Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millaisia kokemuksia teillä on parisuhteesta narsistiin tai psykopaattiin?
ihmettelijä
18.04.2016 |
Jättääkö rauhaan eron jälkeen? Mitä kaikkea keksinyt päänne menoksi eron jälkeen? Uhkaileeko jollain veriteolla jos etsit uuden kumppanin tai jos et alistu hänen tahtoonsa? Onko teillä yhteisiä lapsia? Miten suhtautuu lapsiinne tai edellisestä suhteesta tulleisiin lapsiin? Kauan seurustelitte? Kauan meni yipääsemiseen?
Täällä kysyy mies joka seurusteli psykopaatin kanssa. Jäin lähes yksin lasten kanssa(hyvä niin) eron jälkeen, mutta nyt tämä psykopaatti yrittää kääntää kaiken mukkelismakkelis, eli uhriuttaa itsensä, voi luoja. Hän tavoittelee lapsia kokonaan itselleen, eli erittäin realistinen ja lapsienetua hyväilevä näkökulma kun ei itse kanna/ole kantanut vastuuta vielä tähän asti lapsistamme. Seurustelumme kesti 4vuotta ja suhteemme oli erittäin sairas, noudatti perinteistä kaavaa psykopaatti\narsistisuhdetta siis sen mukaan mitä olen lukenut. Eromme jälkeen olen ollut henkisesti aivan romuna, mutta kyennyt lapset ja itseni hoitamaan. Minulla on hoitokontakti psykoterapeutille, alkoi eromme jälkeen ja täällä käsittelen tätä kaikkea joutui läpikäymään tässä suhteessa. Tälläistä kokemattoman on varmasti vaikea uskoa tälläisen olevan mahdollistakaan, jumalattomasti valheita, manipulaatiota, henkistä ja fyysistä väkivaltaa, pettämistä, täydellistä piittaamattomuutta ja häpeämättömyyttä ja uskomatonta kykyä kääntää asiat mullinmallin.
Henkisten kipujen ja olojen lisäksi paljon fyysisiä oireita jäänyt eron jälkeen.
Onko kohtalotovereita? Kertokaa ihmees nyt kokemuksistanne! Kerron myös itse lisää kysyttäes
Kommentit (48)
Voi, 19. Paljon olet kestänyt ja tuo kissa =(
Älä enää ikinä vastaa miehen yhteenkään yhteydenottoon ja toivotaan, että jättää sinut rauhaan. Ja seuraavan kerran lähde ensimmäisestä lyönnistä tai henkisestä ahdistelusta, jos vielä törmäät uuteen tapaukseen. He etsivät rikkinäisiä uhreja itselleen etkä varmaan vielä hetkeen ole kunnossa. Hyvää jatkoa sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi, 19. Paljon olet kestänyt ja tuo kissa =(
Älä enää ikinä vastaa miehen yhteenkään yhteydenottoon ja toivotaan, että jättää sinut rauhaan. Ja seuraavan kerran lähde ensimmäisestä lyönnistä tai henkisestä ahdistelusta, jos vielä törmäät uuteen tapaukseen. He etsivät rikkinäisiä uhreja itselleen etkä varmaan vielä hetkeen ole kunnossa. Hyvää jatkoa sinulle!
Kiitos paljon! :)
Huomasin että mun tekstistä puuttuu oikeastaan aika paljonkin olennaisia juttuja. Viimeksi pariviikkoa sitten yritti ottaa yhteyttä, mutta estin numeron ja annoin olla.
Paskinta tässä on se, että kokemukset vaikuttaa nykyseen suhteeseen ja muutenkin normaaliin päivittäiseen elämään, mutta onneksi tämä mies ymmärtää ja tukee, enkä aio antaa eksälleni sitä mielihyvää, että saisi pilattua mun koko elämäni :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi, 19. Paljon olet kestänyt ja tuo kissa =(
Älä enää ikinä vastaa miehen yhteenkään yhteydenottoon ja toivotaan, että jättää sinut rauhaan. Ja seuraavan kerran lähde ensimmäisestä lyönnistä tai henkisestä ahdistelusta, jos vielä törmäät uuteen tapaukseen. He etsivät rikkinäisiä uhreja itselleen etkä varmaan vielä hetkeen ole kunnossa. Hyvää jatkoa sinulle!
