sinne saa viedä alkaen 9 kk lapsen max 4 kertaa kuussa 5-7 tunniksi eikä maksa paljoa. Taidan todella harkita tätä. Ap

Vuorokaudessa on 24 tuntia, eikä lisää tule. 

Jos et pysty hyödyntymään viikonloppuja - esimerkiksi menemään joka toinen viikonloppu vaikka vanhempiesi luokse, eikä mies tule aikaisemmin kotiin (eivät päiväkodit ole noin myöhään auki)  - ei auta kuin palkata apua vaikka 2 x 6 tuntia viikossa. 

Kaikkea ei voi saada samanaikaisesti. 

Ap, suosittelisin miettimään, kumpi on tärkeämpää tulevaisuuden ja sun oman työnsaannin kannalta: se, että juuri nyt sinä ja miehesi pääsette kaksi kertaa viikossa salille ja vietätte joka ilta parisuhdeaikaa, vai se, että pistät nämä asiat jäähylle (ainakin osittain, eikä kerta/vko salilla riitä väliaikaisesti?) ja sen sijaan teet niitä työ- ja rahoitushakemuksia? Kaksi iltaa viikosta mies vastuuseen lastenhoidosta heti kotiintultuaan, jolloin sulla on muutama tunti aikaa tehdä hakemuksia? Miehenkin luulisi ymmärtävän, kuinka paljon aikaa ja keskittymistä tarvitset.

Ja jumalauta, mene ostamaan läppäri niin sitä voi sitten siirrellä tarpeen mukaan pienessä asunnossa sinne missä on hiljaista.

Vierailija kirjoitti:

Mikään neuvo ei näköjään kelpaa, eli haet oikeutusta lorvimiseen työkkärin rahoilla.

Suurin osa täällä ehdotutuista neuvoista on sellaisia, joita olemme jo itsekin miettineet. Kotiäitiys ei ole lorvimista missään nimessä. Arvaus vaan, että et ole yrittänyt tehdä jotakin yhtä työlästä kuin tutkimussuunnitelma kahden lapsen kanssa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään neuvo ei näköjään kelpaa, eli haet oikeutusta lorvimiseen työkkärin rahoilla.

Suurin osa täällä ehdotutuista neuvoista on sellaisia, joita olemme jo itsekin miettineet. Kotiäitiys ei ole lorvimista missään nimessä. Arvaus vaan, että et ole yrittänyt tehdä jotakin yhtä työlästä kuin tutkimussuunnitelma kahden lapsen kanssa. Ap

Minun tuttavapiirissäni naiset ovat kyllä työttöminä hoitaneet lapset, mutta miesten ollessa kotona työnhaussa ovat lapset poikkeuksetta olleet hoidossa..

Tsemppiä ap, toivottavasti työllistyt pian! Kukaan tuskin voi kieltää etteikö työnhaku olisi helpompaa, kun lapset eivät ole jaloissa. Sehän on ihan selvä.

Isälle lyhennetty työviikko siksi hetkeksi että sinä saat hommat rullaamaan.

Jos isä ei osallistu nyt, ei siitä työnteosta ja tutkimisesta myöhemminkään tule ns. lasta eikä paskaa.

Vierailija kirjoitti:

Ap, suosittelisin miettimään, kumpi on tärkeämpää tulevaisuuden ja sun oman työnsaannin kannalta: se, että juuri nyt sinä ja miehesi pääsette kaksi kertaa viikossa salille ja vietätte joka ilta parisuhdeaikaa, vai se, että pistät nämä asiat jäähylle (ainakin osittain, eikä kerta/vko salilla riitä väliaikaisesti?) ja sen sijaan teet niitä työ- ja rahoitushakemuksia? Kaksi iltaa viikosta mies vastuuseen lastenhoidosta heti kotiintultuaan, jolloin sulla on muutama tunti aikaa tehdä hakemuksia? Miehenkin luulisi ymmärtävän, kuinka paljon aikaa ja keskittymistä tarvitset.

Ja jumalauta, mene ostamaan läppäri niin sitä voi sitten siirrellä tarpeen mukaan pienessä asunnossa sinne missä on hiljaista.

Joo, miehellä onkin jo olemassa oma työläppäri, jonka kanssa voisin varmaan välillä lukkiutua makuuhuoneeseen. Rankkaahan tämä on, ja työllistyminen voi tässä taloustilanteessa kestää kauankin, mutta tosiaan muu ei taida auttaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Isälle lyhennetty työviikko siksi hetkeksi että sinä saat hommat rullaamaan.

