Pettäjän elämä valuu hukkaan
Tapasin vuosi sitten miehen, jonka kanssa seurustelin hetken vuosia vuosia sitten. Seurustelu päättyi aikoinaan minun kyyneliini. Olemme molemmat nykyään tahoillamme perheellisiä, kummallakin ala-asteikäiset lapset.
Mies pyysi pitämään yhteyttä, ja lähetinkin hänelle ihan koemielessä viestin. Siitä alkoi meidän kiihkeä suhde, jota nyt on siis kestänyt vuoden verran.
Miehen kertoman mukaan arki on puuduttavaa, parisuhde pyörii arjen ympärillä, seksiä aika vähän. Lapset ovat hänelle kaikki kaikessa, huolehtii ja touhuaa heidän kanssaan todella paljon. Onkin sanonut että jos ero tulee, lapset jäävät hänelle.
Itse olen hyvässä parisuhteessa, rakastan miestäni, enkä loukkaisi häntä mistään hinnasta. Hän on monessa suhteessa paljon parempi kuin tuo mies.
Olen pettäjäluonne, psykologi on sanonut että minä noudatan lapsesuudenkodista oppimaani kuviota, jossa aina oli joku kolmas osapuoli.
Olemme yhteydessä päivittäin joko puhelimitse tai tekstiviestein, tapaamme harvakseltaan koska meillä on välimatkaa. Seksi on taivaallisen upeaa!
Aluksi mies oli todella avoin ja kertoi tunteistaan, kuinka kaipaa minua, kuinka teen hänet niin onnelliseksi, kuinka hän ei tiennyt että tällaista voisi olla olemassakaan. Itse olin pidättyväisempi, mutta mielissäni, koska tosiaan silloin aikoinaan olin todella onneton hänen vuokseen, ja minulla meni kauan päästä hänestä yli.
Itse aloin myös kertomaan tunteistani, mutta sitten meni miehellä jarrut päälle. Hän sivuuttaa täysin, kun alan puhua tunteista tai kysyä mitä mieltä hän tästä jutusta on.
Minulla, eikä varmaan hänelläkään ei ole mitään aikomusta rikkoa perhettään. Silti tunnen, että rakastan häntä. Toivoisin, että hän ilmoittaisi, ettei halua enää jatkaa, koska itse en siihen pysty. Tai lopettaisi vain yhteydenpidon. Tämä kaikki energia on pois perheeltäni, ja elämä vain lipuu ohitseni minun leijaillessani ajatuksissani jossain muualla.
Olen todella onneton, ja haluaisin vain jatkaa elämääni ilman mitään ylimääräistä hässäkkää. Mikä minua vaivaa?
Kommentit (13)
Olet itse vastuussa omista valinnoistasi. Päätös on sinun ja kertomalla ns. pettäjäluonteesta nyt vain puolustelet toimintaasi. Kuulostaa siltä, että sinulla on hyvä perhe, mutta et osaa sitä arvostaa. Kerrot, ettet loukkaisi miestäsi mistään hinnasta, mutta loukkaat häntä pahimmalla mahdollisella tavalla kaiken aikaa. Petät samalla myös lastesi luottamuksen.
Olet paska ihminen, se sinua vaivaa. Tai jossain sielusi sopukoissa juuri se, ettet voi myöntää itsellesi asian oikeaa laitaa. Että paska mikä paska.
Mitä tarkoitat että lapsuudessa oli aina joku kolmas? Oliko isäsi krooninen pettäjä?
Entäs jos parisuhde on ollut tunteeton ja seksitön vuosikausia? Kumpikaan vaan ei saa aikaiseksi eroa. Mies ei puhu mitään ja poistuu aina paikalta jos yritän keskustella asioista. Puheyhteys mieheen on totaalisesti katki. Tai siis minä yritän puhua, mutta hän ei halua. Ei kerro minulle myöskään mistään arkipäiväisistä asioista vaan kertoo ne mielummin omalle äidilleen. Tapasin ihanan miehen, mutta en todellakaan voi noin vain hypätä uuteen suhteeseen vaikka mies minut haluaisikin. Olen niin ahdistunut tilanteesta. Ei ole hyväksi kolmelle noin teini-ikäiselle lapsellekaan. Mitä te tekisitte?
Kirjotat että olet hyvässä parisuhteessa ja voisi loukata miestäsi. Kuitenkin vuoden salasuhde, mitä miehesi tuumaisi tästä jos paljastusi? Sen riskin otat!
Perustelet että et voi mitään kun olet pettäjäluonne, paskapuhetta. Aina voi jos vaan haluaa tarpeeksi. Et arvosta miestäsi ja avioliittoasi. Toivottavasti jäät kiinni. Pysy sinkkuna!
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat että lapsuudessa oli aina joku kolmas? Oliko isäsi krooninen pettäjä?
Juuri näin. Olen n. 5-vuotiaasta tiennyt aina kuka isälläni on kulloinkin kierroksessa.
Ap.
Sinun ei ole pakko elää isäsi elämää. Teet itse omat valintasi.
Vai että lapset kaikki kaikessa, mutta sitten valmis pilaamaan heidän lapsuutensa sen takia, kun oma elämä nyt tällä hetkellä tuntuu hieman liian arkiselta ja "mä kaipaan vähä vaihtelua omaan elämään"
Niin kyllä nykyään on paljon kaikenlaista jaksamattomuutta ja elämäm koulu
AP, yritäppä nyt ymmärtää itseäsi. Teet ihan oikein kun pidät toista miestä, siinä ei ole mitään väärää nykyaikana. Nyt sekoitat tunteita mukaan asiaan johon ne eivät kuulu. Kannattaa vaihtaa ns. Rakastajaa tai unohtaa nykyisessä suhteessa tuo tunne liirumlaarumi. Itse olen valinnut mieheni kullin mukaan, en tunteiden. Aviomiestäni rakastan muita vain panen.
Hyviä vastauksia.
-kyllä, olen idiootti
-en puolustele tätä luonteellani, kerroin taustat
- luultavasti haen revanssia aikaisempaan pettymykseen
- jos tämä jatkuu, jään kiinni, kuten pettäjät aina
Pettämistarinoita on yhtä monta kuin on pettäjääkin, tämä oli minun tarinani. Yhtä lukuunottamatta kukaan ei löytänyt miehestä mitään moitittavaa. Hänen perustelunsa on tuttuakin tutumpaa tarinaa.
Ap pettäjä, ai ei mitään aikomusta rikkoa perhettä..voi v..ttu. Just sen riskin otat. Mut ei välii kun on niin jännää ja kiihkeätä jännämiehen kans ja kun olen pettäjäluonne yyy en voi mitään. Mun isäki petti sen takia mäkin. Seli seli. Yrität vaan antaa oikeuden itsellesi toimia noin.
Jokaisen pitää itse tehdä päätökset elämässään ja kantaa vastuu tekemisistään, syyttää voi ainoastaan itseään. Te kaks pettäjää ansaitsitte toisenne kyllä, mut voi voi jos se taas loppuisi kyyneliin!! Yyyyyy
Idiotismi vaivaa.