Mahdoton 3-vuotias
Mitä ihmettä teen tuon 3-vuotiaan pojan kanssa?! Hän on alkanut ottamaan KAIKKEA mitä on kielletty ottamasta omin luvin. Aamuisin hän herää usein ensimmäisenä, ja ensi töikseen hiipii etsimään jotain syötävää tai kiellettyjä tavaroita. Tänä aamuna vei sänkyynsä parmankinkkua (!) ja purkkaa. Oli syönyt jo puoli pakettia kinkkua, kun heräsin ja jauhoi purkkaa. Kaikki karkit, keksit ja makeat on jo hävitetty, koska hän kiipeili niitä etsimään joka päivä. Illalla kun ollaan jo luultu hänen nukkuvan, hän on hakenut keittiöstä strösselipurkin ja levittänyt ne yön aikana sänkyyn ja lattialle. Tänään löysin pojan sängystä sakset, eilen homeiset mandariininkuoret. Omassa sängyssäni taas oli kätkö, jossa oli mm. korujani, virkkuukoukkuja, hiuslenkkejä, leluja ja avaimet. Isältä poika on vienyt parin päivän sisään kuulokkeet, deodorantin, bussilipun...
Mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä, kun mikään nätisti tai rumasti sanominen ei auta. Lukkojen takana on lääkkeet, veitset, pesuaineet ja työkalut eli oikeasti vaaralliset. Sellaisia kaappeja ei hirveästi ole, mihin poika ei ylettäisi tuolien kanssa ja tiskipöydältä. Ei jääkaappiakaan voi lukita. Minusta 3-vuotiaan pitäisi ymmärtää kun sanotaan, tämä poika ei vaan halua uskoa. Menee hermo joka päivä.
Kommentit (41)
Meillä tyttö tulee aamulla mun viereen, kun herää. Itse olen herännyt jo hetkeä aikaisemmin, mutta hengaillaan hetki yhdessä sängyssä. Eikö apn lapsi pääse teidän makkariin vai miksei tule luo?
Vierailija kirjoitti:
Ihme kommentteja. En todellakaan herää kun lapsi (myös 3 v.) herää, vaikkei asuntomme ole kovin suuri. Tai siis en heräisi, jos ei lapsi tulisi joka aamu suoraan herättämään minua. Eikä herää aina tismalleen samaan aikaan. Käy myös öisin vessassa, enkä herää siihen, ellei lapsi herätä ja pyydä apua.
Jos päättäisi jäämään hiippailemaan yksikseen asuntoon, en varmastikaan heräisi. Miten ihmeessä tästä voidaan syyllistää äitiä? Olen sikeäuninen, mutta jos lapsi pitäisi kovaa ääntä niin tietenkin heräisin. Jos salaa hiippailisi, niin tuskin heräisin. Eipä taas ole ensimmäistäkään neuvoa ap:lle antaa, mutta syyllistää kyllä osataan hienosti. Vahinko, että kaikki eivät nuku koiran unta niin kuin mammat täällä näköjään.
Pahoittelen ap etten osaa auttaa, mutta sympatiat sinulle. Eiköhän kyseessä ole jokin vaihe, joka menee ennen pitkää ohi.
Kiitos, ensimmäinen vastaus jossa on vähän maalaisjärkeä!
En ole lasteni palvelusväkeä enkä pysty heitä joka sekunti valvomaan. Jos itse touhuan vaikka keittiössä, lapset saattavat juosta edestakaisin lastenhuoneen ja olohuoneen välillä. Sen yhden arvotavarakätkön poika oli tehnyt meidän vanhempien sänkyyn sinä aikana, kun hän nukkui isänsä kanssa siellä päikkärit. En pysty miehen puolesta sanomaan, miten hyvin hän oli vahtinut vieressään nukkuvaa lasta. Olisi varmaan pitänyt laittaa herätyskello soimaan eikö vaan?
Nukkumaan mennessä poika aina piilottaa peiton alle jotain leluja joilla leikkii "salaa" peiton alla. Toisinaan en sitten ole huomannut, että lelukätkössä on myös vaikka se strösselipurkki.