Jos isä ei osallistu nyt, ei siitä työnteosta ja tutkimisesta myöhemminkään tule ns. lasta eikä paskaa.

Tämäkin pohtimisen arvoista. Ainakin esim. syyskuuksi kun Akatemian haku on auki ja on sen kriittisin vaihe, niin jonkinlainen vastaava järjestely voisi helpottaa. Tiedän että miehen työpaikalla "haluan 6 h työpäivän" on lähinnä vitsi, mutta esimiehen tehtävähän se olisi helpottaa sitten hänen työtaakkaansa jollain tavoin hetkeksi. 

Sen verran Akatemiasta, että professorini sanoi sen hakemuksen vaativan häneltä noin kuukauden työtunnit. Minulla ei tietenkään ole vastaavaa kirjallisuuden tuntemusta, hakemusrutiinia ym., joten aikaa tulen tarvitsemaan.

Minun työni pakotti vielä vuosi sitten miehenkin hakemaan lapsen viideltä, mutta oli sitten muina päivinä pidempään ja iltaisinkin hoisi vielä työsähköpostia kotona ym. Tiedän että miehelleni on helppoa, kun minä hoidan lasten sairastelut, neuvolat ym. Vaikka hän minua toki työllistymään kannustaakin. Ap

Jostain on tingittävä. Eli joko salit, yhteiset ajat ym. tauolle joksikin aikaa ja teet työhakemukset ja mitä ikinä haetkaan tai sitten lapset isän kanssa vaikka viikonlopuksi mummolaan tai mitä nyt keksittekään ja käytät ajan sitten työnhakuun. Tai sitten lapset päiväkotiin ja haet töitä kun lapset on hoidossa.

Joskus joutuu tinkimään vielä yöunistakin. Jos asia on tarpeeksi tärkeä niin aikaa löytyy aina.

Tuokin vielä, että jos vauva vielä nukkuu huonosti niin miten jaksat sitten töissä, jos nytkään ei meinaa riittää jaksaminen työnhakuun?

Vierailija kirjoitti:

Jostain on tingittävä. Eli joko salit, yhteiset ajat ym. tauolle joksikin aikaa ja teet työhakemukset ja mitä ikinä haetkaan tai sitten lapset isän kanssa vaikka viikonlopuksi mummolaan tai mitä nyt keksittekään ja käytät ajan sitten työnhakuun. Tai sitten lapset päiväkotiin ja haet töitä kun lapset on hoidossa.

Joskus joutuu tinkimään vielä yöunistakin. Jos asia on tarpeeksi tärkeä niin aikaa löytyy aina.

Tuokin vielä, että jos vauva vielä nukkuu huonosti niin miten jaksat sitten töissä, jos nytkään ei meinaa riittää jaksaminen työnhakuun?

Joo..Esikoinen nukkui heti pienestä pitäen täysiä yöunia ja oli tosi tervekin. Hänen kanssaan kotona oleminen oli melko rentoa, ja töihinpaluukin tytön täyttäessä kaksi oli helppoa. Kuopuksemme on toista maata ja tosiaan ei kaksi lasta mene ihan samalla työmäärällä muutenkaan kuin yksi..No, yöimetyksistä on tässä hiljalleen pakko alkaa luopua. Kesälomalla sitten voisi vaikka tosiaan isä nukkua hetken pienemmän kanssa. Hyvä kysymys tämä sinänsä, tuhannet äidit valvovat yöt ja tekevät töitä päivät. Suomessa on vielä aika pitkät äitiyslomatkin verrattuna esim. USAan. 

Me olemme vuosikausia tinkineet parisuhdeajasta, että ollaan kummatkin saatu  vuoron perään korkeakoulututkinnot. Välissä tingittiin parisuhdeajasta, jotta saatiin omat vanhemmatkin hoidettua lasten lisäksi, opinnot olivat onneksi siinä vaiheessa ohitse. Jostain arjen pienistä hetkistä se parisuhdeaikakin koostuu, jos elämäntilanne on työläs ja paljon tekemistä. Ei se parisuhde kaadu parin kuukauden joustoihin yhteisestä ajasta, tai jos  kaatuu, niin sitten ei kyllä osata puhaltaa samaan hiileen.  Se että oma pää ei jaksa koko aikaa olla aktiivinen eikä jaksa keskittyä on sitten ihan eri asia. Se on harmillista, ettei ihminen jaksa  tsempata koko hereilläoloaikaansa, vaan aivot tarvitsevat myös lepoa - ainakin omat aivot tarvitsevat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten isä hoitakoon puolet "iltavuoroista". Silloin sinulla on omaa aikaa klo 18 eteenpäin. Tunti liikuntaan, ja jää ainakin 2-3 tuntia työnhakuun. Tämä 2-3 iltaa viikossa, eikö riitä?

