Lue keskustelun säännöt.
Tajusin sen vasta 4-kymppisenä, vanhempani eivät välittäneetkään minusta aidosti
26.04.2016 |
Eivätkä varsinkaan siten kun (äitini) vaati minua suhtautumaan muihin ihmisiin, joista piti välittää niin kovasti, tai tuli huutoa. Opin sillä vain, ettei kukaan välitä minusta, koska kukaan ei koskaan arvostanut uhrautumisiani. Isäni tas sai näihin päiviin saakka ylläpidettyä illuusiota siitä, että olen hänelle rakas ja tärkeä tytär, jota hän aina vannotti luottamaan itseensä ja uskotteli, että minä voin luottaa häneen.
Nyt luottamukseni on kuitenkn rikottu. Viimeisen kerran. Aiemmin hän on syyttänyt uutta vaimoaan siitä, ettei ole voinut aina pitää lupauksiaan. Nytkin hän yritti taas, mutta se ei enää mene läpi. Se oli hän itse, joka rikkoi lupaamansa asian eräässä hyvin isossa ja minulle merkittävässä keississä. Hyvähän hänen sillä olikin kalastella lojaaliuttani, sehän oli merkittävä juttu. Olin siis valmis isoihinkin myönnytyksiin koko elämäni ajan.
Nyt se on loppu. En enää usko, että kumpikaan vanhempi koskaan välitti minusta aidosti, vaikka kumpikin on onnistunut huijaamaan minua tänne saakka uskomaan niin (kun he sanovat).
Äitini pahin teko näissä isäni minua kohtaan tekemissä pettymyksissä on se, että hän ikään kuin lyö lyötyä, ei ole yhtään pahoillaan minun puolestani, vaan moittii että "veljeilinkin" isäni kanssa. Eli että luotin häneen.
Tämä kaikki on ollut niin kamalaa, että se on vaikuttanut erittäin rampauttavasti omaan kykyyni olla vanhempana. Samoin mahdollisuuksiini etsiä ja löytää puoliso, jonka uskon ja tunnen rakastavan minua. Eihän minua voi kukaan aidosti rakastaa. Koska se on ollut minun lapsuuden perheessä minun syyni, kun äiti ei ole voinut minua aidosti rakastaa! Tämmöinen on ollut äitini asenne minuun kaikki nämä vuodet! Nyt ajattelen samoin...se on lasteni syy, jos en minä voi heitä rakastaa... Enkä varmaan ole edes ainoa lapsiaan tällä tavalla (piilo) vihaava äiti... Täälläkin saa aina välillä lukea näitä kamalia lapsia omistavien äitien kertomuksia. Että ihan lapsissa vika, kun äiti ei voi heitä rakastaa. Jep jep. Ja uskokaa vain paskiaiset omia valheitanne. Lapsenne ovat teihin nähden täysin syyttömiä.
Ehkä se tästä, suhteeni lapsiani kohtaan, muuttuu kun mun ei enää tarvitse ylläpitää vihan kätkeviä kulisseja vanhempiini nähden ja uskoa, että mä ITSE olen aiheuttanut sen, ettei he voi minua rakastaa...
t. Äitivihaaja
Kommentit (397)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Mitä ap on tehnyt sellaisena palveluksena isälleen, mistä kokee isän jääneen valtavan palveluksen velkaa?
- Mikä se valtava palvelus on, mitä ap nyt haluaa isältään. Eli minkä ap kokee isänsä luvanneen?
- Miksei ap tehnyt niitä palveluksiaan isälleen sukulaisrakkauttaan, vaan vaatii vastapalkkaa?
KERRO KONKREETTISESTI AP!
Ei se mikään palvelus olisi, mutta isä on luvannut olla lojaali minulle ja SITÄ EI SANOJENSA SYÖMINEN OLE.
En vaadi vastapalkkaa, vaan perinnöstä luopuminen oli ehdotus, jotta suvun rahoja ei tärvääntyisi perintöveroihin, ja sillä olisi myös ollut faktisesti se vaikutus, että jos isä päätyy laitokseen hänelle ja vaimolle jäisi enemmän rahaa käyttöön, koska olisin maksanut heille perinnön tuoton hoitomaksuina ja muina kuluina. (Ja loput vaikka käteisellä, jos näitä kuluja ei synny tarpeeksi).
Tämän hyväksyminen olisi ollut merkki yhteenkuuluvaisuudesta perheenjäsenten välillä, jota isä on valheellisesti esittänyt tuntevansa minua kohtaan.
apJa nyt harmittaa, kun ei saa olla avuksi.
Se on tässä ainoa motiiviNo ehkä HIEMAN mieluummin kuin tällaisen vihapidon ottaisin näkymän, jossa saisin perinnön ja maksaisin siitä tuoton kuten se isälleni kuuluukin hänen elinaikansa ja saisin samalla parannettua omaakin elämääni ja lasten ja perheeni elämää! Vierailisin silloin mielelläni isäni ja vaimon luona viemässä käteistä heille! Kaikkihan ois silloin okei! Ei mulle se tuotto kuulu ennen kuin isä on haudassa :) Mutta sitten ei olisi enää perintöveroja. Saisi isäkin nähdä elinaikanaan tehdä jotain hyvää tyttärensäkin elämän eteen. Luulisi, että tulisi hyvä mieli. Kaikille normaaleille ihmisille ainakin tulisi. Ja kun isällä on sitä omaa perusvarallisuutta ihan tarpeeksi, jos jotain haluaisi myydä pois.
apEi ole millään lailla hänen velvollisuutensa. Ja kuten tuolla joku aiemmin epäilikin, on isä vaimoineen saattanut huomata millaisen ahneen paskan kanssa ovat tekemisissä ja siksi eivät perinnöstään luovu. Ihan oikein sulle, mätäne paskaisessa kämpässäsi.
No ei ole juu ja jos siitä nyt jompi kumpi kärsii niin se on hän, en minä. Sinäkin vaikutat varsinaiselta kusipaskalta, eikä sulle ole edes elämääsi pelastavaa perintöä tulossa. Mullepa on. Lälläslää.
apEpäilenpä, että tässä ei kärsi kukaan muu kuin sinun lapsesi. Ja ei, minulle ei todellakaan ole tulossa perintöä. En tarvitse sitä. Minulla on hyvät välit vanhempiini ja muihin sukulaisiini. Minulla on ihan itse mieheni kanssa kerätty omaisuus, joten minun elämääni ei tarvitse perinnöillä "pelastaa". Minun lapseni voivat hyvin ja kappas - niin voin minäkin! Meillä on siistiä kotona ja minun lapseni saavat ruokaa. Minä en odota kieli pitkällä, että joku kuolisi, jotta saisin iskettyä ahneet korrpikotkan kynteni perintöihin.
Että rouva mielipuoli voi lällätellä siellä ihan vapaasti.
No kiva, että kaikki on hyvin. Oikeesti!
apKiitos. Sinullakin voisi olla, jos niin vain päättäisit. Enkä tarvitse tähän vastineeksi mitään itsesääliä siitä, kuinka vaikeaa lapsuutesi oli. Meitä on muitakin, joilla oli vaikea lapsuus. Mieheni tarina voisi saada sinutkin ulos surkeuden kuplastasi, mutta en viitsi sitä täällä kertoa. Sanon vaan, että sinun lapsuutesi vaikuttaa silkkitieltä mieheni lapsuuteen verrattuna.
Enkä ymmärrä millä lailla miehesi tarina toisi minulle sitä rakkautta ja hyväksyntää jota kaipaan parantuakseni? Miehesi vaikeudet ja ajatus sinusta sössöttämässä niillä minulle rakastavaa paranemista lähinnä OKSETTAVAT minua.
apEn ollut todellakaan aikonut sössöttää sinulle rakastavaa paranemista, päin vastoin. Terapeuttisi tuntuu hoitavan sen puolen kiitettävästi (paska terapeutti sinulla, muuten). Olen sitä mieltä, että sinun on aika ottaa itseäsi niskasta kiinni, senkin itsesäälissä kierivä valas. Mieheni lapsuus (ja monen muun) saa sinun turhan valituksesi kuulostamaan lähinnä pateettiseltä ininältä. Oksenna rauhassa, eipä sinua voi kukaan auttaa. Ei edes se lässyttävä terapeuttisi. Sinä olet ahne, kiittämätön, lapsesi musertava narsisti. Toisaalta toivon, että tuntisin sinut, jotta voisin yrittää pelastaa lapsesi.
