Ihastunut tulkitsee kaiken väärin haaveillessaan ihastuksestaan

Ja tältä päivältä taas lisää:

-ihastukseni on vihastuneen oloinen minulle ja välttelee minua, koska on niin ihastunut (totuus: ihastukseni välttelee minua, koska olen hänen mielestään ärsyttävä. Ihastuneet ihmiset haluavat jatkuvasti olla toistensa seurassa, ei vältellä toisiaan)

-ihastukseni käyttää jotain ihanan tuoksuista dödöä tms. saadakseen minut kuumaksi (totuus: hän käyttää sitä dödöä ihan joka päivä ja itseään varten)

Ap

Oli pakko nostaa tämä keskustelu, kun tilanne jatkuu samanlaisena edelleen 😄. Samat merkit toistuu vuoronperään päivästä toiseen.. Ja järki on kadonnut päästäni taas totaalisesti..

Ap

Ihana ketju :D

En muista enää omia tunnustuksia kun olen jo vanha akka ja nuo aviomiehen osoittamat ihastuksen merkit on toivottavasti ihan oikeita, mutta minulla on eräs käänteinen tarina. Parhaalla silloisella kaverillani oli veli vain vuoden ikäerolla, ja tämä veli pyöri tietty samoissa tansseissa. Kerran huomasin että veli katseli minua pitkään ja menin sitten jostain epäselvästä syystä kysymään häneltä että onko hänen siskonsa vielä tullut paikalle. 

Veli päätteli tästä että olen varmaan ihastunut häneen.

Naimisissa oleva työkaveri katsoo minua pitkään ja hymyilee ujosti. Näytän varmaan sen vaimolta johon on varmaan korviaan myöten rakastunut.

Miten sitten kun on piitkät katseet, ystävällisyyden ja huumorimielellä otetut vitsailut tulkinnut siten, että saa vastakaikua? Sitten soitellen sotaan ja tekemään rohkea avaus. Huomata, että on ollut väärässä kun toinen on wtf. Onneksi nolouteen ei voi kuolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi olla optimisti kuin pessimisti.

Pötyä. Pessimisti ei pety ja yllättyy vain positiivisesti.

Kokemukseni mukaan pessimistit ne vasta pettyykin - odottavat naama näkkärillä pahinta tapahtuvaksi ja pettyvät sitten, kun odotukset kävivätkin toteen. Jos sattuukin jotain iloista ja onnellista, pessimisti kääntää senkin ikäväksi - "ei tämä kuitenkaan kestä, menee kohta kuitenkin päin helvettiä". Yksi piintynyt pessimistituttuni voitti rahapelissä ihan kivan summan rahaa - sai talon maksettua ja uuden auton. Heti harmitti, kun ei osunutkaan se päävoitto :D Ja leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä :D 

mies123456789 kirjoitti:

Miten sitten kun on piitkät katseet, ystävällisyyden ja huumorimielellä otetut vitsailut tulkinnut siten, että saa vastakaikua? Sitten soitellen sotaan ja tekemään rohkea avaus. Huomata, että on ollut väärässä kun toinen on wtf. Onneksi nolouteen ei voi kuolla.

Jos ihastuu oikeilla perusteilla eli luonteeseen ja siihen että synkkaa, kiusallisuudesta päästään kyllä nopeasti yli puolin ja toisin, kokemusta on :). Sanat on hyvä harkita, mutta liikaa ei kannata hautoa, siinä menee potentiaalinen rakkaus tahi todellinen ystävyys (=kun ihastuminen ei enää sotke) ohi.

Mites sitten kun pitäisi tulkita ihastusta pelkän sähköpostikommunikoinnin avulla 😂 T. työkaveri ulkomaalainen

Paras ketju aikoihin =D Tuttua on, vaikka itse olen alusta asti tajunnut sen, että ihastumiseni kohde on täysin mahdoton - toisin sanoen, on täysin poissuljettua ja mahdotonta, että tämä mies olisi ihastunut kaltaiseeni vanhaan ämmään :D Olemme kyllä hyvin läheisiä ja tulemme toimeen erittäin hyvin keskenämme. Mutta... =D

Hän kiukuttelee minulle, *koska on itseltäänkin salaa ihastunut minuun* (tähtien välinen teema toistuu joka kohdassa) ja tuntee voivansa turvallisesti osoittaa minulle negatiivisetkin tunteensa. Totuus - jätkä kiukuttelee kaikille ja kaikkialla.