Kiitos paljon! :)
Huomasin että mun tekstistä puuttuu oikeastaan aika paljonkin olennaisia juttuja. Viimeksi pariviikkoa sitten yritti ottaa yhteyttä, mutta estin numeron ja annoin olla.
Paskinta tässä on se, että kokemukset vaikuttaa nykyseen suhteeseen ja muutenkin normaaliin päivittäiseen elämään, mutta onneksi tämä mies ymmärtää ja tukee, enkä aio antaa eksälleni sitä mielihyvää, että saisi pilattua mun koko elämäni :)
Minunkin tapauksessa tämä psykopaatti uhkaili vielä lopuksi tuhota minun elämäni, kehuskeli sillä kuinka helppoa se tulisi olemaan. Mahtaa ketuttaa kun sain hankittua hälle lähestymiskiellon. En tahdo enää koskaan nähdä häntä vaikka meillä on yhteisiä lapsia, aijon kiemurrella ja kaarrella et kaikki mahdollinen tulee hoidettua ilman että me enää näemme. Tulevaisuudessa varmaan joudun jossain pienissä määrin olemaan hänen kanssaan yhteydessä, mutta uskon silloin jo päässeen näiden asioiden yli, eikä ole pienintäkään riskiä että tämä sairas yksilö kiemurtelisi käärmeen lailla elämääni.
Jännä miten aina puhuvat tuhoamisfantasioistaan, kertovat eri variaatioita joita tapahtuu jos heittäydyn vaikeaksi häntä kohtaan tai yritän lähteä. Erotilanteessa nämä aina uhkaavat tuhota toisen koko elämän moninaisilla häpeämättömillä tai\ja kieroilla kuvioilla, ja surullisen usein myös ryhtyvät näihin. Mitään vastakaikua ei saa antaa, ei hyvä tai pahaa, tai hän provoituu ja kokee uhrin taas olevan hänen vaikutuksenalaisena. Parasta on kohdella kuin ilmaa, kuin häntä ei olisi olemassakaan.
Mulla hyvin samanlaisia kokemuksia kuin noi pahimmat. En jaksaisi niitä tänne kirjoittaa enää, olen jo aiemminkin kirjoittanut nimittäin. Kuitenkin se on totta, että aina on joku toinen nainen/ naisia varalla salarakkaana. Meillä kävi lopulta niin, että se salarakas vei pitemmän korren tai niin luuli, sillä nyt on sitten saanut hänkin tuta sitä kaikkein pahinta, mihin mies kykenee. Saa nähdä, ottaako uusi uhri psykon takaisin, vai tuliko hänelle lähtö. Muahan se nainen ei uskonut, kun koitin sanoa hänen voitonriemuiseen katseeseensa vastaten kerran, että odottais vaan...Mulla oli kuitenkin lähes 20 vuoden kokemus eli joo en päässyt irti koskaan, vaan mies kyllästyi minuun ehkä siksi, että muutuin kuitenkin itsevarmemmaksi ja osasin torjua hänet jo, Sai varmaan silloin uudelta uhriltaan jo enemmän egon pönkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauan häirintää jatkui eron jälkeen? Ja kauan meni yli pääsemisessä? Olen lukenut että monilla mennyt vuosia ja joillain vuosienkin jälkeen vielä olo ettei selviä, joillakin mennyt tyyliin puolivuotta ja koko psyko unohdettu. Uskon et näissä vuosia kestäneissä parisuhdekuvioissa ei niin helposti päästä yli. Siinä on itsetunto romuna ja psyyke laahaa maata.
Kertokaa ihmeessä lisää, mielenkiinnolla kuulen millaista muilla on ollut! Paljon samaa näissä kertomuksissa kuin mun omissa kokemuksissa.
Kuulisin mielelläni juttuja siitä kuinka psyko on manipuloinut kaikki ihmiset ympäriltä uhria vastaan. Tämä on mun mielestä kierouden huipentuma!