Haista paska, ja ei miehesi ainakaan sinun rakkautesi avulla ole parantunut.
apEi niin. Ihan itse oli päättänyt edetä elämässään, eikä jäädä kierimään itsesääliin kuten sinä. Eikä saanut edes perintöä mistään!
Miten sitä päättää edetä, jos sulle luvataan vaikkapa, että ei tarvitse edetä, hoitelet vain että isäpapalla on kaikki hyvin ja isäpappa tukee sinua. Paitsi ettei nyt juuri voikaan, kun oli vaimon kanssa pikkuisen kinaa tästä, mutta jos vielä oot siinä, niin sitten autan kyllä... jne? Masennukseni hyvinkin pohjautuu tuolle isän käytökselle myös, JOSSA äiti on ollut roisto siinä mielessä, että minun siitä kärsiessä vain sanoi, että mitäs veljeilit isäsi kanssa jne. Aina mun syy kun mulle tehdään pahaa.
apRahallisestiko? Kyllä minä autan isäpappaani. Hänellä on juuri todettu vakava ja harvinainen tauti. Me autamme häntä ihan ilman rahankiiltoa silmissä. Sinä et nähtävästi siihen kykene. Ja jos isäpappasi on sinulle joskus jotain luvannut (rahaa), jota et nyt siis saakaan, niin hän on täysi paska? Juu, en ymmärrä.
Eikä sinulla edes ole mitään masennusta. Olet joko a) narsisti (=minäminäminäminä) tai b) laiska ottamaan vastuuta omasta elämästäsi. Usko jo.
Ja siis kun kysyit, että rahallisestiko isä on luvannut auttaa niin silläkin. Ei hän ole minua oikeastaan koskaan auttanut elämässä mitenkään. Ennemmin se on ollut niin päin, että jos minusta on ollut jotain apua ja hyötyä hänelle, niin sitten kelpaa veljeillä kanssani. Ja olenhan minä halunnut tietenkin olla väleissä. Mutta mutkia matkaan tuli niin kun sanoin silloin kun moeheni alkoi vaatia, että isä pitää sanojaan, mitä lupailee minulle. Kun en minä ollut osannut niitä vaatia, kun olin niin tottunut siihen, että se on silleen yksipuolista, että isä säätää ja päättää ja minä hyppelen. Silloin meni vaimon ja osin isänkin kanssa sukset ristiin, koska isä ei muka voinut vaimon takia pitääkään lupauksiaan.
En kuitenkaan silloin viitsinyt kokonaan unohtaa isää, mutta ilmeisesti olisi kannattanut. Mutta hän silloinkin sönkötti sitä samaa, että "toivoo ettei tämä vie meiltä välejä", hienostipa toivoi, kun itse rikkoi lupauksensa mulle!
Mutta siis vittu mä en jaksa enää selittää teille, koska olette kaikki saatanan paskoja av-mammaluuserihuoria, ettekä osaa ikinä asettua väärinkohdellun puolelle ette sitten yhtään missäään asiassa ja vielä mä saatana kusen teidän naamalle ja nauran matkalla pankkiin kun te teette toimeentuloasnomuksia sähköttömissä mökeissänne!!!!! Omistan nyt jo kiinteistön (ison!) auringon alla!
apJaaha. Taas päästiin rahaan. Omistat ihan kiinteistön ja me muut kuollaan mökkeihimme. Olet kyllä huolestuttavan sekaisin. Ei sinun sitä paitsi tarvitse haukkua muita av-mammoja, minä täällä olen aika paljon vastaillut sinulle. Sähköt on muuten mökissäni. Mutta vakavasti ottaen, voisin ryhtyä tukiperheeksi lapsillesi. He ovat ilmeisessä vaarassa. Otatko yhteyttä, jos teen sähköpostiosoitteen?
Mun lapsilla on isä, mitä he sinulla tekisivät? Yritätkö hyötyä rahallisesti heistä?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee saatana rahastosäästötili itelles ja kerrytä sinne rahaa jos sinun välittäminen ja elämä koostuu rahasta, mitä sun niiiin hirveeen ilkee isä ei antanutkaan
Vierailija kirjoitti:
Tee saatana rahastosäästötili itelles ja kerrytä sinne rahaa jos sinun välittäminen ja elämä koostuu rahasta, mitä sun niiiin hirveeen ilkee isä ei antanutkaan
Ei siitä ole mitään hyötyä, kun rahasta tiukkaa nyt. Enkä mä täältä mitään talousneuvoja kaivannut. Myötätuntoa, mutta olette niin saatanan vittupäitä ja tiukoilla itsenne kanssa ettei liikene edes myötätuntoa vaikeuksia kohdanneelle!!!!! Tarttis olla joku rikkaiden perijöiden oma palsta koska ei tuollaiset vitun köyhät ikinä tajua kuin sossunluukku ruokajonoo sössönsööö-tason mielipahoja.
ap
Vierailija kirjoitti:
Tylsää trollausta. Lapsellusta tekstiä suoltaa.
Kyllähän tuohon aika paljon on panostettu ja osaan menee läpikin, ja suosittu aihekin on. Hieman liikaa kliseitä ja välillä innokasta provoilua. Parempi kuin keskimääräinen lompakkoloinen-provo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee saatana rahastosäästötili itelles ja kerrytä sinne rahaa jos sinun välittäminen ja elämä koostuu rahasta, mitä sun niiiin hirveeen ilkee isä ei antanutkaan
Ei siitä ole mitään hyötyä, kun rahasta tiukkaa nyt. Enkä mä täältä mitään talousneuvoja kaivannut. Myötätuntoa, mutta olette niin saatanan vittupäitä ja tiukoilla itsenne kanssa ettei liikene edes myötätuntoa vaikeuksia kohdanneelle!!!!! Tarttis olla joku rikkaiden perijöiden oma palsta koska ei tuollaiset vitun köyhät ikinä tajua kuin sossunluukku ruokajonoo sössönsööö-tason mielipahoja.
ap
Myötätuntoa ei ansaitse ihminen, joka ahneuksissaan toivoo jopa oman isänsä kuolemaa, ei huolehdi lapsistaan ja haukkuu kaikki, jotka eivät suostu hänen päätänsä silittelemään. Ja"vitun köyhäksi" haukkuminenkin menettää aika äkkiä tehonsa, jos myöntää ensimmäisessä lauseessa, että rahasta on itsellä tiukkaa.
Olen se, joka halusi huolehtia lapsistasi. En ole vailla rahallista hyötyä. Sinä et varmaankaan pysty pienessä päässäsi tällaista näkökulmaa edes käsittämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tylsää trollausta. Lapsellusta tekstiä suoltaa.
Kyllähän tuohon aika paljon on panostettu ja osaan menee läpikin, ja suosittu aihekin on. Hieman liikaa kliseitä ja välillä innokasta provoilua. Parempi kuin keskimääräinen lompakkoloinen-provo.
Myönnän, olen kirjoitellut täällä paljon tänään. Vapaapäivä ja vettä/räntää/lunta tulee... :) Toivon totisesti että ap on provo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Mitä ap on tehnyt sellaisena palveluksena isälleen, mistä kokee isän jääneen valtavan palveluksen velkaa?
- Mikä se valtava palvelus on, mitä ap nyt haluaa isältään. Eli minkä ap kokee isänsä luvanneen?
- Miksei ap tehnyt niitä palveluksiaan isälleen sukulaisrakkauttaan, vaan vaatii vastapalkkaa?
KERRO KONKREETTISESTI AP!
Ei se mikään palvelus olisi, mutta isä on luvannut olla lojaali minulle ja SITÄ EI SANOJENSA SYÖMINEN OLE.
En vaadi vastapalkkaa, vaan perinnöstä luopuminen oli ehdotus, jotta suvun rahoja ei tärvääntyisi perintöveroihin, ja sillä olisi myös ollut faktisesti se vaikutus, että jos isä päätyy laitokseen hänelle ja vaimolle jäisi enemmän rahaa käyttöön, koska olisin maksanut heille perinnön tuoton hoitomaksuina ja muina kuluina. (Ja loput vaikka käteisellä, jos näitä kuluja ei synny tarpeeksi).