Onko tosiaan ihan liikaa pyydetty, että voisin pitää hyllyissä ja kaapeissa tavallisia tavaroita kuten virkkuukoukkuja, lehtiä, meikkejä ja kynttilöitä? Pitäisikö minun nyt laittaa jotain lapsilukkoja, kun lapset täyttävät kesällä neljä ja kuusi? Eikö ihan oikeasti kellään ole mitään järkevämpiä neuvoja?
Ap
Meillä jos haluan nukkua pidempään, käyn laittamassa muksuille (4v ja kohta 3v) tv:n pyörimään ja voitelen leivät tms pientä aamupalaa, viihtyvät noin puoli tuntia - tunnin, saan ite torkkua ja heräillä rauhassa... Kyllähän nuokin välillä käyvät itse kaapilla, esim hakemassa trippejä, jos saatavilla tai keksejä, mutta tulevat kyllä yleensä kysymään, saavatko ottaa (riippuu väsymyksestäni, saavatko luvan eli jaksanko perustella, ettei makea ole terveellistä vai sanonko, no ota yksi)...
Onko poikasi täyttänyt juuri 3 vai läheneekö 4 jo? Usein puhutaan 3v uhmasta, mutta todellisuudessa se on 4v uhmaa, joka alkaa usein jo hetki ennen 4v. Meillä vanhemmalla tytöllä havaittavissa oikeinkin kovasti vieläkin (juuri täytti 4v) ja noin puoli vuotta jo uhmaillut.
Tää uhma kumpuaa lapsen sisäisestä ristiriidasta; toisaalta haluaa olla jo iso lapsi, tehdä ja mennä yksin/itse ja jättää vanhemmat sinne taustalle - toisaalta taasen iso maailma pelottaa ja tekisi mieli olla vanhemman pikkuinen lapsukainen ja vain halia ja sylitellä.
Meillä on oikeasti vastannut hyvin paljon teini-ikää (v-sanaa ei onneksi tule, mutta tyhmä äiti on)... Mitta mä lohduttaudun sillä, että teini-ikä menee sitten seesteisemmin (on tutkimuksia joiden mukaan, jos lapsella on pienenä ollut kovat uhmat, niin teini-iässä kuohunta paljon laimeampaa)...
Toivottavasti tästä jotakin apua :)
Noinko se vaan saa yksinään siellä häärätä,ihme touhua.
Aamulla herääminen ja ruoan kaivelu oli vain yksi esimerkki. Yhtä lailla poika saattaa puoli tuntia lounaan syömisen jälkeen kiipeillä pöydälle ja huudella sieltä, että haluaa jugurttia.
Enkä ihan ymmärrä, mistä usea vastaaja oli saanut käsityksen, että lapset eivät tulisi tai saisi tulla herättämään meitä vanhempia. Totta kai he tulevat. Joskus heti herättyään, joskus hetken päästä. Monesti herään siihen, kun sisarukset kikattelevat jotain hauskaa juttua yhdessä omassa huoneessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kommentteja. En todellakaan herää kun lapsi (myös 3 v.) herää, vaikkei asuntomme ole kovin suuri. Tai siis en heräisi, jos ei lapsi tulisi joka aamu suoraan herättämään minua. Eikä herää aina tismalleen samaan aikaan. Käy myös öisin vessassa, enkä herää siihen, ellei lapsi herätä ja pyydä apua.
Jos päättäisi jäämään hiippailemaan yksikseen asuntoon, en varmastikaan heräisi. Miten ihmeessä tästä voidaan syyllistää äitiä? Olen sikeäuninen, mutta jos lapsi pitäisi kovaa ääntä niin tietenkin heräisin. Jos salaa hiippailisi, niin tuskin heräisin. Eipä taas ole ensimmäistäkään neuvoa ap:lle antaa, mutta syyllistää kyllä osataan hienosti. Vahinko, että kaikki eivät nuku koiran unta niin kuin mammat täällä näköjään.
Pahoittelen ap etten osaa auttaa, mutta sympatiat sinulle. Eiköhän kyseessä ole jokin vaihe, joka menee ennen pitkää ohi.
Kiitos, ensimmäinen vastaus jossa on vähän maalaisjärkeä!