Kolme kuukautta vietin narskun kanssa. Otti oudon kepoisesti kun paljastin pettäneeni. En varmaan koskaan suhtautunut juttuun vakavasti, koska mies oli juoppo.
Lopulta hän sotki kämppäni kun jätin sinne nukkumaan ok- kaverinsa kanssa. Mies myös kertoi loppumetreillä panneensa ehkä jonkun 14-vuotiaan paksuksi.
Hassua oli, että hän halusi saman tien mennä kihloihin. Valitti myös, että oli antanut suhteessa ns. liikaa siimaa. Oli ehkä liian läpinäkyvä, että olisin mennyt kunnolla lankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vajaa puol vuotta ainoastaan kesti kun juttu päättyi muutamaan pahoinpitelyyn, murtoyrityksiin ja rakkaimpien ja arvokkaimpien korujeni sekä puhelimeni "katoamiseen". Siitä sitten traumaperänen stressihäiriö joka johti vuoden kestäneeseen masennukseen ja lopulta muutin toiselle paikkakunnalle.
Koskaan en saanu kaikkia korvauksia mitä hänelle tuomittiin koska mies muka varaton, enkä lähteny uudelleen perimään kun halusin vaan unohtaa. Kauaskantosia vaikutuksia vaikka tätä on kuinka käsitelly.
Vierailija kirjoitti:
Vajaa puol vuotta ainoastaan kesti kun juttu päättyi muutamaan pahoinpitelyyn, murtoyrityksiin ja rakkaimpien ja arvokkaimpien korujeni sekä puhelimeni "katoamiseen". Siitä sitten traumaperänen stressihäiriö joka johti vuoden kestäneeseen masennukseen ja lopulta muutin toiselle paikkakunnalle.
Koskaan en saanu kaikkia korvauksia mitä hänelle tuomittiin koska mies muka varaton, enkä lähteny uudelleen perimään kun halusin vaan unohtaa. Kauaskantosia vaikutuksia vaikka tätä on kuinka käsitelly.
Nimenomaan, tämä vaikuttaa kauaskantoisesti, mahdollisesti loppuelämäksi jonkin asteisia jälkiä jää. Itsellä tämä muutti koko maailmankuvaa, mutta ennen kaikkea luottamus muihin ihmisiin heikkeni merkittävästi. Suhde psykoon oli yhtä selkään puukottamista jokaisella mahdollisella tavalla, sen lisäksi mieleni raiskattiin ja aivoihini iskostetti elämääni vahingoittavia harhakuvia kuinka mitätön ihmisenp*sk* olen.
Olin ennen suhdetta itsevarma ja sosiaalinen, oli paljon ihmisiä ympärillä, olin pidetty. Nyt olen vailla itsevarmuutta\-tuntoa ja minulla on enää muutama ihminen jäljellä. Tämä suhde tuhosi terveyteni joka osa-alueella ja eristi minut muista. Näin surullisesti näissä usein käy. Mutta paskat mä rypemään jään. Psyko teki kaikkensa tuhotakseen minut kokonaan mutta ei pystynyt siihen. Mahtaa syödä se että nousen tästä ylös, olen immuuni ja sokea hänelle, ja lapset asuvat kanssani eikä hänen katala juonensa onnistunut. Voi psykoa vituttaa kun oma illuusio särkyy! :)))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi vittu, taas näitä uhriutumis ketjuja. Miten helposti siitä kumppanista saadaankaan narsisti ja psykopaatti eron jälkeen. Itsestä ei löydetä koskaan mitään vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiset tuntuvat ottavan valtavasti vittuilua vastaan ilman mitään vastarintaa. Teitä saa näköjään kohdella miten haluaa ja te vaan itkette hiljaa itseksenne. Voi saatana mitä lapasia. Miksi siedätte paskaa keneltäkään? Miksi päivästä toiseen alistutte jonkun hullun manipulointiin ja päähänpistoihin?
Kasvattakaa selkäranka ja sanokaa takaisin. Vaatikaa parempaa kohtelua! Sisistäkää se, että jokainen on oman onnensa seppä. Kukaan ei tule teitä pelastamaan paskoilta ihmisiltä vaan teidän on itse tehtävä asialle jotain. Lähtekää pois tilanteesta, sanokaa napakasti takaisin pelkäämättä.
