Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
18-vuotiaana äidiksi. Mielipiteesi?
22.04.2016 |
Minä sain esikoiseni elokuussa 2013, kesäkuussa 2013 olin täyttänyt 18v. Eli pian olen 21v ja poikani 3v.
Olen törmännyt usein kysymyksiin: Oletko yh? Oliko lapsi suuniteltu? Miksi halusit noin nuorena äidiksi?
Tai sitten törmään tälläisiin toteamuksiin: Ei musta ois pitämään huolta lapsesta näi nuorena, kun en osaa pitää huolta ees itestäni...
Vastaan julkisesti vielä kerran noihin typerimpiin kysymyksiin, ehkä minun ei tarvitse törmätä niihin sitten enää:
Olen yh, mutta ihan omasta tahdostani ja lapsen parhaaksi, jotkut vanhemmat ovat moniongelmaisia tapauksia ja heistä ei seuraa valitettavasti muuta kuin harmia, joten silloin lapsi pystyy olemaan yhtä onnellinen ja iloinen, yhdenkin todella rakastavan ja välittävän vanhemman kanssa.
Raskaus 17-vuotiaana oli tietenkin suuniteltu, tiedän kyllä eri ehkäisy vaihtoehdot ja oltaisiin käytetty niitä jos ei oltaisi haluttu lasta ja abortin olisin myöskin tehnyt jos lapsi ei olisi ollut toivottu.
Halusin 18v äidiksi, koska nuorena jaksaa paremmin puuhastella lasten kanssa ja kun oma lapsi täyttää 18v, olen silloin 36v joten sekin tuntuu mukavalta ettei ole ihan ikäloppu itsekään vielä silloin... Nuorena kroppa jaksaa yleensä paremmin raskauden & synnytyksen ja palautuu siitä myös helpommin. Minulla alkoi myöskin todella nuorena kuukautiset, olin 10v, joten luulen että 18-20v oli mulla myös hedelmällisin ikä lisääntyä. Olin kuitenkin myös täysi-ikäinen, nuori aikuinen, äidiksi tullessa eli en enää omien vanhempien vastuulla ja muutenkin 18v tuntui minulle henkilökohtaisesti sopivimmalta iältä saada esikoinen.
Ihmettelen myös näitä jotka ei kykene pitämään huolta itsestään yli täysi-ikäisenä, miten ihminen voi olla niin vastuuntunnoton? Minä menin 16v oppisopimuksella töihin, muutin omaan asuntoon ja siitä lähtien olen pitänyt huolen itsestäni. Poika aloittaa syksyllä päiväkodin, minä palaan vuoden ajaksi vielä opiskelemaan ja valmistun 22v, eikä minua haittaa yhtään jatkaa opiskeluja vaikka on lapsi, opiskeleehan nykyään moni yli 30v perheellinenkin henkilö uuden ammatin kun aiempi ei mielyttänyt ja jotkut sanoo myös, että nuorena hankittu lapsi pilaa elämän, ei se ainakaan minun elämää ole pilannut, päinvastoin, antanut mulle paljon enemmän hyvää mitä pystyin ajattelemaan ja voin tehdä samoja asioita mitä ennen lastakin, en ehkä niin usein ja helposti, mutta voin kuitenkin! :)
Kommentit (57)
21/57
|
25.08.2025 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Kuulostat kyllä hyvältä naiselta. Suomi on täynnä minä-minä naisia mutta sinä olet toista maata, arvostan sitä. Tsemppiä sinulle jatkoon.
-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä ole mitään ihmettelemistä, että 18 vuotiaana on vielä epäkypsä. Uskallan väittää, että iso osa on. Äitinä oleminen on jokatapauksessa erilaista 18 vuotiaana kuin nelikymppisenä. Henkilökohtaisesti ajattelen, ettei noin nuorena "pitäisi" saada lasta. Mutta minulle on ihan ok, jos joku sellaisen elämän itselleen valitsee, osa teini-äideistä pärjää ihan hyvin.
18-vuotias on täysi-ikäinen aikuinen, toisin kuin vaikkapa 14-vuotias.
18-vuotias ei ole mikään teini!
Tai jos onkin, niin ei ainakaan enää alaikäinen..
Jos 18-vuotias on teini, niin 18-vuotias poikakin on teini.
Armeijan nuorimmat alokkaat ovat tuolla periaatteella teinipoikia...