En ole lasteni palvelusväkeä enkä pysty heitä joka sekunti valvomaan. Jos itse touhuan vaikka keittiössä, lapset saattavat juosta edestakaisin lastenhuoneen ja olohuoneen välillä. Sen yhden arvotavarakätkön poika oli tehnyt meidän vanhempien sänkyyn sinä aikana, kun hän nukkui isänsä kanssa siellä päikkärit. En pysty miehen puolesta sanomaan, miten hyvin hän oli vahtinut vieressään nukkuvaa lasta. Olisi varmaan pitänyt laittaa herätyskello soimaan eikö vaan?
Nukkumaan mennessä poika aina piilottaa peiton alle jotain leluja joilla leikkii "salaa" peiton alla. Toisinaan en sitten ole huomannut, että lelukätkössä on myös vaikka se strösselipurkki.
Onko tosiaan ihan liikaa pyydetty, että voisin pitää hyllyissä ja kaapeissa tavallisia tavaroita kuten virkkuukoukkuja, lehtiä, meikkejä ja kynttilöitä? Pitäisikö minun nyt laittaa jotain lapsilukkoja, kun lapset täyttävät kesällä neljä ja kuusi? Eikö ihan oikeasti kellään ole mitään järkevämpiä neuvoja?
Ap
No olisiko tämä mieluinen neuvo? Hyvä sinä ap, olet ansainnut pitkät unesi ja lapset voivat hyvin olla sen aikaa itsekseen, ei ne varmaankaan siihen kuole. Lapsesi on ihan mahdoton, kun ei osaa olla syömättä sun unien ajan. Siis ihan mahdoton. Kyllä tuon ikäisen pitäisi jo osata odottaa äidin heräämistä joko omassa sängyssään maaten tai tehdä itse aamupuuronsa. Sano nyt ihmeessä lapselle, että huomenna ottaa kattilan ja keittelee koko perheelle aamiaispuurot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kommentteja. En todellakaan herää kun lapsi (myös 3 v.) herää, vaikkei asuntomme ole kovin suuri. Tai siis en heräisi, jos ei lapsi tulisi joka aamu suoraan herättämään minua. Eikä herää aina tismalleen samaan aikaan. Käy myös öisin vessassa, enkä herää siihen, ellei lapsi herätä ja pyydä apua.
Jos päättäisi jäämään hiippailemaan yksikseen asuntoon, en varmastikaan heräisi. Miten ihmeessä tästä voidaan syyllistää äitiä? Olen sikeäuninen, mutta jos lapsi pitäisi kovaa ääntä niin tietenkin heräisin. Jos salaa hiippailisi, niin tuskin heräisin. Eipä taas ole ensimmäistäkään neuvoa ap:lle antaa, mutta syyllistää kyllä osataan hienosti. Vahinko, että kaikki eivät nuku koiran unta niin kuin mammat täällä näköjään.
Pahoittelen ap etten osaa auttaa, mutta sympatiat sinulle. Eiköhän kyseessä ole jokin vaihe, joka menee ennen pitkää ohi.
Kiitos, ensimmäinen vastaus jossa on vähän maalaisjärkeä!
En ole lasteni palvelusväkeä enkä pysty heitä joka sekunti valvomaan. Jos itse touhuan vaikka keittiössä, lapset saattavat juosta edestakaisin lastenhuoneen ja olohuoneen välillä. Sen yhden arvotavarakätkön poika oli tehnyt meidän vanhempien sänkyyn sinä aikana, kun hän nukkui isänsä kanssa siellä päikkärit. En pysty miehen puolesta sanomaan, miten hyvin hän oli vahtinut vieressään nukkuvaa lasta. Olisi varmaan pitänyt laittaa herätyskello soimaan eikö vaan?
Nukkumaan mennessä poika aina piilottaa peiton alle jotain leluja joilla leikkii "salaa" peiton alla. Toisinaan en sitten ole huomannut, että lelukätkössä on myös vaikka se strösselipurkki.