Tämän hyväksyminen olisi ollut merkki yhteenkuuluvaisuudesta perheenjäsenten välillä, jota isä on valheellisesti esittänyt tuntevansa minua kohtaan.
apJa nyt harmittaa, kun ei saa olla avuksi.
Se on tässä ainoa motiiviNo ehkä HIEMAN mieluummin kuin tällaisen vihapidon ottaisin näkymän, jossa saisin perinnön ja maksaisin siitä tuoton kuten se isälleni kuuluukin hänen elinaikansa ja saisin samalla parannettua omaakin elämääni ja lasten ja perheeni elämää! Vierailisin silloin mielelläni isäni ja vaimon luona viemässä käteistä heille! Kaikkihan ois silloin okei! Ei mulle se tuotto kuulu ennen kuin isä on haudassa :) Mutta sitten ei olisi enää perintöveroja. Saisi isäkin nähdä elinaikanaan tehdä jotain hyvää tyttärensäkin elämän eteen. Luulisi, että tulisi hyvä mieli. Kaikille normaaleille ihmisille ainakin tulisi. Ja kun isällä on sitä omaa perusvarallisuutta ihan tarpeeksi, jos jotain haluaisi myydä pois.
apEi ole millään lailla hänen velvollisuutensa. Ja kuten tuolla joku aiemmin epäilikin, on isä vaimoineen saattanut huomata millaisen ahneen paskan kanssa ovat tekemisissä ja siksi eivät perinnöstään luovu. Ihan oikein sulle, mätäne paskaisessa kämpässäsi.
No ei ole juu ja jos siitä nyt jompi kumpi kärsii niin se on hän, en minä. Sinäkin vaikutat varsinaiselta kusipaskalta, eikä sulle ole edes elämääsi pelastavaa perintöä tulossa. Mullepa on. Lälläslää.
apEpäilenpä, että tässä ei kärsi kukaan muu kuin sinun lapsesi. Ja ei, minulle ei todellakaan ole tulossa perintöä. En tarvitse sitä. Minulla on hyvät välit vanhempiini ja muihin sukulaisiini. Minulla on ihan itse mieheni kanssa kerätty omaisuus, joten minun elämääni ei tarvitse perinnöillä "pelastaa". Minun lapseni voivat hyvin ja kappas - niin voin minäkin! Meillä on siistiä kotona ja minun lapseni saavat ruokaa. Minä en odota kieli pitkällä, että joku kuolisi, jotta saisin iskettyä ahneet korrpikotkan kynteni perintöihin.
Että rouva mielipuoli voi lällätellä siellä ihan vapaasti.
No kiva, että kaikki on hyvin. Oikeesti!
apKiitos. Sinullakin voisi olla, jos niin vain päättäisit. Enkä tarvitse tähän vastineeksi mitään itsesääliä siitä, kuinka vaikeaa lapsuutesi oli. Meitä on muitakin, joilla oli vaikea lapsuus. Mieheni tarina voisi saada sinutkin ulos surkeuden kuplastasi, mutta en viitsi sitä täällä kertoa. Sanon vaan, että sinun lapsuutesi vaikuttaa silkkitieltä mieheni lapsuuteen verrattuna.
Enkä ymmärrä millä lailla miehesi tarina toisi minulle sitä rakkautta ja hyväksyntää jota kaipaan parantuakseni? Miehesi vaikeudet ja ajatus sinusta sössöttämässä niillä minulle rakastavaa paranemista lähinnä OKSETTAVAT minua.
apEn ollut todellakaan aikonut sössöttää sinulle rakastavaa paranemista, päin vastoin. Terapeuttisi tuntuu hoitavan sen puolen kiitettävästi (paska terapeutti sinulla, muuten). Olen sitä mieltä, että sinun on aika ottaa itseäsi niskasta kiinni, senkin itsesäälissä kierivä valas. Mieheni lapsuus (ja monen muun) saa sinun turhan valituksesi kuulostamaan lähinnä pateettiseltä ininältä. Oksenna rauhassa, eipä sinua voi kukaan auttaa. Ei edes se lässyttävä terapeuttisi. Sinä olet ahne, kiittämätön, lapsesi musertava narsisti. Toisaalta toivon, että tuntisin sinut, jotta voisin yrittää pelastaa lapsesi.
Haista paska, ja ei miehesi ainakaan sinun rakkautesi avulla ole parantunut.
apEi niin. Ihan itse oli päättänyt edetä elämässään, eikä jäädä kierimään itsesääliin kuten sinä. Eikä saanut edes perintöä mistään!
Miten sitä päättää edetä, jos sulle luvataan vaikkapa, että ei tarvitse edetä, hoitelet vain että isäpapalla on kaikki hyvin ja isäpappa tukee sinua. Paitsi ettei nyt juuri voikaan, kun oli vaimon kanssa pikkuisen kinaa tästä, mutta jos vielä oot siinä, niin sitten autan kyllä... jne? Masennukseni hyvinkin pohjautuu tuolle isän käytökselle myös, JOSSA äiti on ollut roisto siinä mielessä, että minun siitä kärsiessä vain sanoi, että mitäs veljeilit isäsi kanssa jne. Aina mun syy kun mulle tehdään pahaa.
apRahallisestiko? Kyllä minä autan isäpappaani. Hänellä on juuri todettu vakava ja harvinainen tauti. Me autamme häntä ihan ilman rahankiiltoa silmissä. Sinä et nähtävästi siihen kykene. Ja jos isäpappasi on sinulle joskus jotain luvannut (rahaa), jota et nyt siis saakaan, niin hän on täysi paska? Juu, en ymmärrä.
Eikä sinulla edes ole mitään masennusta. Olet joko a) narsisti (=minäminäminäminä) tai b) laiska ottamaan vastuuta omasta elämästäsi. Usko jo.
Ja siis kun kysyit, että rahallisestiko isä on luvannut auttaa niin silläkin. Ei hän ole minua oikeastaan koskaan auttanut elämässä mitenkään. Ennemmin se on ollut niin päin, että jos minusta on ollut jotain apua ja hyötyä hänelle, niin sitten kelpaa veljeillä kanssani. Ja olenhan minä halunnut tietenkin olla väleissä. Mutta mutkia matkaan tuli niin kun sanoin silloin kun moeheni alkoi vaatia, että isä pitää sanojaan, mitä lupailee minulle. Kun en minä ollut osannut niitä vaatia, kun olin niin tottunut siihen, että se on silleen yksipuolista, että isä säätää ja päättää ja minä hyppelen. Silloin meni vaimon ja osin isänkin kanssa sukset ristiin, koska isä ei muka voinut vaimon takia pitääkään lupauksiaan.
En kuitenkaan silloin viitsinyt kokonaan unohtaa isää, mutta ilmeisesti olisi kannattanut. Mutta hän silloinkin sönkötti sitä samaa, että "toivoo ettei tämä vie meiltä välejä", hienostipa toivoi, kun itse rikkoi lupauksensa mulle!
Mutta siis vittu mä en jaksa enää selittää teille, koska olette kaikki saatanan paskoja av-mammaluuserihuoria, ettekä osaa ikinä asettua väärinkohdellun puolelle ette sitten yhtään missäään asiassa ja vielä mä saatana kusen teidän naamalle ja nauran matkalla pankkiin kun te teette toimeentuloasnomuksia sähköttömissä mökeissänne!!!!! Omistan nyt jo kiinteistön (ison!) auringon alla!
apJaaha. Taas päästiin rahaan. Omistat ihan kiinteistön ja me muut kuollaan mökkeihimme. Olet kyllä huolestuttavan sekaisin. Ei sinun sitä paitsi tarvitse haukkua muita av-mammoja, minä täällä olen aika paljon vastaillut sinulle. Sähköt on muuten mökissäni. Mutta vakavasti ottaen, voisin ryhtyä tukiperheeksi lapsillesi. He ovat ilmeisessä vaarassa. Otatko yhteyttä, jos teen sähköpostiosoitteen?
