Lasten myötä olen erakoitunut...

Vierailija kirjoitti:

On lapsia, aviomies, ihana koti... ja kaikki hyvin päällisin puolin. Huolehdin itsestäni, näytän hyvältä ja hyvin voivalta vaimolta. Mutta olen ihan hukassa itseni kanssa sisäisesti. Väsynyt henkisesti ja fyysisestikin. En jaksa väsymyksen keskellä pitää yhteyttä keneenkään. Olen kuin lukossa tässä elämässä. Ja aviomies on osallistuva ja auttaa. Silti tuntuu kuin tämä ei olisi ollenkaan minun elämää enää:( auttakaa mitä voi tehdä. Mistä tämmöinen johtuu. Pelottaa ja ahdistaa ihan liikaa jo:( en koe olevani masentunut, olenko siltikin? Kukaan ei uskoisi miltä minun sisällä tuntuu, kuinka huono olo on usein.

Lisään vielä.. On ollut myös vaikeita aikoja liitossamme/elämässämme mutta niistä on selvitty. Tai luulen niin. Joskus mietin onko vaikeuksia ollut liikaa ja tämä olo heijastuu siitä:( AP

Onko avioliitto kunnossa??

Sulla ei ole mitään omaa elämässä.Elät miehen ja lasten kautta. Työssäkäynnissä on se hyvä puoli,että on jotain omaa sosiaalista elämää ja tekemistä.Se vaan on niin,että ihminen erakoituus ja menee omiin maailmoihinsa,jos ei tee mitään. Eli jotain omaa tekemistä täytyy olla vaikkei taloudellisesti tarvitsisikaan töissä sun käydä.

Minkä ikäinen olet? Missäpäin asut?

Vierailija kirjoitti:

Sulla ei ole mitään omaa elämässä.Elät miehen ja lasten kautta. Työssäkäynnissä on se hyvä puoli,että on jotain omaa sosiaalista elämää ja tekemistä.Se vaan on niin,että ihminen erakoituus ja menee omiin maailmoihinsa,jos ei tee mitään. Eli jotain omaa tekemistä täytyy olla vaikkei taloudellisesti tarvitsisikaan töissä sun käydä.

Käyn töissä. Olen ollut myös kotiäitinä. Opiskellutkin.. Olotila hetkeksi poistui kun palasin töihin, mutta on jälleen päällä päivittäin. Koen elämäni tyhjänä vaikka se ulkopuolisen silmin on ihan täynnä hommaa.. Arjessa liian vähän tunteja. Mutta kuin seuraisin elämää sivusta ja kokisin sen vääränlaisena:( AP

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen olet? Missäpäin asut?

Miksi kysyt tämmöistä? AP

Lisää kommentteja jos vain saisin apua niistä.. AP

Olet ollut tauotta töissä oman elämäsi suorittajana liian pitkään. Taitaisi olla aika saada etäisyyttä asioihin? Pöhköksihän siinä tulee ja kadottaa itsensä. Töissä on helppo jatkaa samaa rataa.

Hei mulla on täsmälleen sama tilanne. Olen ollut kotona ja töissä hommissa nyt viisi vuotta putkeen ja alan olla täysin erakoitunut. En jaksa pitää yhteyttä keneenkään ja on alkanut tulla outoa ahdistusta. Avioliitto on kunnossa. Meille on kuitenkin sattunut paljon vastoinkäymisiä muilla elämänalueilla mutta niistä pn selvitty. Olen huomannut että mikä tahansa oma ( työ, koira, käsityöt, ystävät) nostaa mua heti tästä alhosta. Olet pärjännyt paremmin kuin minä. Itse en ole jaksanut huolehtia itsestäni ja olen alkanut esim ilkeilemään lapsilleni. Mutta parempaa kohti!