Onko tosiaan ihan liikaa pyydetty, että voisin pitää hyllyissä ja kaapeissa tavallisia tavaroita kuten virkkuukoukkuja, lehtiä, meikkejä ja kynttilöitä? Pitäisikö minun nyt laittaa jotain lapsilukkoja, kun lapset täyttävät kesällä neljä ja kuusi? Eikö ihan oikeasti kellään ole mitään järkevämpiä neuvoja?
Ap
No olisiko tämä mieluinen neuvo? Hyvä sinä ap, olet ansainnut pitkät unesi ja lapset voivat hyvin olla sen aikaa itsekseen, ei ne varmaankaan siihen kuole. Lapsesi on ihan mahdoton, kun ei osaa olla syömättä sun unien ajan. Siis ihan mahdoton. Kyllä tuon ikäisen pitäisi jo osata odottaa äidin heräämistä joko omassa sängyssään maaten tai tehdä itse aamupuuronsa. Sano nyt ihmeessä lapselle, että huomenna ottaa kattilan ja keittelee koko perheelle aamiaispuurot.
Olen kertonut, että lapsi ottaa luvatta avaimet, sakset, korut, bussikortin, hiuslenkit, virkkuukoukut, kuulokkeet, lehdet, kynttilät, stösseleitä, purkkaa ja ilmakuivattua kinkkua, ja sinä päättelet tästä, että lapsi on nälissään.
Nostat arvotavarat ylos ja hankit jääkaappiin lukon. Muihin keräilemiin tavaroihin et kiinnitä huomiota kuin ruokaan. Jos löydät lapsen kätkön, kehotat vain jatkossa pyytämään luvan, koska se on kohteliasta ja pyydät palauttamaan tavarat oikeille paikoille. Tietenkin käytännössä siivoat tavarat yhdessä lapsen kanssa. Eiköhän tuo ole vain vaihe, joka menee ohi. Ruuasta selittäisin, että ruoka menee pilalle jos sen ottaa jääkaapista ja laittaa kätköön. Siitä tulee myös sotkua jos vie omaan sänkyyn ja silloin se pitää siivota. Laita lapsi siivoamaan aina omat jälkensä eli edelleen käytännössä yhdessä vanhemman kanssa.
Jos tätä on jatkunut vasta pari viikkoa, tuskin on teille vanhemmille liian kova ponnistus herätä muutamia viikkoja vuorotellen samaan aikaan lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme kommentteja. En todellakaan herää kun lapsi (myös 3 v.) herää, vaikkei asuntomme ole kovin suuri. Tai siis en heräisi, jos ei lapsi tulisi joka aamu suoraan herättämään minua. Eikä herää aina tismalleen samaan aikaan. Käy myös öisin vessassa, enkä herää siihen, ellei lapsi herätä ja pyydä apua.
Jos päättäisi jäämään hiippailemaan yksikseen asuntoon, en varmastikaan heräisi. Miten ihmeessä tästä voidaan syyllistää äitiä? Olen sikeäuninen, mutta jos lapsi pitäisi kovaa ääntä niin tietenkin heräisin. Jos salaa hiippailisi, niin tuskin heräisin. Eipä taas ole ensimmäistäkään neuvoa ap:lle antaa, mutta syyllistää kyllä osataan hienosti. Vahinko, että kaikki eivät nuku koiran unta niin kuin mammat täällä näköjään.
Pahoittelen ap etten osaa auttaa, mutta sympatiat sinulle. Eiköhän kyseessä ole jokin vaihe, joka menee ennen pitkää ohi.
Kiitos, ensimmäinen vastaus jossa on vähän maalaisjärkeä!
En ole lasteni palvelusväkeä enkä pysty heitä joka sekunti valvomaan. Jos itse touhuan vaikka keittiössä, lapset saattavat juosta edestakaisin lastenhuoneen ja olohuoneen välillä. Sen yhden arvotavarakätkön poika oli tehnyt meidän vanhempien sänkyyn sinä aikana, kun hän nukkui isänsä kanssa siellä päikkärit. En pysty miehen puolesta sanomaan, miten hyvin hän oli vahtinut vieressään nukkuvaa lasta. Olisi varmaan pitänyt laittaa herätyskello soimaan eikö vaan?