Body b. En voi uskoa millään, että kommentoit tätä ketjua viisauttasi. Moukkamaisuutesi saa niskakarvat pystyyn. Moisen huutelun voisit lopettaa, aivan tasoton ja asiaton kommentti. Täällä käydään vakavaa keskustelua vakavasta aiheesta ns.vertaistukiperiaatteella ketään leimaamatta. Kun sinulla ei näytä olevan, onneksi, omakohtaista kokemusta, niin ei sinulla ole ketjulle mitään annettavaa. Sama kun huutelisit masentuineille heidän olevan lusmuja, ilman että olet itse kokenut masennusta.
JA ASIAAN. Vakava ilmiö joka saastuttaa koko uhrin elämän ajan mittaan. Vaikea päästä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Muutamia kokemuksia:
Salamaihastuimme. Rakastuin aivan päätä pahkaa. Erosin tuolloisesta miehestäni. Työskentelin hänen kanssa samassa paikassa töissä. Kun se selvisi narskulle, hän uhkaili ja syyllisti minut irtisanoutumaan. Lopetin sen työn 3kk tutustumisemme jälkeen.
Tuolla 3kk työjaksolla, jonka olin entisen mieheni kanssa samassa työpaikassa, narsku on perustellut minulle pettämiset, ilkeydet, torjumisen, hylkäämiset... Vaikka mitä vuosien ajalta. Edelleen hän palaa siihen samaan hetkeen ja huutaa, miten häntä on satutettu.
Jo ensimmäisen vuoden aikana hän tapaili salaa eksäänsä ja ylläpiti sidettä häneen. Mies valehteli siitä minulle päin naamaa. En tuolloin voinut käsittää, että joku toimisi niin. Itse olin täysin avoin ja rehellinen kaikesta, rakastin ja luotin häneen täysin. Mies mm. Valehteli eksälleen meidän eronneen. Myöhemmin mies jätti minut, ilmeisesti palatakseen eksänsä kanssa yhteen.
Olin murheen murtama. Kului muutamia kuukausia ja aloin selvitä jaloilleni. Narsku alkoi yhtäkkiä taas soitella ja olla jatkuvasti yhteydessä, hän oli tajunnut että olen elämänsä nainen. Hän puhui itsensä takaisin elämääni. Minä olin kauhean rikki. Mutta halusin niin paljon, että hän rakastaisi ja olisi minulle hyvä. Jonkin ajan kuluttua kävi taas ilmi, että hän valehtelee ja puuhailee selän takana jotain, mitä haluaa salailla.
Narsku haukkui perheeni, ystäväni, työni ja harrastukseni. Hän kommentoi kävelyäni ja vaatteitani. Sinisilmäisenä ja täynnä rakkautta olin kertonut hänelle paljon itsestäni, myös henkilökohtaisia kokemuksia ja vastoinkäymisiä menneisyydestä. Hän koitti manipuloida ja syyllistää minut katumaan menneisyyden asioita. Hän vihjaili ja antoi ymmärtää, että kokemani pahoinpitely oli omaa syytäni ja olin ansainnut sen.
Täytin 30 vuotta. Olin itse ollut järjestämässä monia juhlia pyöreitä täyttäville ystävilleni. Odotin innolla sitä ihanaa juhlaa, jonka rakkaani minulle järjestäisi. Olin itse järjestänyt hänelle yllätyssynttärit, kontaktoinut ystäviään ja varannut pöydät. Miestä ei saanut päiviin kiinni, hän oli juomassa eikä vastannut puhelimeen. Hän ei kokenut tärkeäksi olla paikalla. Eikä toivottaa hyvää syntymäpäivää.
Oli minulle erittäin tärkeä tilaisuus, jossa paikalla oli perhettäni. Kutsuin myös miehen. Kerroin hänelle, että on minulle todella tärkeää että hän on paikalla. Mies oli kyllä lähistöllä - juomassa kavereidensa kanssa. Hän ei koskaan tullut paikalle vaan myöhästyi. Onneksi en tajunnut sitä ennen kuin tilaisuus oli ohi.
