Lue keskustelun säännöt.
Ahdistun feissareista ja muista kaduilla olevista kaupittelijoista suuresti
22.04.2016 |
Voi että. Olen kai sitten sosiaalisesti kömpelö näissä tilanteissa, en voi tälle mitään.
Eli ahdistun niin kovasti kun näenkin että joku katukaupittelija lähestyy... Yritän vältellä katsekontaktia ja loikkia nopeasti ohi, kierrän kauempaa jos mahdollista, mutta välillä ehtivät silti kysyä ''olisiko hetki aikaa?'' tai jonkin muun kysymyksen. Tuntuu tylyltä sanoa ei. Mutisen jotain samalla kun kiidän vauhdilla karkuun. Joskus hymyilen kuin idiootti ja ohitan ahdistelijan sanomatta mitään.
Kommentit (4)
Älä huoli, feissaria luultavasti ahdistaa ihan yhtä paljon ja jaksaa työtään 2 viikkoa.
Sano vain kohteliaasti "ei kiitos" ja jatka matkaasi. Jos et noin raaski sanoa, niin vastaa vain "Lahjoitan jo valmiiksi greenpeacelle/wwf:lle/kirkon ulkomaanavulle/ mikä ikinä onkaan kyseessä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama, ja romanikerjäläiset ahdistaa myös
Minulla ei ole sydäntä sanoa ei, ja sitten vähän ajan päästä olenkin aina kadonnut ihanan feissarin silmiin, kunnes 15 minuutin feissarimonologin jälkeen palaan todellisuuteen ja yritän kieltäytyä kuukausimaksuista jotenkin kohteliaasti. Feissarin aikaa hukkuu turhaan, mutta minulla oli ihan kivaa. :D Meitsin ainoat naiskokemukset nämä feissarisilmät. :-/
Samoin mä ahdistun. Mä ahdistun sen takia, kun muistan itse samaisesta työstä kuinka ahdistavaa oli kieltäytyvät tyypit ja jatkuva ihmisten ahdistelu