Nukkumaan mennessä poika aina piilottaa peiton alle jotain leluja joilla leikkii "salaa" peiton alla. Toisinaan en sitten ole huomannut, että lelukätkössä on myös vaikka se strösselipurkki.
Onko tosiaan ihan liikaa pyydetty, että voisin pitää hyllyissä ja kaapeissa tavallisia tavaroita kuten virkkuukoukkuja, lehtiä, meikkejä ja kynttilöitä? Pitäisikö minun nyt laittaa jotain lapsilukkoja, kun lapset täyttävät kesällä neljä ja kuusi? Eikö ihan oikeasti kellään ole mitään järkevämpiä neuvoja?
Ap
No olisiko tämä mieluinen neuvo? Hyvä sinä ap, olet ansainnut pitkät unesi ja lapset voivat hyvin olla sen aikaa itsekseen, ei ne varmaankaan siihen kuole. Lapsesi on ihan mahdoton, kun ei osaa olla syömättä sun unien ajan. Siis ihan mahdoton. Kyllä tuon ikäisen pitäisi jo osata odottaa äidin heräämistä joko omassa sängyssään maaten tai tehdä itse aamupuuronsa. Sano nyt ihmeessä lapselle, että huomenna ottaa kattilan ja keittelee koko perheelle aamiaispuurot.
Olen kertonut, että lapsi ottaa luvatta avaimet, sakset, korut, bussikortin, hiuslenkit, virkkuukoukut, kuulokkeet, lehdet, kynttilät, stösseleitä, purkkaa ja ilmakuivattua kinkkua, ja sinä päättelet tästä, että lapsi on nälissään.
Ihan oikeasti, ymmärrä nyt hyvä ihminen, että 3-vuotiaan talossa yksin vapaasti haahuilu ilman valvontaa on vaarallista. Ihan oikeasti vaarallista. Paljon pahempaa voi sattua lapsellesi, kuin pelkkä nälkä. Itselläni on samanikäinen, erittäin aktiivinen tapaus, enkä voi kuvitellakaan, että antaisin lapsen olla ilman valvontaa aamuisin. Tiedän aina missä lapsi on ja mitä tekee. Yöt nukkuu omassa huoneessansa. Meillä on itkuhälyttimet käytössä, ja ne kulkevat mukana, kun lapset nukkuvat. Teillä EI ole hyvinansaittua oikeutta jäädä nukkumaan aamuisin. Nukkukaa miehen kanssa vuorotellen. Tässä olisi melkein lasu-ilmoituksen paikka.
Mitä sä ap oletit, kun hankitte lapsia? Että niille riittää, kun saavat olla ja vaeltaa vapaasti? Ettei sun tartteis tehdä mitään? Pienten lasten vanhemmat ei nuku myöhään, jos lapset ei nuku. Jos tämä tuli sulle yllärinä, vaikka lapsi on melkein 4v jo, on sulla muitakin ongelmia kuin vain mahdoton lapsi.
teidän lapsen on vaarallista olla teidän epäseurassa.
Laita nyt lukko jääkaappiin ja estä pääsy keittiöön, saat unta.
Kolmevuotiaan on oltava kokoajan valvovan silmän alla. Kuusivuotias leikkiköön itsenäisesti kun teet ruokaa, kun kerran osaa, mutta kolmevuotias laitetaan vaikka piirtämään keittiön pöydän ääreen siksi aikaa kun teet ruokaa. Pyykit haette koneesta yhdessä yms.
Keittiön oveen pulttilukko tarpeeksi korkealle. Tai vaikka munalukko. Vettä voi juoda yöllä vessan hanasta.
Vessan tarvikkeet kaikki korkealle, ettei yöllä levittele hammastahnoja seiniin. Muovimukit voi olla lavuaarin reunalla jos tulee jano.
Tärkeät ja vaaralliset tavarat pidetään vanhempien huoneessa kaapeissa, joihin ei yöllä pääse käsiksi vanhempien heräämättä.
Kun vanhemmat on hereillä, kolmevuotias kokoajan silmien alla niin loppuu se strösseleiden löytyminen sängystä.
Päiväunet lapsi ottaa yksin omassa huoneessaan ja vanhemmat pysykööt hereillä, niin ei katoa tavarat vanhempien makkarin kaapeista kun vanhemmat nukkuu päikkäreitä ja lapsi valvoo.