Mun lapsilla on isä, mitä he sinulla tekisivät? Yritätkö hyötyä rahallisesti heistä?
ap
En siis oikeasti ajatellut, että haluaisit hyötyä rahallisesti, mutta tuolta ne teidän kommenttinne minulle isästäni kuulostavat. Kun menee pointti koko ajan ohi korkealta ja kovaa. Koitan selvitä yksin eteenpäin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee saatana rahastosäästötili itelles ja kerrytä sinne rahaa jos sinun välittäminen ja elämä koostuu rahasta, mitä sun niiiin hirveeen ilkee isä ei antanutkaan
Ei siitä ole mitään hyötyä, kun rahasta tiukkaa nyt. Enkä mä täältä mitään talousneuvoja kaivannut. Myötätuntoa, mutta olette niin saatanan vittupäitä ja tiukoilla itsenne kanssa ettei liikene edes myötätuntoa vaikeuksia kohdanneelle!!!!! Tarttis olla joku rikkaiden perijöiden oma palsta koska ei tuollaiset vitun köyhät ikinä tajua kuin sossunluukku ruokajonoo sössönsööö-tason mielipahoja.
apMyötätuntoa ei ansaitse ihminen, joka ahneuksissaan toivoo jopa oman isänsä kuolemaa, ei huolehdi lapsistaan ja haukkuu kaikki, jotka eivät suostu hänen päätänsä silittelemään. Ja"vitun köyhäksi" haukkuminenkin menettää aika äkkiä tehonsa, jos myöntää ensimmäisessä lauseessa, että rahasta on itsellä tiukkaa.
Olen se, joka halusi huolehtia lapsistasi. En ole vailla rahallista hyötyä. Sinä et varmaankaan pysty pienessä päässäsi tällaista näkökulmaa edes käsittämään.
Mä taas ajattelen tuosta, että myötätuntoa ei ansaitse tosiaankin ihminen, joka tekee tuollaista ja joka juuri sen myötätunnon myötä jatkaa toimintaansa. Ensimmäinen lauseesi oli tiivis kuvaelma äidistäni. Isäni silitteli äidin päätä. En ole ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee saatana rahastosäästötili itelles ja kerrytä sinne rahaa jos sinun välittäminen ja elämä koostuu rahasta, mitä sun niiiin hirveeen ilkee isä ei antanutkaan
Ei siitä ole mitään hyötyä, kun rahasta tiukkaa nyt. Enkä mä täältä mitään talousneuvoja kaivannut. Myötätuntoa, mutta olette niin saatanan vittupäitä ja tiukoilla itsenne kanssa ettei liikene edes myötätuntoa vaikeuksia kohdanneelle!!!!! Tarttis olla joku rikkaiden perijöiden oma palsta koska ei tuollaiset vitun köyhät ikinä tajua kuin sossunluukku ruokajonoo sössönsööö-tason mielipahoja.
apMyötätuntoa ei ansaitse ihminen, joka ahneuksissaan toivoo jopa oman isänsä kuolemaa, ei huolehdi lapsistaan ja haukkuu kaikki, jotka eivät suostu hänen päätänsä silittelemään. Ja"vitun köyhäksi" haukkuminenkin menettää aika äkkiä tehonsa, jos myöntää ensimmäisessä lauseessa, että rahasta on itsellä tiukkaa.
Olen se, joka halusi huolehtia lapsistasi. En ole vailla rahallista hyötyä. Sinä et varmaankaan pysty pienessä päässäsi tällaista näkökulmaa edes käsittämään.
Mä taas ajattelen tuosta, että myötätuntoa ei ansaitse tosiaankin ihminen, joka tekee tuollaista ja joka juuri sen myötätunnon myötä jatkaa toimintaansa. Ensimmäinen lauseesi oli tiivis kuvaelma äidistäni. Isäni silitteli äidin päätä. En ole ap.
Minä en jatka myötätunnon myötä toimintaani, vaan saan voimia päästä irti siitä. Miksi isäsi silitti äitisi päätä? Tiesikö isäsi, että sinä kärsit? Ilmaisitko sinä sitä isällesi? Suuntautuiko äitisi viha sinuun ja jos niin millä tavalla?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Mitä ap on tehnyt sellaisena palveluksena isälleen, mistä kokee isän jääneen valtavan palveluksen velkaa?
- Mikä se valtava palvelus on, mitä ap nyt haluaa isältään. Eli minkä ap kokee isänsä luvanneen?
- Miksei ap tehnyt niitä palveluksiaan isälleen sukulaisrakkauttaan, vaan vaatii vastapalkkaa?
KERRO KONKREETTISESTI AP!
Ei se mikään palvelus olisi, mutta isä on luvannut olla lojaali minulle ja SITÄ EI SANOJENSA SYÖMINEN OLE.
En vaadi vastapalkkaa, vaan perinnöstä luopuminen oli ehdotus, jotta suvun rahoja ei tärvääntyisi perintöveroihin, ja sillä olisi myös ollut faktisesti se vaikutus, että jos isä päätyy laitokseen hänelle ja vaimolle jäisi enemmän rahaa käyttöön, koska olisin maksanut heille perinnön tuoton hoitomaksuina ja muina kuluina. (Ja loput vaikka käteisellä, jos näitä kuluja ei synny tarpeeksi).
Tämän hyväksyminen olisi ollut merkki yhteenkuuluvaisuudesta perheenjäsenten välillä, jota isä on valheellisesti esittänyt tuntevansa minua kohtaan.
apJa nyt harmittaa, kun ei saa olla avuksi.
Se on tässä ainoa motiiviNo ehkä HIEMAN mieluummin kuin tällaisen vihapidon ottaisin näkymän, jossa saisin perinnön ja maksaisin siitä tuoton kuten se isälleni kuuluukin hänen elinaikansa ja saisin samalla parannettua omaakin elämääni ja lasten ja perheeni elämää! Vierailisin silloin mielelläni isäni ja vaimon luona viemässä käteistä heille! Kaikkihan ois silloin okei! Ei mulle se tuotto kuulu ennen kuin isä on haudassa :) Mutta sitten ei olisi enää perintöveroja. Saisi isäkin nähdä elinaikanaan tehdä jotain hyvää tyttärensäkin elämän eteen. Luulisi, että tulisi hyvä mieli. Kaikille normaaleille ihmisille ainakin tulisi. Ja kun isällä on sitä omaa perusvarallisuutta ihan tarpeeksi, jos jotain haluaisi myydä pois.
apEi ole millään lailla hänen velvollisuutensa. Ja kuten tuolla joku aiemmin epäilikin, on isä vaimoineen saattanut huomata millaisen ahneen paskan kanssa ovat tekemisissä ja siksi eivät perinnöstään luovu. Ihan oikein sulle, mätäne paskaisessa kämpässäsi.
No ei ole juu ja jos siitä nyt jompi kumpi kärsii niin se on hän, en minä. Sinäkin vaikutat varsinaiselta kusipaskalta, eikä sulle ole edes elämääsi pelastavaa perintöä tulossa. Mullepa on. Lälläslää.
apEpäilenpä, että tässä ei kärsi kukaan muu kuin sinun lapsesi. Ja ei, minulle ei todellakaan ole tulossa perintöä. En tarvitse sitä. Minulla on hyvät välit vanhempiini ja muihin sukulaisiini. Minulla on ihan itse mieheni kanssa kerätty omaisuus, joten minun elämääni ei tarvitse perinnöillä "pelastaa". Minun lapseni voivat hyvin ja kappas - niin voin minäkin! Meillä on siistiä kotona ja minun lapseni saavat ruokaa. Minä en odota kieli pitkällä, että joku kuolisi, jotta saisin iskettyä ahneet korrpikotkan kynteni perintöihin.
Että rouva mielipuoli voi lällätellä siellä ihan vapaasti.
No kiva, että kaikki on hyvin. Oikeesti!
apKiitos. Sinullakin voisi olla, jos niin vain päättäisit. Enkä tarvitse tähän vastineeksi mitään itsesääliä siitä, kuinka vaikeaa lapsuutesi oli. Meitä on muitakin, joilla oli vaikea lapsuus. Mieheni tarina voisi saada sinutkin ulos surkeuden kuplastasi, mutta en viitsi sitä täällä kertoa. Sanon vaan, että sinun lapsuutesi vaikuttaa silkkitieltä mieheni lapsuuteen verrattuna.