Mä olen kahden 18v ikäisenä vanhemmaksi tulleen lapsi. Ja voin sanoa, että eivät olleet kypsiä kumpikaan vanhemmiksi. Minuakin on mummo hoitanut paljon, mutta kyllähän mä olen joutunut vastuuta omasta elämästäni kantamaan paljon nuorempana kuin mitä hyväksi minulle olisi ollut. Varsinkin kun isähän katosi kuvasta sitten kun olin 5v, eikä ole sen jälkeen näkynyt. Ja minusta se on kyllä sen äidinkin vastuulla miettiä, että onko tämä sellainen ihminen ja sellainen parisuhde, johon lapsi kannattaa ihan oikeasti tehdä. Onko tällä lapsella aidosti kaksi vanhempaa,koska hän on sen ansainnut? Ja nyt on turha vetää esiin mitään "mutta miten ennakoit, jos toinen vanhempi kuolee yllättäen" -korttia. Sitä ei voikkaan yhtään ennakoida, mutta kyllä siihen toiseen ihmiseen kannattaa nyt sen verran tutustua ennen lisääntymistä, että näkee, jääkö tuo ihminen lapsen elämään, vaikka meidän homma menisi miten puihin. Ja kyllä: toteutan sitä mitä saarnaan: seurustelin lasteni isän kanssa 8v ennen kuin menimme naimisiin, 2v ehdittin olla naimisissa kun esikoinen syntyi ja kolme lasta kaiken kaikkiaan meillä on. Edelleen ollaan naimisissa ja lapsilla on kokonainen perhe.
Naisen pitää olla nuori kun tulee äidiksi jotta jaksaa ja jää vielä aikaa olla isovanhempikin ja tehdä omia juutuja vielä hyvä kuntoisena lapsien jälkeen. Onhan se vähän outoa suomessa kun täällä keskiikäiset naiset kantavat pieniä lapsiaan kun ne pitäisi olla lapsenlapsia. Tämän hetken mallissa usein vielä erotaan koska voimat eivät enään riittäneet ja näin saadaan itselle sopivampi viikko viikko malli, mikä ei todellakaan ole lapsille hyvä systeemi.
Mitä merkitystä minun mielipiteelläni muka olisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
18 vuotias on ihan lapsi vielä, liian nuori äidiksi on ! Aikanaan kasarilla lukiossa kukaan ei saanut lasta. Ei tietenkään, oltiin sen verran fiksuja. Ymmärsimme olevamme liian nuoria äideiksi.
Mutta amikseen menneistä peruskoulukavereista useampikin sai lapsen 17 - 18 vuotiaana. Ne kouluajan kovikset. No arvatkaa miten heillä meni, olivatko lapsen isän kanssa yhdessä kun lapsi oli parivuotias ? Tai olivatko ollenkaan lapsen isän kanssa parisuhteessa ? No eivät olleet.
Ja mitä niistä lapsista tuli? Harvoista tuli kunnollista työssäkävijää tai pitkälle opiskellutta. Vankilassa kyllä osa niistä lapsiparoista ollut.
Teiniäitien parisuhteet ei kestä, hommavat jatkuvasti uusia miehiä kotiin ja lapset on vaan tiellä. Ja isäpuolien vihan kohteena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä ole mitään ihmettelemistä, että 18 vuotiaana on vielä epäkypsä. Uskallan väittää, että iso osa on. Äitinä oleminen on jokatapauksessa erilaista 18 vuotiaana kuin nelikymppisenä. Henkilökohtaisesti ajattelen, ettei noin nuorena "pitäisi" saada lasta. Mutta minulle on ihan ok, jos joku sellaisen elämän itselleen valitsee, osa teini-äideistä pärjää ihan hyvin.
18-vuotias on täysi-ikäinen aikuinen, toisin kuin vaikkapa 14-vuotias.
18-vuotias ei ole mikään teini!
Tai jos onkin, niin ei ainakaan enää alaikäinen..
Jos 18-vuotias on teini, niin 18-vuotias poikakin on teini.
Armeijan nuorimmat alokkaat ovat tuolla periaatteella teinipoikia...