Kun hän ojentaa minulle jotain tai ottaa minulta jotain, hän pitää kädestäni kiinni hiukan liian kauan tähdet. Totuus: hän ei halua, että esine tippuu. JA liian kauan on ihan omassa päässäni. 

Hän pelleilee kanssani ja puhuu levottomia tähdet. Totuus: hänestä minä olen todella kiva, minun kanssani on hauska hassutella ja kaiken lisäksi olen samalla aaltopituudella hänen kanssaan. Kaikki hänen kaverinsakin toimivat noin. 

Hän kertoo minulle salaisuuksiaan tähdet. Totuus: Minä olen luotettava ja osaan myös ottaa asioihin rakentavasti kantaa. 

Hän katsoo minua silmiin puhuessaan minulle tähdet. Totuus: voi hyvänen aika.... huoh. 

=D =D =D No, onneksi minä älyän itsekin älyttömyyteni ja tiedän ihan täsmälleen, mistä on kysymys =D Enkä ainakaan toivottavasti itse anna minkään valtakunnan merkkejä ihastumisestani. 

mies123456789 kirjoitti:

Miten sitten kun on piitkät katseet, ystävällisyyden ja huumorimielellä otetut vitsailut tulkinnut siten, että saa vastakaikua? Sitten soitellen sotaan ja tekemään rohkea avaus. Huomata, että on ollut väärässä kun toinen on wtf. Onneksi nolouteen ei voi kuolla.

Uuuuhhhhh.... juuri tuollaisen pelossa en koskaan tee sitä rohkeaa avausta =D 

Kyllä ne välttelemiset voi hyvinkin olla ihastuksen merkkejä, ainakin itselläni. Kun ei ole koskaan seurustellut niin kyllähän siinä itsevarmuus puuttuu töllötellä toista estoitta pitkiä aikoja.

Minä luulin että kuvittelin ne merkit (punastuminen, lähelle hakeutuminen jne) mutta mies olikin oikeasti ihastunut. Nyt ollaan yhdessä :D

Vierailija kirjoitti:

Ja tältä päivältä taas lisää:

-ihastukseni on vihastuneen oloinen minulle ja välttelee minua, koska on niin ihastunut (totuus: ihastukseni välttelee minua, koska olen hänen mielestään ärsyttävä. Ihastuneet ihmiset haluavat jatkuvasti olla toistensa seurassa, ei vältellä toisiaan)

-ihastukseni käyttää jotain ihanan tuoksuista dödöä tms. saadakseen minut kuumaksi (totuus: hän käyttää sitä dödöä ihan joka päivä ja itseään varten)

Ap

Minä kyllä välttelen ihastustani. Sillä mikä olisi nolompaa jos paljastuisin ja osoittaisin heikkouteni. Miehillehän tunteiden paljastaminen on merkki heikkoudesta. Siksi pakenen nopeasti "kiireiden vuoksi" jos tämä tulee juttelemaan. Monta vuotta mennyt näin etänä erään unelmieni naisen osalta. Ehkä joku päivä olen niin rohkea että voin olla heikko ja tunteellinen ihastukselleni.

M

Vierailija kirjoitti:

Minä luulin että kuvittelin ne merkit (punastuminen, lähelle hakeutuminen jne) mutta mies olikin oikeasti ihastunut.

Sama, sitä luulee ylitulkitsevansa mutta on tulkinnut ihan oikein. :D Ihastuin työkaveriin ja hän minuun, molemmat ollaan varattuja. Päätettiin, ettei tehdä asialle mitään, mutta tässä ollaan nyt tasapainoteltu jonkin aikaa eikä sekään helppoa ole.

Yksipuolinen työpaikkaihastus on turvallisempi vaihtoehto, pidä se. :) Mutta joskus merkit ovat sittenkin oikeita, ja jos ne ovat, tiedät sen intuitiivisesti kyllä.

Mulle ei koskaan tulisi mieleen, että seuran välttely kertoisi ihastuksesta. Muuten tuttu lista.