Ja sori vaan, mutta noilla elämänhallintataidoilla kuulostaa uskomattomalta, että olet onnistunut kuitenkin tohtoriksi valmistumaan.

No joo, tutkijana olen siis aikaisemmin toki tehnyt apurahahakemukset työajalla. Ehkä olen sitten liian tottunut siihen, että saan tehdä asioita keskeytyksettä toisin kuin taas kotona saa koota ajatuksiaan muutaman minuutin välein, kun tulee keskeytyksiä. Onneksi tulee kesä ja lämpimät illat niin häädän miehen ja lapset ulos illaksi. Ainahan sitä mielellään pitäisi työajan ja perheajan selkeästi erillään. Ap

Miksi sulle tulisi keskeytyksiä, jos mies hoitaa "sun oman ajan iltoina" lapsia niinkuin ehdotin? Menet toiseen huoneeseen ja ovi perässä kiinni, vaikka kuulokkeet korville ja/tai korvatulpat niin saat olla ihan rauhassa. Tai mene vaikka kirjastoon työskentelemään. 

Pieni asunto, eikä työhuonetta erikseen vaan tietokone olohuoneessa kaiken keskellä. "Äitii, katso tätä.." ja joskus itkua , sellaistahan se lasten kanssa on. Onneksi tosiaan tulee valoisat ja lämpimät illat, niin häädän nuo pihalle :) Ap

Kuulosuojaimet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään neuvo ei näköjään kelpaa, eli haet oikeutusta lorvimiseen työkkärin rahoilla.

Suurin osa täällä ehdotutuista neuvoista on sellaisia, joita olemme jo itsekin miettineet. Kotiäitiys ei ole lorvimista missään nimessä. Arvaus vaan, että et ole yrittänyt tehdä jotakin yhtä työlästä kuin tutkimussuunnitelma kahden lapsen kanssa. Ap

Vielä kun osaisit perustella, miksi muka olisit oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan, kun et ole kykenevä suorittamaan edes työnhakua? Teidän tilanteessa sinulle kuuluisi vain ja ainoastaan kotihoidontuki, väärinkäytät tukijärjestelmää törkeästi. Kotiäitiys ei ole lorvimista, mutta työttömänä kotona olo ilman työnhakua on, joten SINÄ LORVIT TYÖKKÄRIN RAHOILLA.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään neuvo ei näköjään kelpaa, eli haet oikeutusta lorvimiseen työkkärin rahoilla.

Suurin osa täällä ehdotutuista neuvoista on sellaisia, joita olemme jo itsekin miettineet. Kotiäitiys ei ole lorvimista missään nimessä. Arvaus vaan, että et ole yrittänyt tehdä jotakin yhtä työlästä kuin tutkimussuunnitelma kahden lapsen kanssa. Ap

Vielä kun osaisit perustella, miksi muka olisit oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan, kun et ole kykenevä suorittamaan edes työnhakua? Teidän tilanteessa sinulle kuuluisi vain ja ainoastaan kotihoidontuki, väärinkäytät tukijärjestelmää törkeästi. Kotiäitiys ei ole lorvimista, mutta työttömänä kotona olo ilman työnhakua on, joten SINÄ LORVIT TYÖKKÄRIN RAHOILLA.

