"Olet liian hyvä minulle" ja muita pas**-selityksiä jätetylle.
Kuka haluaisi tyytyä vähempään kuin liian hyvään, jos sellaista on saatavilla? Jos suhde ei sytytä, haluan mieluummin reilusti kuulla, että kiitos seurasta, en halua jatkaa suhdetta kanssasi. Ei siinä kummempaa selittelyä tarvitse.
Kommentit (10)
Joo, aina ne samat "olet kaunis, älykäs ja mukava nainen" saa kuulla, mutta paskaahan se on. Jos olisin, en tulisi jätetyksi alkujaankaan.
8v liitto takana ja mies totesi, että tämä on nyt tässä.
Olet kaunis ja ihana, fiksu nainen. Löydät varmasti uuden miehen. Niiiiin liiipalaapaa.
"Sinä et ole koskaan rakastanut minua". ööö, sen verran olen psykaa lukenut että osaan sentään omat tunteeni eritellä, mutta kiva että sinä tiedät paremmin.
Kyl yksi nainen oli mulle oikeasti liian hyvä.
Kaunis, kiltti, ahkera, hellä... kaikessa minun vastakohtani.
En kestänyt omaa paskaa käytöstäni häntä kohtaan. Yritin muuttua, mutten pystynyt. Sanoin hänelle, että on liian hyvä minulle ja hänen olisi parempi etsiä joku vertaisensa eikä tuhlata aikaansa kanssani. Välitin hänestä ja kun hän ei itse ymmärtänyt lähteä, lopetin jutun itse. Haaskuun olisi mennyt kanssani.
Olen jättänyt useammankin miehen kertomalla, että he ovat aviomiesainesta. Tarkoitti, että ei sytyttänyt, mutta toki näin, että he olivat erinomaisia miehiä joista olisin ollut toisessa elämäntilanteessa hyvinkin kiinnostunut.
Huonoin slogan mieheltä on ollut minulle, että itsevarmuus naisessa on turn off. Niin, olen aina ollut itsevarma (ulospäin enemmän ujo), pidän tätä ehdottomana vahvuutenani.
Vierailija kirjoitti:
Kyl yksi nainen oli mulle oikeasti liian hyvä.
Kaunis, kiltti, ahkera, hellä... kaikessa minun vastakohtani.
En kestänyt omaa paskaa käytöstäni häntä kohtaan. Yritin muuttua, mutten pystynyt. Sanoin hänelle, että on liian hyvä minulle ja hänen olisi parempi etsiä joku vertaisensa eikä tuhlata aikaansa kanssani. Välitin hänestä ja kun hän ei itse ymmärtänyt lähteä, lopetin jutun itse. Haaskuun olisi mennyt kanssani.
Tuttu tarina omalta kohdalta, kävin 15v sitten todella pohjalla ja onnistuin sössimään kaiken mahdollisen ympäriltäni. Onneksi jossain sumean mieleni sopukoissa tajusin että vetäisin maailman suloisimman tytön lopulta mukanani syvälle paskaan ja pilaisin hänenkin elämänsä ja tajusin häipyä. Muutama vuosi meni vielä ennenkuin sain itseni kasaan ja jaloilleni. Mut ei niin paljon paskaa ettei siihen mahtuisi jotain hyvääkin, tapasimme uudellen sattumalta 6v sitten ja nyt olemme olleet 4v naimisissa. Pelottaa pelkkä ajatuskin mitä olisin saanut aikaan ellen olisi tajunnut lähteä.
Ps. Tiedän kyllä ettei tämä ole sitä mitä ap tarkoitti, mut joskus tuo "liian hyvä mulle" pitää kyllä paikkaansa.
Susta saa joku vielä hyvän miehen jossain, mutta itse henk.koht. tykkään jännämiehistä, enkä tuollaisista kilteistä miehistä, mutta kyllä teille kilteille miehille löytyy ottajansa.
Vierailija kirjoitti:
Susta saa joku vielä hyvän miehen jossain, mutta itse henk.koht. tykkään jännämiehistä, enkä tuollaisista kilteistä miehistä, mutta kyllä teille kilteille miehille löytyy ottajansa.
En tiedä oliko tämä minulle tarkoitettu (siis viesti 8), mut jos oli, niin pidä vain jännämiehesi. Siihen elämään mulla ei ole pienintäkään kaipuuta. Siitä elämästä kiltteys oli kaukana. Mulla on nyt rinnallani juuri se ihminen jonka rinnalleni haluan. En usko että voisin löytää mitään parempaa.
Joo, onhan noita kaikennäköisiä kuultu. Yhdelle olin kuulemma "liian hyvännäköinen" (oon ihan tavis), ei uskaltanut liikkua mun kanssa missään kun pelkäsi saavansa muut miehet kimppuunsa. Just joo :D