Mietin itse sitä, kun ihastuksen kohteeni oli aluksi ystävällinen ja hymyili usein...nytkin asiallinen ja kohtelias, muttei enää hymyile, ja ilmaisee pienin elein ettei ole kovin innokas juttelemaan. Muetin johtuuko se siitä, että mies on huomannut ihastukseni, ja yrittää kohteliaasti ilmaista ettei tunne samoin.

Vierailija kirjoitti:

Minä taas olen jättänyt ilmiselvät ihastumisen merkit huomioimatta, vaikka olisin mieheen itsekin ihastunut. Ei ole auttanut, että mies hakeutuu jatkuvasti seuraani ja on mukava - sehän on sitä kaikille naisille. Vasta kun mies lopulta tekee kunnon aloitteen uskallan todeta, että onkohan se kiinnostunut sittenkin.

Tämä on hyvä taktiikka! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä luulin että kuvittelin ne merkit (punastuminen, lähelle hakeutuminen jne) mutta mies olikin oikeasti ihastunut.

Sama, sitä luulee ylitulkitsevansa mutta on tulkinnut ihan oikein. :D Ihastuin työkaveriin ja hän minuun, molemmat ollaan varattuja. Päätettiin, ettei tehdä asialle mitään, mutta tässä ollaan nyt tasapainoteltu jonkin aikaa eikä sekään helppoa ole.

Yksipuolinen työpaikkaihastus on turvallisempi vaihtoehto, pidä se. :) Mutta joskus merkit ovat sittenkin oikeita, ja jos ne ovat, tiedät sen intuitiivisesti kyllä.

Minä pyrin aina ihan tietoisesti alitulkitsemaan kaikki "merkit" etten vaan sorru luulemaan viehätysvoimastani liikoja - varsinkin ihastukseni kohteen todelliset tai olemattomat merkit. 

Vierailija kirjoitti:

Mulle ei koskaan tulisi mieleen, että seuran välttely kertoisi ihastuksesta. Muuten tuttu lista.

Mietin itse sitä, kun ihastuksen kohteeni oli aluksi ystävällinen ja hymyili usein...nytkin asiallinen ja kohtelias, muttei enää hymyile, ja ilmaisee pienin elein ettei ole kovin innokas juttelemaan. Muetin johtuuko se siitä, että mies on huomannut ihastukseni, ja yrittää kohteliaasti ilmaista ettei tunne samoin.

Tietysti valtaosa käyttäytyy niinkuin luulisi käyttäytyvän, mutta kaikki ei ole samanlaisia ja joidenkin käytös voi olla hyvinkin ristiriitaista. Ehkä voit kuvitella sen, että jos ihmisellä on heikko itsetunto niin eihän sellainen hakeudu ihastuksensa seuraan ja tuijottele silmiin yms. koska ei tunne itseään tarpeeksi hyväksi ihastukselleen. Vain hyväitsetuntoiset tekee niin. Mutta ei kai sillä merkitystä loppupeleissä, kun kukaan tuskin haluaa heikkoitsetuntoista kitisijää vaivoikseen.

Mäkin ennen ajattelin, että katse kertoo kaiken, mutta joutunut kyllä toteamaan, että ei kerro muuta kuin sen, minkä haluaa kuvitella sen kertovan. Toisaalta itselleni alkoi yksi mies tässä hiljattain puhua hempeitä (ihan tuhannen kännissä, mutta kuitenkin), vaikka olin ollut häntä kohtaan vain asiallisen ystävällinen. Olisi kai pitänyt olla tyly.

Ihastus hymyilee - hän ajattelee minua.

Ihaatus näyttää vihaiselta - hän on mustasukkainen.

Ihastus näyttää surullisrlta - hän luulee, etten välitäkään hänestä

Ihastus kävelee ohi vierestäni - hän flirttailee hakeutumalla lähelle

Ihastus kääntää sekän ja katselee toiseen suuntaan - hän yrittää tylyttämällä saada minusta henkisen yliotteen teeskentelemällä, ettei välitä ollenkaan

Ihastus flirttailee toiselle nsiselle - hän yrittää saada minut mustasukkaiseksi

Jne.

😀😀😀