SevenTEEN, eight TEEN, nineTEEN, twenty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä ole mitään ihmettelemistä, että 18 vuotiaana on vielä epäkypsä. Uskallan väittää, että iso osa on. Äitinä oleminen on jokatapauksessa erilaista 18 vuotiaana kuin nelikymppisenä. Henkilökohtaisesti ajattelen, ettei noin nuorena "pitäisi" saada lasta. Mutta minulle on ihan ok, jos joku sellaisen elämän itselleen valitsee, osa teini-äideistä pärjää ihan hyvin.
18-vuotias on täysi-ikäinen aikuinen, toisin kuin vaikkapa 14-vuotias.
18-vuotias ei ole mikään teini!
Tai jos onkin, niin ei ainakaan enää alaikäinen..
Jos 18-vuotias on teini, niin 18-vuotias poikakin on teini.
Armeijan nuorimmat alokkaat ovat tuolla periaatteella teinipoikia...
Täysi-ikäinen ja aikuinen on kaksi eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Uskon kyllä että 18 vuotias pärjää hyvin äitinä, mutta useimmiten olosuhteet on paremmat yli 20 vuotiaana
Ehkä 18-vuotias poikakin on liian nuori tulemaan isäksi. Useimmiten olosuhteet on paremmat, jos hän on yli 20-vuotias.
Onko merkitystä sillä käykö poika armeijan yli 20-vuotiaana tai alle 20-vuotiaana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain lapsen 20 vuotiaana jolloin takana 3 vuoden parisuhde. Monesti kuullut samat kysymykset ja ihmetelty miksi niin nuorena piti. Nyt kun lapsi on kouluikäinen ja itse lähelle 30v, ei enää kysellä siitä miksi pilasin nuoruuteni :D Lapsikin on kaikin puolin fiksu tapaus, liikkuu paljon ja ajattelee omilla aivoillaan. Proud mama :D
Vierailija kirjoitti:
Sain lapsen 20 vuotiaana jolloin takana 3 vuoden parisuhde. Monesti kuullut samat kysymykset ja ihmetelty miksi niin nuorena piti. Nyt kun lapsi on kouluikäinen ja itse lähelle 30v, ei enää kysellä siitä miksi pilasin nuoruuteni :D Lapsikin on kaikin puolin fiksu tapaus, liikkuu paljon ja ajattelee omilla aivoillaan. Proud mama :D
Vieläkö lapsen isä on kuvioissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
18 vuotias on ihan lapsi vielä, liian nuori äidiksi on ! Aikanaan kasarilla lukiossa kukaan ei saanut lasta. Ei tietenkään, oltiin sen verran fiksuja. Ymmärsimme olevamme liian nuoria äideiksi.
Mutta amikseen menneistä peruskoulukavereista useampikin sai lapsen 17 - 18 vuotiaana. Ne kouluajan kovikset. No arvatkaa miten heillä meni, olivatko lapsen isän kanssa yhdessä kun lapsi oli parivuotias ? Tai olivatko ollenkaan lapsen isän kanssa parisuhteessa ? No eivät olleet.
Ja mitä niistä lapsista tuli? Harvoista tuli kunnollista työssäkävijää tai pitkälle opiskellutta. Vankilassa kyllä osa niistä lapsiparoista ollut.
Teiniäitien parisuhteet ei kestä, hommavat jatkuvasti uusia miehiä kotiin ja lapset on vaan tiellä. Ja isäpuolien vihan kohteena.
18-vuotias poika on ihan lapsi vielä, liian nuori isäksi on. 19-vuotias poika on myös liian nuori menemään armeijaan!
Miksi teiniäiti hommaa kotiin miehiä? Miksei oman ikäisiä teinipoikia? Siksikö että teinipoika on lapsellinen ja epäkypsä?!
Onko ne mainitsemasi miehet nuoria vai vanhoja?
Mikäli 18-vuotiaiden äitien poikaystävät on samanikäisiä, kyseessä on teini-isä.
Teinipoikien parisuhteet ei kestä, koska he ovat liian nuoria ja lapsellisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain lapsen 20 vuotiaana jolloin takana 3 vuoden parisuhde. Monesti kuullut samat kysymykset ja ihmetelty miksi niin nuorena piti. Nyt kun lapsi on kouluikäinen ja itse lähelle 30v, ei enää kysellä siitä miksi pilasin nuoruuteni :D Lapsikin on kaikin puolin fiksu tapaus, liikkuu paljon ja ajattelee omilla aivoillaan. Proud mama :D
Vieläkö lapsen isä on kuvioissa?
En ole se jolta kysyt.