Enkä ymmärrä millä lailla miehesi tarina toisi minulle sitä rakkautta ja hyväksyntää jota kaipaan parantuakseni? Miehesi vaikeudet ja ajatus sinusta sössöttämässä niillä minulle rakastavaa paranemista lähinnä OKSETTAVAT minua.
apEn ollut todellakaan aikonut sössöttää sinulle rakastavaa paranemista, päin vastoin. Terapeuttisi tuntuu hoitavan sen puolen kiitettävästi (paska terapeutti sinulla, muuten). Olen sitä mieltä, että sinun on aika ottaa itseäsi niskasta kiinni, senkin itsesäälissä kierivä valas. Mieheni lapsuus (ja monen muun) saa sinun turhan valituksesi kuulostamaan lähinnä pateettiseltä ininältä. Oksenna rauhassa, eipä sinua voi kukaan auttaa. Ei edes se lässyttävä terapeuttisi. Sinä olet ahne, kiittämätön, lapsesi musertava narsisti. Toisaalta toivon, että tuntisin sinut, jotta voisin yrittää pelastaa lapsesi.
Haista paska, ja ei miehesi ainakaan sinun rakkautesi avulla ole parantunut.
apEi niin. Ihan itse oli päättänyt edetä elämässään, eikä jäädä kierimään itsesääliin kuten sinä. Eikä saanut edes perintöä mistään!
Miten sitä päättää edetä, jos sulle luvataan vaikkapa, että ei tarvitse edetä, hoitelet vain että isäpapalla on kaikki hyvin ja isäpappa tukee sinua. Paitsi ettei nyt juuri voikaan, kun oli vaimon kanssa pikkuisen kinaa tästä, mutta jos vielä oot siinä, niin sitten autan kyllä... jne? Masennukseni hyvinkin pohjautuu tuolle isän käytökselle myös, JOSSA äiti on ollut roisto siinä mielessä, että minun siitä kärsiessä vain sanoi, että mitäs veljeilit isäsi kanssa jne. Aina mun syy kun mulle tehdään pahaa.
apRahallisestiko? Kyllä minä autan isäpappaani. Hänellä on juuri todettu vakava ja harvinainen tauti. Me autamme häntä ihan ilman rahankiiltoa silmissä. Sinä et nähtävästi siihen kykene. Ja jos isäpappasi on sinulle joskus jotain luvannut (rahaa), jota et nyt siis saakaan, niin hän on täysi paska? Juu, en ymmärrä.
Eikä sinulla edes ole mitään masennusta. Olet joko a) narsisti (=minäminäminäminä) tai b) laiska ottamaan vastuuta omasta elämästäsi. Usko jo.
Ja siis kun kysyit, että rahallisestiko isä on luvannut auttaa niin silläkin. Ei hän ole minua oikeastaan koskaan auttanut elämässä mitenkään. Ennemmin se on ollut niin päin, että jos minusta on ollut jotain apua ja hyötyä hänelle, niin sitten kelpaa veljeillä kanssani. Ja olenhan minä halunnut tietenkin olla väleissä. Mutta mutkia matkaan tuli niin kun sanoin silloin kun moeheni alkoi vaatia, että isä pitää sanojaan, mitä lupailee minulle. Kun en minä ollut osannut niitä vaatia, kun olin niin tottunut siihen, että se on silleen yksipuolista, että isä säätää ja päättää ja minä hyppelen. Silloin meni vaimon ja osin isänkin kanssa sukset ristiin, koska isä ei muka voinut vaimon takia pitääkään lupauksiaan.
En kuitenkaan silloin viitsinyt kokonaan unohtaa isää, mutta ilmeisesti olisi kannattanut. Mutta hän silloinkin sönkötti sitä samaa, että "toivoo ettei tämä vie meiltä välejä", hienostipa toivoi, kun itse rikkoi lupauksensa mulle!
Mutta siis vittu mä en jaksa enää selittää teille, koska olette kaikki saatanan paskoja av-mammaluuserihuoria, ettekä osaa ikinä asettua väärinkohdellun puolelle ette sitten yhtään missäään asiassa ja vielä mä saatana kusen teidän naamalle ja nauran matkalla pankkiin kun te teette toimeentuloasnomuksia sähköttömissä mökeissänne!!!!! Omistan nyt jo kiinteistön (ison!) auringon alla!
apJaaha. Taas päästiin rahaan. Omistat ihan kiinteistön ja me muut kuollaan mökkeihimme. Olet kyllä huolestuttavan sekaisin. Ei sinun sitä paitsi tarvitse haukkua muita av-mammoja, minä täällä olen aika paljon vastaillut sinulle. Sähköt on muuten mökissäni. Mutta vakavasti ottaen, voisin ryhtyä tukiperheeksi lapsillesi. He ovat ilmeisessä vaarassa. Otatko yhteyttä, jos teen sähköpostiosoitteen?
Mun lapsilla on isä, mitä he sinulla tekisivät? Yritätkö hyötyä rahallisesti heistä?
apEn siis oikeasti ajatellut, että haluaisit hyötyä rahallisesti, mutta tuolta ne teidän kommenttinne minulle isästäni kuulostavat. Kun menee pointti koko ajan ohi korkealta ja kovaa. Koitan selvitä yksin eteenpäin.
ap
No ehkä pointtisi menee ohi, koska pointtia ei ole. Haluat hyötyä isästäsi rahallisesti, ja katsot, että kaiken minkä teet hänen eteensä pitäisi korvata rahallisesti. Äitipuolesi on ollut jo kauan isäsi kanssa naimisissa, mutta sinun pitäisi päästä heidän väliinsä kuin joku 6-vuotias lapsi. Äitisi patistaa sinua elämään kuin normaali ihminen (siivoamaan ja ruokkimaan lapsesi), mutta se on ylivoimaisen vaikeaa, koska äitisi on paska. Kuten isäsikin. Ja koko muu maailma. Niin, että missä se pointti nyt on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee saatana rahastosäästötili itelles ja kerrytä sinne rahaa jos sinun välittäminen ja elämä koostuu rahasta, mitä sun niiiin hirveeen ilkee isä ei antanutkaan
Ei siitä ole mitään hyötyä, kun rahasta tiukkaa nyt. Enkä mä täältä mitään talousneuvoja kaivannut. Myötätuntoa, mutta olette niin saatanan vittupäitä ja tiukoilla itsenne kanssa ettei liikene edes myötätuntoa vaikeuksia kohdanneelle!!!!! Tarttis olla joku rikkaiden perijöiden oma palsta koska ei tuollaiset vitun köyhät ikinä tajua kuin sossunluukku ruokajonoo sössönsööö-tason mielipahoja.
apMyötätuntoa ei ansaitse ihminen, joka ahneuksissaan toivoo jopa oman isänsä kuolemaa, ei huolehdi lapsistaan ja haukkuu kaikki, jotka eivät suostu hänen päätänsä silittelemään. Ja"vitun köyhäksi" haukkuminenkin menettää aika äkkiä tehonsa, jos myöntää ensimmäisessä lauseessa, että rahasta on itsellä tiukkaa.
Olen se, joka halusi huolehtia lapsistasi. En ole vailla rahallista hyötyä. Sinä et varmaankaan pysty pienessä päässäsi tällaista näkökulmaa edes käsittämään.
Mä taas ajattelen tuosta, että myötätuntoa ei ansaitse tosiaankin ihminen, joka tekee tuollaista ja joka juuri sen myötätunnon myötä jatkaa toimintaansa. Ensimmäinen lauseesi oli tiivis kuvaelma äidistäni. Isäni silitteli äidin päätä. En ole ap.
