En ymmärrä vanhempia, jotka eivät velvoita lapsiaan liikkumaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinkas pakotat teinin liikkumaan?

Minä kysyin omalta teiniltä, haluaako mennä lumilauta- vai laskettelukurssille. Aluksi sanoi, että ei kiinnosta. Sanoin, että sitten hiihdetään murtsikkaa yhdessä. Ostin käytetyt sukset ja monot ja sanoin, että kuukausirahaa ei tule, jos ei joko opettele laskettelemaan, lautailemaan tai käy hiihtämässä äidin kaverina. Teini päätyi lumilautailukurssille ja puhui kaverinsakin mukaan. Yhdessä kävivät kurssin jälkeen lähes joka viikonloppu lautailemassa. Minä vein omalla autolla ja hain 3-4 tunnin päästä takaisin. Nyt kausi on ohi, mutta ehkä ensi vuonna ei tarvitse pakottaa lautailemaan. Kesällä hän pyöräilee Jopollaan. Meiltä on 3,5 km keskustaan ja minä en häntä sinne kuljeta autolla. Jos sataa, voi mennä bussilla, muutoin pyöräilee monta kertaa viikossa.

Tällä keinolla kasvatetaan nuori, joka ottaa hatkat sieltä rinteestä, vetää pään sekaisin jollain ja tekee muutenkin taatusti kaiken juuri päinvastoin kuin vanhemmat toivovat. Että onnea vaan!

Eiköhän kaikki nuoret joskus vedä pään sekaisin? Musta kuulostaa hyvältä se, että joku jaksaa viedä rinteeseen ja vastaavaa. Mulla ei ollu edes pyörää, kun ei ollu varaa. Lumilautahommia olis ollu turha toivoa, ei ollu varaa. Se oli sellasta ostarilla notkumista 11-16-v. Ei mulla paljon sääntöjä ollu kotona. Mitään uutta ei voinu kokeilla, ei ollu varaa. Sen jälkeen muutin poikaystävälle. Omasta kokemuksesta voin sanoo, että välittämistä on se, että katsoo missä teini liikkuu, pitää kotiintuloajat ja jaksaa vääntää säännöistä.

Liikkuminen on terveydelle yhtä tärkeää kuin syöminen. Harva äiti antaisi lapsensa olla kokonaan syömättä, joten miksi annetaan maata liikkumatta?