Olen maksanut kassaan, joten tottakai nostan ansiopäiväsidonnaista. Jos joku nyt tarjoaisi työtä niin ottaisin vastaan. Kyse ei ole myöskään siitä ettenkö tekisi sen minkä pystyn työllistyäkseni. Kotihoidontukikin loppuu aikanaan ja sama tilanne edessä joka tapauksessa viimeistään silloin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä kaksi lasta, 9 kk ja 3 v 11 kk. Ovat molemmat nyt kotihoidossa. Valmistuin tohtoriksi juuri ennen kuopuksen syntymää, ja nyt olen alkanut katselemaan töitä. Tähän on tasan kaksi syytä, pidän työstäni ja kotihoidontuki on niin pieni, että pidemmän päälle vetäisi perheemme talouden todella tiukille. Nostan nyt ansiopäiväsidonnaista, mikä sinänsä myös velvoittaa työnhakuun. Mies voisi mahdollisesti jäädä vielä kotiin hetkeksi, koska hänellä on vielä vapaita käyttämättä. Ongelmana on se, että minulla vain ei oikein ole vapaahetkeä, jolloin hakea töitä tai kirjoittaa tutkimussuunnitelmaa.

Aamupäivisin ulkoilemme ja isompi käy kerhossa muutaman kerran viikossa. Isompi ei nuku enää päivällä lainkaan. Pienemmän päikkäreiden aikaan jää yleensä se 1- 1.5 h aikaa olla koneella, JOS annan isomman katsoa tv:tä tai hän suostuu muuten leikkimään itsekseen. Muuten nuorempi vaatii sen verran intensiivistä hoitoa ja vahtimista, etten ihan turvallisuussyistäkään voi jäädä koneelle jumittamaan. Haluan myös antaa isommalle aikaa, jos hän on jo yli tunninkin ollut enemmän itsekseen niin paljon enempää ei oikein voi vaatia. Yleensäkin keskittyminen kahden lapsen kanssa on hankalaa. Mies tulee vasta noin klo 18-19 kotiin, ellei käy salilla. Tuolloin on kotona klo 20 ja alamme laittaa isompaa nukkumaan. Jos mies tulee kotiin aikaisemmin, niin on minun vuoroni treenata. Parista treenikerrasta viikossa emme halua kumpikaan tinkiä, sen verran ollut molemmilla vaivoja ja kuntoilu on myös tärkeä henkireikä. Isompi lapsi käy lisäksi yhtenä päivänä viikossa iltaisin (klo 17) muskarissa.

Pienempi nukahtaa yöunille noin klo 22. Eli voisin olla taas koneella klo 22 jälkeen, mutta tuolloin yhteistä aikaa ei miehen kanssa ole lainkaan ja pidemmän päälle lyhyet yöunet kyllä alkavat kostautua. Vauva ei luonnollisestikaan aina nuku yötä putkeen, ja olen jo muutenkin usein hyvin väsynyt kun yöllä on nukuttu pätkissä ja esikoinen hihkaisee heti aikaisin aamusta minut ylös touhuamaan. Mies on myös työmatkoilla 2 yötä pois keskimäärin joka toinen viikko.

Miten muut olette saaneet haettua töitä useamman lapsen kanssa kotona ollessanne? Öisin ja viikonloppuisin? Vai onko ainoa mahdollisuus laittaa ainakin isompi päiväkotiin? Olisi ainakin jo tuttu hoitopaikka valmiina, jos/kun töitä löytyy. Myös hoitotarve työhaastattelujen varalle mietityttää, tosin onhan esim. kunnan hoitoapupalvelu. Isovanhemmat ovat meillä vielä työelämässä kaikki, joten arkena he eivät pysty auttamaan. Viikonloppuisin auttavat joskus, ja lomilla (yksi isovanhemmista on opettaja). Eli kaipaisin esimerkkejä arjen rytmittämiseen?

No sinunhan pitäisi hakea töitä täyspäiväisesti, jos kerran nostat työttömyyspäivärahaa. Vai mitä?

Meillä lapset 2 v 4 kk ikäerolla ja tein sekä töitä että opiskelin siinä lastenhoidon ohessa, joten sinulla on vain nyt tehostamisen aika. Nouse aikaisemmin, jumppaa kotona jne.

Jep..Mä en vaan osaa hakea täysipäiväsesti ja täysipainoisesti töitä samalla kun hoidan täysipäiväisesti ja täysipainoisesti lapsia. Sanokaa vaikka mitä, mutta mä kannatan subjektiivista päivähoito-oikeutta, ymmärrän äitejä jotka pistävät lapset hoitoon työnhaun aikana. Ap

No onneksi olen vain tällainen amis-tasoinen tyhmä äiti. Aina pärjännyt lasten kanssa kotona, vaikka olisi mitä hakuja/pääsykokeisiin lukemksta tms. Mutta on tässä tyhmyydestä hyötyäkin, en osaa tehdä asioista noin suuria ongelmia.