Ero tulee myös vanhemmille äideille siinä missä nuoremmille, syyt voivat olla erit mutta lopputulos sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen kuin kerroit olevasi yh, jo tekstisi alkupuolella lukiessani päätin kirjoittaa, että harva noin nuorena lapsen saanut pysyy lapsen isän kanssa yhdessä. Se on huono asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä ole mitään ihmettelemistä, että 18 vuotiaana on vielä epäkypsä. Uskallan väittää, että iso osa on. Äitinä oleminen on jokatapauksessa erilaista 18 vuotiaana kuin nelikymppisenä. Henkilökohtaisesti ajattelen, ettei noin nuorena "pitäisi" saada lasta. Mutta minulle on ihan ok, jos joku sellaisen elämän itselleen valitsee, osa teini-äideistä pärjää ihan hyvin.
18-vuotias on täysi-ikäinen aikuinen, toisin kuin vaikkapa 14-vuotias.
18-vuotias ei ole mikään teini!
Tai jos onkin, niin ei ainakaan enää alaikäinen..
Jos 18-vuotias on teini, niin 18-vuotias poikakin on teini.
Armeijan nuorimmat alokkaat ovat tuolla periaatteella teinipoikia...
SevenTEEN, eight TEEN, nineTEEN, twenty.
Englanninkielisissä maissa ehkä noin. Mutta suomenkielisen teini-sanan etymologia ja merkitys on toinen. Teini-,ikä jatkuu pariinkymmeneen vuoteen ja ylikin.
Mun isä oli 18-vuotiaana jo sodassa rintamalla kuten muutkin lukioluokkansa pojat, vaikkei siihen aikaa 18-v ollut edes täysi-ikäinen.
Täysi-ikäisyys on ihan vaan ihmisen päättämä ikä. Aivot kehittyy 25-vuotiaaksi saakka.
Ystäväperheessämme yksi tytöistä sai lapsen saman ikäisenä kuin ap. Minusta hän oli valmis äidiksi jo noin viisivuotiaana, näin kärjistetysti sanoen, eikä raskausuutinen millään lailla hätkäyttänyt tai saanut miettimään onko hän valmis äidiksi. Tiesin, että on. Pian tuli toinenkin lapsi ja kaikki yhä hyvin.
Miksiköhän ihmiset jaksavat spekuloida toisten elämänratkaisuista?Pakko tunnustaa, etten itse jaksaisi lähteä kaivelemaan kenenkään valmiuksia vanhemmuuteen. Jokainen elää niin kuin parhaaksi uskoo. Tietysti neuvojia riittää aina ja se onkin taito, että pitää suunsa kiinni.
Minulta kysyttiin 22-vuotiaana kahden lapsen äitinä, että onko lapsillani sama isä. Kaikenlaisia kyselyjä olen muutenkin saanut kuulla, mutta tuosta kyllä pahoitin mieleni. Eikä kysely tai ihmettely ole vieläkään loppunut, vaikka olen jo yli 40. Aina jotkut jaksavat yllättyä, kuinka minulla voi olla jo niin isot lapset.
Nainen on hedelmällisimmillään 18 - 20 -vuotiaana, joten ei mitään negatiivista ajatusta siitä, että tekee lapset silloin kun luonto on sen tarkoittanut. 25-vuotiaana alkaa hedelämällisyys jo laskea, kuten koko muukin kroppa alkaa pikkuhiljaan rapistua, myös aivot. Ihmisen aivot ovat kehittyneet 25-vuotiaana nimenomaan siksi, että se ikä on suurinpiirtein se piikki, ja sitten alkaa se alamäki. Ennen alamäki toki oli lyhempi, ja jossain päin maailmaa edelleenkin, kun elinajanodotus oli siinä 40v. Vaikka ihmiset elää nykyään pidempään, ei luonto sitä tiedä eikä ota huomioon.
18-vuotias on aikuinen, ja täysin vapaa tekemään ihan mitä vaan muutkin aikuiset, joten ei mitään syytä miksi ei tekisi lapsia ajoissa eikä vasta sitten kun kolmevitosena on riskisynnyttäjä iän takia. Nuorena jaksaa hoitaa lapsia, ja isovanhemmatkin ovat vielä jaksavia joskus hoitamaan lastenlapsiaan. Lapsilla on oikein hyvä elämä.
Alue: Aihe vapaa