Minä en jatka myötätunnon myötä toimintaani, vaan saan voimia päästä irti siitä. Miksi isäsi silitti äitisi päätä? Tiesikö isäsi, että sinä kärsit? Ilmaisitko sinä sitä isällesi? Suuntautuiko äitisi viha sinuun ja jos niin millä tavalla?
ap
Voi hyvää päivää. Lopeta jo nuo turhanpäiväiset vatulointisi ja mene elämään! Ei ole tottakaan enää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee saatana rahastosäästötili itelles ja kerrytä sinne rahaa jos sinun välittäminen ja elämä koostuu rahasta, mitä sun niiiin hirveeen ilkee isä ei antanutkaan
Ei siitä ole mitään hyötyä, kun rahasta tiukkaa nyt. Enkä mä täältä mitään talousneuvoja kaivannut. Myötätuntoa, mutta olette niin saatanan vittupäitä ja tiukoilla itsenne kanssa ettei liikene edes myötätuntoa vaikeuksia kohdanneelle!!!!! Tarttis olla joku rikkaiden perijöiden oma palsta koska ei tuollaiset vitun köyhät ikinä tajua kuin sossunluukku ruokajonoo sössönsööö-tason mielipahoja.
apMyötätuntoa ei ansaitse ihminen, joka ahneuksissaan toivoo jopa oman isänsä kuolemaa, ei huolehdi lapsistaan ja haukkuu kaikki, jotka eivät suostu hänen päätänsä silittelemään. Ja"vitun köyhäksi" haukkuminenkin menettää aika äkkiä tehonsa, jos myöntää ensimmäisessä lauseessa, että rahasta on itsellä tiukkaa.
Olen se, joka halusi huolehtia lapsistasi. En ole vailla rahallista hyötyä. Sinä et varmaankaan pysty pienessä päässäsi tällaista näkökulmaa edes käsittämään.
Mä taas ajattelen tuosta, että myötätuntoa ei ansaitse tosiaankin ihminen, joka tekee tuollaista ja joka juuri sen myötätunnon myötä jatkaa toimintaansa. Ensimmäinen lauseesi oli tiivis kuvaelma äidistäni. Isäni silitteli äidin päätä. En ole ap.
Minä en jatka myötätunnon myötä toimintaani, vaan saan voimia päästä irti siitä. Miksi isäsi silitti äitisi päätä? Tiesikö isäsi, että sinä kärsit? Ilmaisitko sinä sitä isällesi? Suuntautuiko äitisi viha sinuun ja jos niin millä tavalla?
ap
Ja vielä mietityttää, että oliko äitisi saanut lapsenakin päänsilitystä ja myötätuntoa, ja oli siksi sellainen kuin oli, vaiko ennemminkin liikaa vaatimuksia, kuria ja moitetta? Itse en ainakaan saanut lapsena tarpeeksi myötätuntoa, jos ollenkaan. Siksi tarviysen sitä nyt aikuisena, vaikka kaikki tunteet eivät olekaan mukavia. Ei lastakaan saa rangaista, jos lapsi suuttuu. Pitää hyväksyä ja vastaanottaa se tunne. Silloin se ei käänny kostonhimoksi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitihullu ei siis saanut isää luopumaan perinnöstään. Onhan se huutava vääryys!
Totta. Kun otin asian isän kanssa puheeksi hän sanoi, että sopii kyllä hänelle. Saman hän sanoi tädilleni. Sitten hän vielä minulle toivoi, että jos hänen vaimonsa on eri mieltä, niin asiasta ei tulisi hänen ja minun välille kitkaa. Sanoin, että ei tietenkään tule, jos sanot vaimollesi, että sinulle sopii luopua perinnöstä ja että minä maksan perinnön tuoton hänelle niin kauan kun hän elää.
No, setäni menee sitten käymään ja juttelemaan siitä, luopuuko isä perinnöstä. Niin sedän mukaan isäni ei kertaakaan maininnutkaan, että hänelle sopisi luopua perinnöstä, vaan halusi pitää sen itse, vaikka vaimokin oli sanonut, ettei välittäisi ottaa vastaan niin paljon asioiden hoitoa, kun mitä omaisuuden tuoton hankkiminen (vuokratulot ym.) vaatii. Eli isä kusetti minua suoraan silmään.
Se, mitä isä ja vaimo eivät edes tienneet (koska siitä ei päästy keskustelemaankaan kun vastaus oli heti tyrmäys) oli että ei vanhan, kohta laitokseen joutuvan ihmisen kannata ottaa perintöä, josta on tuloa, vastaan, koska silloin hänen hoitomaksunsa nousevat ja valtio vie tuloista puolet. Jos minä olisin maksanut isän hoitomaksut ja muita heidän menojaan heille (vaimollekin) olisi jäänyt enemmän rahaa käyttöön. Koska idea ei ollut että saan perinnön käyttöönikin vaan että annan tuotot isälle. Sen hänelle myös kerroin ja se tuntui minulle hänen jutellessaan sopivan hänelle hyvin. Vittu mikä paska!
ap😅😅 joo vittu mikä paska. Propsit siitä että oot näin kauan tätä juttua jaksanut pohjustelemaan ja pitkiä viestejä kirjoitella. Jos oot oikea ihminen, niin laaksossa ei taida olla enää yhtään muumia.
Ei muumitaloa lukita yöksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee saatana rahastosäästötili itelles ja kerrytä sinne rahaa jos sinun välittäminen ja elämä koostuu rahasta, mitä sun niiiin hirveeen ilkee isä ei antanutkaan
Ei siitä ole mitään hyötyä, kun rahasta tiukkaa nyt. Enkä mä täältä mitään talousneuvoja kaivannut. Myötätuntoa, mutta olette niin saatanan vittupäitä ja tiukoilla itsenne kanssa ettei liikene edes myötätuntoa vaikeuksia kohdanneelle!!!!! Tarttis olla joku rikkaiden perijöiden oma palsta koska ei tuollaiset vitun köyhät ikinä tajua kuin sossunluukku ruokajonoo sössönsööö-tason mielipahoja.
apMyötätuntoa ei ansaitse ihminen, joka ahneuksissaan toivoo jopa oman isänsä kuolemaa, ei huolehdi lapsistaan ja haukkuu kaikki, jotka eivät suostu hänen päätänsä silittelemään. Ja"vitun köyhäksi" haukkuminenkin menettää aika äkkiä tehonsa, jos myöntää ensimmäisessä lauseessa, että rahasta on itsellä tiukkaa.
Olen se, joka halusi huolehtia lapsistasi. En ole vailla rahallista hyötyä. Sinä et varmaankaan pysty pienessä päässäsi tällaista näkökulmaa edes käsittämään.
Mä taas ajattelen tuosta, että myötätuntoa ei ansaitse tosiaankin ihminen, joka tekee tuollaista ja joka juuri sen myötätunnon myötä jatkaa toimintaansa. Ensimmäinen lauseesi oli tiivis kuvaelma äidistäni. Isäni silitteli äidin päätä. En ole ap.
Minä en jatka myötätunnon myötä toimintaani, vaan saan voimia päästä irti siitä. Miksi isäsi silitti äitisi päätä? Tiesikö isäsi, että sinä kärsit? Ilmaisitko sinä sitä isällesi? Suuntautuiko äitisi viha sinuun ja jos niin millä tavalla?
apJa vielä mietityttää, että oliko äitisi saanut lapsenakin päänsilitystä ja myötätuntoa, ja oli siksi sellainen kuin oli, vaiko ennemminkin liikaa vaatimuksia, kuria ja moitetta? Itse en ainakaan saanut lapsena tarpeeksi myötätuntoa, jos ollenkaan. Siksi tarviysen sitä nyt aikuisena, vaikka kaikki tunteet eivät olekaan mukavia. Ei lastakaan saa rangaista, jos lapsi suuttuu. Pitää hyväksyä ja vastaanottaa se tunne. Silloin se ei käänny kostonhimoksi.
ap
Oletko toteuttanut tätä omien lastesi kanssa? Vai mikäs tämä kivikissajuttu olikaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee saatana rahastosäästötili itelles ja kerrytä sinne rahaa jos sinun välittäminen ja elämä koostuu rahasta, mitä sun niiiin hirveeen ilkee isä ei antanutkaan
Ei siitä ole mitään hyötyä, kun rahasta tiukkaa nyt. Enkä mä täältä mitään talousneuvoja kaivannut. Myötätuntoa, mutta olette niin saatanan vittupäitä ja tiukoilla itsenne kanssa ettei liikene edes myötätuntoa vaikeuksia kohdanneelle!!!!! Tarttis olla joku rikkaiden perijöiden oma palsta koska ei tuollaiset vitun köyhät ikinä tajua kuin sossunluukku ruokajonoo sössönsööö-tason mielipahoja.
apMyötätuntoa ei ansaitse ihminen, joka ahneuksissaan toivoo jopa oman isänsä kuolemaa, ei huolehdi lapsistaan ja haukkuu kaikki, jotka eivät suostu hänen päätänsä silittelemään. Ja"vitun köyhäksi" haukkuminenkin menettää aika äkkiä tehonsa, jos myöntää ensimmäisessä lauseessa, että rahasta on itsellä tiukkaa.