Oletko kokeillut jättää pöydälle vaikka hedelmiä, joita voi aamulla ottaa?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä lapset saavat ottaa vettä keittiöstä yölläkin itse, ja he käyvät itse vessassa. Päivisin ovat saaneet ottaa hedelmiä itse kun se on pysynyt aisoissa eikä syödä montaa banaania päivässä. En todellakaan halua kytätä lapsiani joka sekunti niin, että viikonloppunakin pitäisi ponkaista sängystä ensimmäisenä tai jopa laittaa herätyskello soimaan siksi että vahdin keittiössä ruokia. Pitkään oli niin, että lapset katsoivat viikonloppuaamuna piirrettyjä nätisti ja saivat vaikka luvan syödä jotain hedelmää ja pähkinöitä sohvalla. Me vanhemmat saimme ansaitusti nukkua vähän pidempään. Nyt ei voi sellaisesta haaveillakaan tällä hetkellä. Tämä hullu tilanne on ollut nyt pari viikkoa, että poika ei usko mitään ja oikein etsimällä etsii jotain luvatonta.
Ap
Jos lapsen käytös on ongelma, silloin lasta aletaan kytätä joka sekunti ja opastaa oikealle tielle aina hairahduksen kynnyksellä niin kauan, kunnes käytös paranee.
Mitä olette tehneet sellaista, että teillä on "ansaittua" nukkua, kun jälkikasvunne tekee mitä lystää?
Tässä ei liene kyse nälästä vaan siitä, että lapsi tutkii ympäröivää maailmaa ja nauttii siitä. Metsästys ja keräily kuuluu ihmisen kulttuurievoluutioon, joten tässä näemme sen osana yksilön kehitystä :)
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä teen tuon 3-vuotiaan pojan kanssa?! Hän on alkanut ottamaan KAIKKEA mitä on kielletty ottamasta omin luvin. Aamuisin hän herää usein ensimmäisenä, ja ensi töikseen hiipii etsimään jotain syötävää tai kiellettyjä tavaroita. Tänä aamuna vei sänkyynsä parmankinkkua (!) ja purkkaa. Oli syönyt jo puoli pakettia kinkkua, kun heräsin ja jauhoi purkkaa. Kaikki karkit, keksit ja makeat on jo hävitetty, koska hän kiipeili niitä etsimään joka päivä. Illalla kun ollaan jo luultu hänen nukkuvan, hän on hakenut keittiöstä strösselipurkin ja levittänyt ne yön aikana sänkyyn ja lattialle. Tänään löysin pojan sängystä sakset, eilen homeiset mandariininkuoret. Omassa sängyssäni taas oli kätkö, jossa oli mm. korujani, virkkuukoukkuja, hiuslenkkejä, leluja ja avaimet. Isältä poika on vienyt parin päivän sisään kuulokkeet, deodorantin, bussilipun...
Mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä, kun mikään nätisti tai rumasti sanominen ei auta. Lukkojen takana on lääkkeet, veitset, pesuaineet ja työkalut eli oikeasti vaaralliset. Sellaisia kaappeja ei hirveästi ole, mihin poika ei ylettäisi tuolien kanssa ja tiskipöydältä. Ei jääkaappiakaan voi lukita. Minusta 3-vuotiaan pitäisi ymmärtää kun sanotaan, tämä poika ei vaan halua uskoa. Menee hermo joka päivä.
Minulla on kolme poikaa lyhyillä ikäeroilla ja ei todellakaan ole niin, että lapsi /lapset on itsekseen hereillä ja touhuaa omiaan. Niin, mitäpä voisit tehdä. Vastaus: vahdi lastasi.
Lapselle pitää antaa erittäin lujasti risua aina kun tekee näin! Sellaisista lapsista, joille ei anneta risua, tulee aivan holtittomia!
Et hoksannu leluja laittaa esille?
Vaikuttaa siltä, että tuo on hänelle leikkiä, josta saa paljon huomiota. Jos lakkaat kiinnostumasta tuosta toiminnasta, niin luultavasti se loppuu.