Onko synnytyskipu ihan kamalaa?
Kommentit (31)
On, tosin unohdin sen kokonaan jälkeenpäin.
Ei todellakaan kannata hankkia lapsia, se synnytyskipu on aivan sietämätöntä. Sektio on ok.
Kokemuksia vain sektioista, ei tuntunut mitään kipuja missään välissä eikä paikat menny sanonko mikskä. Suosittelen :)
Ei se kivaa ollut, mutta ei sitä jälkeenpäin muista.
Kaaduin lapsena naamalleni ja katkaisin etuhampaani, ja muistan ajatuksena että sattuihan se, mutta ei sitä kipua kipuna muista. Sama juttu synnytyksen kanssa.
Tosin mulla on myös vissiin aika korkea kipukynnys: ekan lapsen tullessa en ollut avautumisvaiheessa sanottavan tuskainen. Vasta sitten sattui kun joutui istumaan taksissa aloillaan, ja makaamaan käyrillä sen puoli tuntia sairaalassa.
Luinkin just että normisynnytyksessä avautumisvaiheen kivun on tarkoitus pitää äiti liikkeessä jotta lapsi pääsisi etenemään synnytyskanavassa.
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksia vain sektioista, ei tuntunut mitään kipuja missään välissä eikä paikat menny sanonko mikskä. Suosittelen :)
Kokemus vain yhdestä alatiesynnytyksestä ja episiotomiasta: kestihän se haavan parantelu, mutta värkistä tuli mun kannalta tuntoherkempi ja nautin penetraatioseksistä nykyisin aivan eri tavalla.
Kummallakin menetelmällä varmasti puolensa.
On se todella paskamaista, mutta siihen on saatavilla kivunlievitystä, ja sen aika jännästi unohtaa jälkeenpäin. Minun mielestäni pahinta oli avuttomuuden tunne. Silti tuntuu, että pelkäsin turhaan etukäteen. Naisen keho on suunniteltu synnyttämään, ja moderni lääketiede auttaa.
Synnytin kaksi kuukautta sitten, ja synnytyksen aikana vannoin, että ei enää ikinä. Nyt tuntuu jo siltä, että voisin minä vielä toisenkin lapsen.
No mä en tuntenu mitään epiduraalin vuoksi, ehti vaikuttaa ponnistusvaiheenkin. Enempää lapsia en ole hankkimassa joten en tiedä millainen se sitten on jos ei ole epidruraaliaassss
Noh, omasta kokemuksesta sanon että onneksi sitä kivun kamaluutta ei osannut kuvitella etukäteen, muuten ois ollu hirveet pelot ennen synnytystä. Mut sattu kyl niin paljon viimiset supistukset et aattelin ettei tästä hengissä voi selvitä :D
Kivunlievityksellä ei tunnu miltään. Pahempia olivat synnytyksen jälkeiset kivut vessakäynnin yhteydessä.
No jos oot tiukka ni suosittelen sektiota, ITselläni päättyi hätäsektioon.
Ja epiduraalia en saanut kuin vasta just ennen ponnistusta, koska ei ollu lääkäriä saatavilla sitä laittamaan... t.9
Mä koin kivun lievemmäksi kuin etukäteen kuvittelin. Ei synnytys muutenkaan ollut sellainen kauhukokemus kuin millä mua kovasti peloteltiin.
Minusta ei ollut. Itse pelkään lääketieteellisiä toimenpiteitä, joten kivunlievitystä en huolinut - pelkään puudutuksia enemmän kuin kipua. Supistukset oli minulla samanlaisia kuin kuukautiskivut joka kuukausi menkkojen ekana päivänä. Siinä vaiheessa kun vauva alkoi tulla synnytyskanavaan tuntui epämukavaa halkeamisen tunnetta, ja emättimen aukolla kipua kun vauva tuli siitä ulos, mutta nämä epämiellyttävimmät vaiheet olivat varsin lyhytaikaisia. Repesinkin ekassa synnytyksessä vähän välilihasta, mutta ei se synnytys silti minusta sietämättömän kivulias ollut. Hassua kyllä, toipuminen repeämästä oli kipeämpää ja kesti viikkoja. Ulostus- tai virtsaamistarve aiheutti kauhua, koska repeämään osui aina jotain ja se sattui enemmän kuin synnytys minulla. Samoin en pystynyt aikoihin istumaan.
Käytössä oli lämpögeelipussit+ilokaasu+epiduraali
Helppoa oli ku heinänteko. Vaikeinta oli pysyä hereillä ku väsytti niin s*atanasti ja mua inhotti se mun ronkkiminen kokoajan. Enempää en lapsia meinaa hankkia.
Itselläni kokemus kahdesta sektiosta.
Mä en epiduraalin ansiosta tuntenu yhtään mitään, ainoa ikävä asia oli pään tuleminen ulos..siis aivan järkyttävän epämukava tunne :D en enää synnyttäisi alakautta.
Mulla käynnistettiin synnytys. Sitä sanotaan, että kivut olisi sen takia kovemmat. Ja kyllä, ne supistukset sattui. En voinut kuvitellakaan, että niin kovaa kipua voi edes tuntea. Sen sijaan ponnistusvaihe ei ollut paha. Katotaan nyt tuleeko toista lasta :D
en suosittele alateitse synnyttämistä, terveydenhuoltokin suosittelee sitä tasan ja ainoastaan resurssien vuoksi -> tulee halvemmaksi.
On se kamalaa, jos kivunlievitys ei toimi tai sitä ei ehdi saamaan. Synnytyskipu kuitenkin jää sinne synnytyssaliin, joten kipu ei ole ollut mulle mikään kynnyskysymys synnyttämiselle. Toki arkuutta ymv. on synnytyksen jälkeenkin, mutta mulla ainakin täysin siedettävässä mittakaavassa.
Itse pelkäsin sektiota enemmän kuin ruttoa ja välilihan leikkaamista. Kummaltakin vältyin onnekseni ja selvisin pienillä repeämillä. Mä olisin ihan oikeasti tarvinnut pelkopoliaikoja, jos synnytystavaksi olisi määrätty (suunniteltu) sektio.
From hell.
Mutta elämys sekin...