Olen se, joka halusi huolehtia lapsistasi. En ole vailla rahallista hyötyä. Sinä et varmaankaan pysty pienessä päässäsi tällaista näkökulmaa edes käsittämään.
Mä taas ajattelen tuosta, että myötätuntoa ei ansaitse tosiaankin ihminen, joka tekee tuollaista ja joka juuri sen myötätunnon myötä jatkaa toimintaansa. Ensimmäinen lauseesi oli tiivis kuvaelma äidistäni. Isäni silitteli äidin päätä. En ole ap.
Minä en jatka myötätunnon myötä toimintaani, vaan saan voimia päästä irti siitä. Miksi isäsi silitti äitisi päätä? Tiesikö isäsi, että sinä kärsit? Ilmaisitko sinä sitä isällesi? Suuntautuiko äitisi viha sinuun ja jos niin millä tavalla?
apJa vielä mietityttää, että oliko äitisi saanut lapsenakin päänsilitystä ja myötätuntoa, ja oli siksi sellainen kuin oli, vaiko ennemminkin liikaa vaatimuksia, kuria ja moitetta? Itse en ainakaan saanut lapsena tarpeeksi myötätuntoa, jos ollenkaan. Siksi tarviysen sitä nyt aikuisena, vaikka kaikki tunteet eivät olekaan mukavia. Ei lastakaan saa rangaista, jos lapsi suuttuu. Pitää hyväksyä ja vastaanottaa se tunne. Silloin se ei käänny kostonhimoksi.
apOletko toteuttanut tätä omien lastesi kanssa? Vai mikäs tämä kivikissajuttu olikaan?
Miten niin kivikissajuttu liittyy siihen, että lapsi suuttuu?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee saatana rahastosäästötili itelles ja kerrytä sinne rahaa jos sinun välittäminen ja elämä koostuu rahasta, mitä sun niiiin hirveeen ilkee isä ei antanutkaan
Ei siitä ole mitään hyötyä, kun rahasta tiukkaa nyt. Enkä mä täältä mitään talousneuvoja kaivannut. Myötätuntoa, mutta olette niin saatanan vittupäitä ja tiukoilla itsenne kanssa ettei liikene edes myötätuntoa vaikeuksia kohdanneelle!!!!! Tarttis olla joku rikkaiden perijöiden oma palsta koska ei tuollaiset vitun köyhät ikinä tajua kuin sossunluukku ruokajonoo sössönsööö-tason mielipahoja.
apMyötätuntoa ei ansaitse ihminen, joka ahneuksissaan toivoo jopa oman isänsä kuolemaa, ei huolehdi lapsistaan ja haukkuu kaikki, jotka eivät suostu hänen päätänsä silittelemään. Ja"vitun köyhäksi" haukkuminenkin menettää aika äkkiä tehonsa, jos myöntää ensimmäisessä lauseessa, että rahasta on itsellä tiukkaa.
Olen se, joka halusi huolehtia lapsistasi. En ole vailla rahallista hyötyä. Sinä et varmaankaan pysty pienessä päässäsi tällaista näkökulmaa edes käsittämään.
Mä taas ajattelen tuosta, että myötätuntoa ei ansaitse tosiaankin ihminen, joka tekee tuollaista ja joka juuri sen myötätunnon myötä jatkaa toimintaansa. Ensimmäinen lauseesi oli tiivis kuvaelma äidistäni. Isäni silitteli äidin päätä. En ole ap.
Minä en jatka myötätunnon myötä toimintaani, vaan saan voimia päästä irti siitä. Miksi isäsi silitti äitisi päätä? Tiesikö isäsi, että sinä kärsit? Ilmaisitko sinä sitä isällesi? Suuntautuiko äitisi viha sinuun ja jos niin millä tavalla?
apJa vielä mietityttää, että oliko äitisi saanut lapsenakin päänsilitystä ja myötätuntoa, ja oli siksi sellainen kuin oli, vaiko ennemminkin liikaa vaatimuksia, kuria ja moitetta? Itse en ainakaan saanut lapsena tarpeeksi myötätuntoa, jos ollenkaan. Siksi tarviysen sitä nyt aikuisena, vaikka kaikki tunteet eivät olekaan mukavia. Ei lastakaan saa rangaista, jos lapsi suuttuu. Pitää hyväksyä ja vastaanottaa se tunne. Silloin se ei käänny kostonhimoksi.
apOletko toteuttanut tätä omien lastesi kanssa? Vai mikäs tämä kivikissajuttu olikaan?
Miten niin kivikissajuttu liittyy siihen, että lapsi suuttuu?
ap
Sinä et muistaakseni hyväksynyt jotain lastesi kivileikkejä. Vai muistanko väärin? Suutuit heille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee saatana rahastosäästötili itelles ja kerrytä sinne rahaa jos sinun välittäminen ja elämä koostuu rahasta, mitä sun niiiin hirveeen ilkee isä ei antanutkaan
Ei siitä ole mitään hyötyä, kun rahasta tiukkaa nyt. Enkä mä täältä mitään talousneuvoja kaivannut. Myötätuntoa, mutta olette niin saatanan vittupäitä ja tiukoilla itsenne kanssa ettei liikene edes myötätuntoa vaikeuksia kohdanneelle!!!!! Tarttis olla joku rikkaiden perijöiden oma palsta koska ei tuollaiset vitun köyhät ikinä tajua kuin sossunluukku ruokajonoo sössönsööö-tason mielipahoja.
apMyötätuntoa ei ansaitse ihminen, joka ahneuksissaan toivoo jopa oman isänsä kuolemaa, ei huolehdi lapsistaan ja haukkuu kaikki, jotka eivät suostu hänen päätänsä silittelemään. Ja"vitun köyhäksi" haukkuminenkin menettää aika äkkiä tehonsa, jos myöntää ensimmäisessä lauseessa, että rahasta on itsellä tiukkaa.
Olen se, joka halusi huolehtia lapsistasi. En ole vailla rahallista hyötyä. Sinä et varmaankaan pysty pienessä päässäsi tällaista näkökulmaa edes käsittämään.
Mä taas ajattelen tuosta, että myötätuntoa ei ansaitse tosiaankin ihminen, joka tekee tuollaista ja joka juuri sen myötätunnon myötä jatkaa toimintaansa. Ensimmäinen lauseesi oli tiivis kuvaelma äidistäni. Isäni silitteli äidin päätä. En ole ap.
Minä en jatka myötätunnon myötä toimintaani, vaan saan voimia päästä irti siitä. Miksi isäsi silitti äitisi päätä? Tiesikö isäsi, että sinä kärsit? Ilmaisitko sinä sitä isällesi? Suuntautuiko äitisi viha sinuun ja jos niin millä tavalla?
apJa vielä mietityttää, että oliko äitisi saanut lapsenakin päänsilitystä ja myötätuntoa, ja oli siksi sellainen kuin oli, vaiko ennemminkin liikaa vaatimuksia, kuria ja moitetta? Itse en ainakaan saanut lapsena tarpeeksi myötätuntoa, jos ollenkaan. Siksi tarviysen sitä nyt aikuisena, vaikka kaikki tunteet eivät olekaan mukavia. Ei lastakaan saa rangaista, jos lapsi suuttuu. Pitää hyväksyä ja vastaanottaa se tunne. Silloin se ei käänny kostonhimoksi.
apOletko toteuttanut tätä omien lastesi kanssa? Vai mikäs tämä kivikissajuttu olikaan?
