Asunnon osto puoliksi mahdollisen tulevan exän kanssa?
Ollaan siis jauhettu eroamisesta jo vuosi; suhde on myrskyinen ja riitaisa. Silti teoriassa voimme tulla toimeen, jos näemme tarpeeksi harvoin. Niinpä tuli mieleen sellainen, että asuisimme erillään, mutta melko lähekkäin kuitenkin lasten takia. En ole varma, aiommeko ottaa virallisesti avioeroa, mutta muuttaisin lasten kanssa toiseen asuntoon lähistölle. Dilemmana on vain se, että itselläni ei ole kovinkaan paljon ylimääräistä, kun taas miehelläni on reilusti omaisuutta. Hän voisi kustantaa asuntoon käsirahaa ja remonttia, mutta ottaisimme pankkilainan puoliksi. Kyse on varsin kohtuuhintaisesta asunnosta ja mies jäisi asumaan nykyiseen asuntoomme. Kuulostaako ajatus kovinkin pöhköltä vai mitä mieltä olette? :)
Kommentit (8)
Mieheni siis hamuaa sijoituksia ja itse tarvitsisin asunnon itselleni ja lapsille ja omistusasunnon puolikas tulisi vuokra-asuntoa halvemmaksi, kun lasketaan lainan lyhennysten puolikas ja vastike yhteen. Riski olisi molemmille osapuolille pienempi. Ja emme voi asua miehen kanssa enää yhdessä ja lisäksi nykyinen asunto on neljälle henkilöllekin aivan liian pieni & mies ei ole suostunut muuttamaan isompaankaan, mutta kaksi pienempää asuntoa hänelle käy hyvin. Toki voisin ostaa sen asunnon yksinkin, mutta en ole ihan varma, saisinko niin paljon yksin lainaa ja en ole aiemmin ostanut asuntoa, joten hieman jänskättää se riskinotto, joten olisi mukavampaa ostaa se puoliksi. Silti tosiaan haluan olla erossa miehestäni ja ehkä tavata jonkun toisen jossain välissä. Mies tosin itsekin sanoi, että saattaa tavata jonkun, joten elisimme toistaiseksi kulissiavioliitossa, mutta oikeasti erillään.
Vierailija kirjoitti:
MIksi et vuokraa?
Asumme kaupungissa, jossa vuokra-asunnot maksavat hunajaa. Omistusasunto tulee halvemmaksi, kunhan onnistuu saamaan lainaa.
Miksi lasten pitäisi muuttaa samalla? Lapset jäävät nykyiseen kotiin ja aikuiset saavat reissata kämpästä toiseen. En muutenkaan ymmärrä miksi lapset tulisivat sulle, jos oot köyhä
Mies siis suostuu maksamaan puolet lainasta, joka olisi hänelle sijoitusasunto ja jossa sinä ja lapset asuisivat ? Kuulostaa kyllä melko reilulta, sillä jos hän ottaisi lainan yksin ja vuokralaiseksi jonkun muun, saisi hän koko lainanlyhennyksen vuokrasta. Olisiko tuo jotenkin osa elatusmaksuja?
Jos teette tarpeeksi selvän ja yksityiskohtaisen kirjallisen sopimuksen asuntoon liittyvistä raha-asioista ja olette tarpeeksi tyytyväisiä sopimukseen ja noudatatte sitä. Mitä, jos mies haluaa irrottaa sijoituksensa? Joudut muuttamaan?
Vierailija kirjoitti:
Miksi lasten pitäisi muuttaa samalla? Lapset jäävät nykyiseen kotiin ja aikuiset saavat reissata kämpästä toiseen. En muutenkaan ymmärrä miksi lapset tulisivat sulle, jos oot köyhä
En ole köyhä, vaan hyväpalkkaisessa työssä, mutta itselläni ei ole kiinteää varallisuutta tai säästöjä (tosin ei myöskään velkoja). Meillä on tiettyjä muita seikkoja, joiden vuoksi lasten olisi hyvä olla mieluummin minun luonani. Mieskin oli halukas muuttamaan siihen uuteen asuntoon, joka on siis noin 300 metrin päässä nykyisestä kodista, mutta ajattelin sen olevan meille kolmelle parempi, sillä päiväkotikin olisi siinä lähes puolta lähempänä.
Vierailija kirjoitti:
Mies siis suostuu maksamaan puolet lainasta, joka olisi hänelle sijoitusasunto ja jossa sinä ja lapset asuisivat ? Kuulostaa kyllä melko reilulta, sillä jos hän ottaisi lainan yksin ja vuokralaiseksi jonkun muun, saisi hän koko lainanlyhennyksen vuokrasta. Olisiko tuo jotenkin osa elatusmaksuja?
Tavallaan kyllä, tavallaan ei. Hänelle se olisi tosiaan vain sijoitus ja ratkaisisimme nykyisen ongelmamme. Voisin tosiaan jäädä lasten kanssa nykyiseen asuntoomme asumaan, mutta siihen liittyy todella paljon ikäviä muistoja. Lisäksi mieluummin muuttaisin asuntoon, joka olisi puoliksi nimissäni (nykyinen asunto on vain miehen nimissä). Olen myös harkinnut, että jossain vaiheessa hankkisin suuren asumisoikeusasunnon, sillä itselläni on erittäin vanha järjestysnumero. Tosin se ei vieläkään riittänyt tavoittelemaani asuntoon, sillä täällä päin haluttuihin kohteisiin on tarvittu melkein 20 vuotta vanhoja numeroita. Niissäkin on toki varallisuusrajat, mutta realistisesti ajatellen voisin ehkä saada joskus viiden vuoden päästä omalla numerolla toivomani asunnon ja siinä vaiheessa mulla ei olisi vieläkään liikaa varallisuutta niitä ajatellen, sillä siitä omistusasunnon puolikkaasta olisi vielä reilusti velkaa.
MIksi et vuokraa?