Miten niin kivikissajuttu liittyy siihen, että lapsi suuttuu?
apSinä et muistaakseni hyväksynyt jotain lastesi kivileikkejä. Vai muistanko väärin? Suutuit heille.
No en hyväksynyt joo. Että kiviä tuodaan sisälle. Mutta lapset ei suuttuneet siitä, ettei niitä saanut tuoda sisälle.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee saatana rahastosäästötili itelles ja kerrytä sinne rahaa jos sinun välittäminen ja elämä koostuu rahasta, mitä sun niiiin hirveeen ilkee isä ei antanutkaan
Ei siitä ole mitään hyötyä, kun rahasta tiukkaa nyt. Enkä mä täältä mitään talousneuvoja kaivannut. Myötätuntoa, mutta olette niin saatanan vittupäitä ja tiukoilla itsenne kanssa ettei liikene edes myötätuntoa vaikeuksia kohdanneelle!!!!! Tarttis olla joku rikkaiden perijöiden oma palsta koska ei tuollaiset vitun köyhät ikinä tajua kuin sossunluukku ruokajonoo sössönsööö-tason mielipahoja.
apMyötätuntoa ei ansaitse ihminen, joka ahneuksissaan toivoo jopa oman isänsä kuolemaa, ei huolehdi lapsistaan ja haukkuu kaikki, jotka eivät suostu hänen päätänsä silittelemään. Ja"vitun köyhäksi" haukkuminenkin menettää aika äkkiä tehonsa, jos myöntää ensimmäisessä lauseessa, että rahasta on itsellä tiukkaa.
Olen se, joka halusi huolehtia lapsistasi. En ole vailla rahallista hyötyä. Sinä et varmaankaan pysty pienessä päässäsi tällaista näkökulmaa edes käsittämään.
Mä taas ajattelen tuosta, että myötätuntoa ei ansaitse tosiaankin ihminen, joka tekee tuollaista ja joka juuri sen myötätunnon myötä jatkaa toimintaansa. Ensimmäinen lauseesi oli tiivis kuvaelma äidistäni. Isäni silitteli äidin päätä. En ole ap.
Minä en jatka myötätunnon myötä toimintaani, vaan saan voimia päästä irti siitä. Miksi isäsi silitti äitisi päätä? Tiesikö isäsi, että sinä kärsit? Ilmaisitko sinä sitä isällesi? Suuntautuiko äitisi viha sinuun ja jos niin millä tavalla?
apJa vielä mietityttää, että oliko äitisi saanut lapsenakin päänsilitystä ja myötätuntoa, ja oli siksi sellainen kuin oli, vaiko ennemminkin liikaa vaatimuksia, kuria ja moitetta? Itse en ainakaan saanut lapsena tarpeeksi myötätuntoa, jos ollenkaan. Siksi tarviysen sitä nyt aikuisena, vaikka kaikki tunteet eivät olekaan mukavia. Ei lastakaan saa rangaista, jos lapsi suuttuu. Pitää hyväksyä ja vastaanottaa se tunne. Silloin se ei käänny kostonhimoksi.
apOletko toteuttanut tätä omien lastesi kanssa? Vai mikäs tämä kivikissajuttu olikaan?
Miten niin kivikissajuttu liittyy siihen, että lapsi suuttuu?
apSinä et muistaakseni hyväksynyt jotain lastesi kivileikkejä. Vai muistanko väärin? Suutuit heille.
No en hyväksynyt joo. Että kiviä tuodaan sisälle. Mutta lapset ei suuttuneet siitä, ettei niitä saanut tuoda sisälle.
ap
Saattoipa jääsä katkeruus mieleen. Että äiti ei edes kiviä sallinut. Ja ihmettelenpä miksi et sallinut. Eikö kämppäsi ole muutenkin kuin pyörremyrskyn jäljiltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee saatana rahastosäästötili itelles ja kerrytä sinne rahaa jos sinun välittäminen ja elämä koostuu rahasta, mitä sun niiiin hirveeen ilkee isä ei antanutkaan
Ei siitä ole mitään hyötyä, kun rahasta tiukkaa nyt. Enkä mä täältä mitään talousneuvoja kaivannut. Myötätuntoa, mutta olette niin saatanan vittupäitä ja tiukoilla itsenne kanssa ettei liikene edes myötätuntoa vaikeuksia kohdanneelle!!!!! Tarttis olla joku rikkaiden perijöiden oma palsta koska ei tuollaiset vitun köyhät ikinä tajua kuin sossunluukku ruokajonoo sössönsööö-tason mielipahoja.
apMyötätuntoa ei ansaitse ihminen, joka ahneuksissaan toivoo jopa oman isänsä kuolemaa, ei huolehdi lapsistaan ja haukkuu kaikki, jotka eivät suostu hänen päätänsä silittelemään. Ja"vitun köyhäksi" haukkuminenkin menettää aika äkkiä tehonsa, jos myöntää ensimmäisessä lauseessa, että rahasta on itsellä tiukkaa.
Olen se, joka halusi huolehtia lapsistasi. En ole vailla rahallista hyötyä. Sinä et varmaankaan pysty pienessä päässäsi tällaista näkökulmaa edes käsittämään.
Mä taas ajattelen tuosta, että myötätuntoa ei ansaitse tosiaankin ihminen, joka tekee tuollaista ja joka juuri sen myötätunnon myötä jatkaa toimintaansa. Ensimmäinen lauseesi oli tiivis kuvaelma äidistäni. Isäni silitteli äidin päätä. En ole ap.
Minä en jatka myötätunnon myötä toimintaani, vaan saan voimia päästä irti siitä. Miksi isäsi silitti äitisi päätä? Tiesikö isäsi, että sinä kärsit? Ilmaisitko sinä sitä isällesi? Suuntautuiko äitisi viha sinuun ja jos niin millä tavalla?
apJa vielä mietityttää, että oliko äitisi saanut lapsenakin päänsilitystä ja myötätuntoa, ja oli siksi sellainen kuin oli, vaiko ennemminkin liikaa vaatimuksia, kuria ja moitetta? Itse en ainakaan saanut lapsena tarpeeksi myötätuntoa, jos ollenkaan. Siksi tarviysen sitä nyt aikuisena, vaikka kaikki tunteet eivät olekaan mukavia. Ei lastakaan saa rangaista, jos lapsi suuttuu. Pitää hyväksyä ja vastaanottaa se tunne. Silloin se ei käänny kostonhimoksi.
apOletko toteuttanut tätä omien lastesi kanssa? Vai mikäs tämä kivikissajuttu olikaan?
Miten niin kivikissajuttu liittyy siihen, että lapsi suuttuu?
apSinä et muistaakseni hyväksynyt jotain lastesi kivileikkejä. Vai muistanko väärin? Suutuit heille.
No en hyväksynyt joo. Että kiviä tuodaan sisälle. Mutta lapset ei suuttuneet siitä, ettei niitä saanut tuoda sisälle.
apSaattoipa jääsä katkeruus mieleen. Että äiti ei edes kiviä sallinut. Ja ihmettelenpä miksi et sallinut. Eikö kämppäsi ole muutenkin kuin pyörremyrskyn jäljiltä?
No en tiedä oliko se nyt niin iso asia. Siis lapsille. Mua siinä korpesi eniten mieheni ja minun välisen kommunikaatiokyvyn puute, että et tee tuollaisia ratkaisuja (siis mies) ilman, että kysyt minulta.
No meillä on osin sotkuista just siks, kun en jaksa siivota näiden jälkiä. Jos täällä vielä pyöris kiviäkin lattioita vaikkei ne arvopinnalla olekaan naarmuttamassa, niin se lisäisi verenpainettani! Kivillä voi ihan oikeasti leikkiä ulkona aivan hyvin, enkä nyt usko, että täällä on joka toisella perheellä jotain kiviäkin kotona leikkikaluina. Eiköhän se ihan normi-äidin vastaus kun lapsi innostuu, että otetaanpa täältä puistosta kiviä mukaan kotiin ole, "että eipä nyt oteta"...
Tietty se oli lapsia kohtaan kupru, että mies salli jo ja sit minä kielsin. Olis sit minunkin pitänyt vaan tanssia miehen pillin mukaan en suostunut. Ehkä olin joustamaton. Voi voi.
ap
Tosi nolo tuo ap