Halusin valmistella yhteistä joulua ja olin ottanut aatonaaton töistä vapaaksi. Ajattelin meitä ja yhteistä joulua. Halusin että meillä olisi mukava joulu. Mies oli järjestänyt aaton aatoksi ryyppäjäiset kaveriensa kanssa. Aattona mies valitti ja syyllisti "nämä kuule pitäisi valmistella etukäteen". Hän oli niin kovassa krapulassa että tuskin pystyi toimimaan.
Itkin.
Olen kymmenet kerrat tullut siirretyksi sivuun, jotta mies voi juoda. Hänestä on normaalia puhetta haukkua lehmäksi, huoraksi ja lutkaksi minua. Hän kertoo vitsillä olevansa misogynisti. Minä olen ahdaskatseinen, mulkku, itserakas ja narsisti.
Kävi ilmi, että mies oli tavannut muutaman kerran ja ylläpitänyt viestittelysuhdetta toiseen naiseen vuoden ajan suhteemme aikana. Voin niin huonosti, että laihduin merkittävästi. Kun kerroin, että olen masentunut, mies vaihtoi puheenaihetta. Kun koko vyyhti paljastui, mies raivosi minulle, haukkui ja syytti minua siitä, että hän on tutustunut toiseen ihmiseen. Suhde oli siis minun syytäni. Oli minun syytäni, että hän oli tutustunut tähän naiseen.
Tulin raskaaksi. Ennen kuin tein testiä, aavistelin jo tulosta. En ollut tavoittanut miestä kunnolla viikkoihin, hänellä oli muuta tekemistä. Meidän oli määrä nähdä viikonloppuna. Kerroin, että meidän olisi tärkeää jutella ja en halua mennä baariin. Mies sai raivarit. Olin itsekäs lehmä, koska sanelin hänelle mitä hän saa ja ei saa tehdä. Tajusin olevani kamalan yksin. Halusin lapsen, mutten näin, joten verta itkien tein abortin.
Tällaisia tarinoita ja lukemattomia pieniä tilanteita riittää. Niistä voisi kirjoittaa kirjan. Mies haukkui minua narsistiksi ja ihmettelin sitä. Aidosti mietin asiaa - olenko henkisesti sairas, minussa on niin paljon vialla. Lopulta tilasin salaa kirjan "Sata tapaa tappaa sielu". Sitä lukiessa tuli kamalan kylmä. Oppikirjamainen lista narsistin käyttäytymismalleja, vastaan tulevia tilanteita ja tuntomerkkejä täsmäsi häneen. Se oli kylmäävä hetki.
Monet varmasti pitävät minua idioottina. Miten saatan sietää tuollaista? Tiedän. Ja koukun, jossa olen, voi tietää vain toinen samassa tilanteessa ollut...
Minä olen urallani menestynyt, ulospäin itsevarma nainen. Sisältä minut on murennettu. Tuo mies on urallaan menestynyt, monien ihailema ja ulospäin vetää nöyrää ja kaikkia miellyttävää roolia. Hän hoitaa työnsä, joten mielestään hänellä ei ole alkoholiongelmaa.
En pidä miestä pahana. Todella hukassa olevana vain. Uskon edelleen, että jos hän kuuntelisi jotakuta, hänellä olisi mahdollisuuksia. Sellaista on rakastaa narsistia - uskomista, että jonain päivänä tuo ihminen alkaa olla se hieno, upea ihminen joka hän oikeasti on.
Karmea tarina..harmittaa ihan puolestasi.
Tapasin erään miehen(menestyneen)kanssa.Aluksi vaikutti aivan hurmaavalta..ihailin kaikkea hänessä ja ajattelin kuitenkin,että tämä on liian hyvää ollakseen totta..
Lopulta se alkoi pikku hiljaa..alussa ajatusten manipulointi hänen mukaiseksi,ystävieni mustamaalaaminen..ja hän piti itseään parhaana..kaikessa.Sitten alkoi minun persoonani kritisoiminen,tuntui että teen mitä ikinä maailmassa niin en yllä hänen kriteereihinsä..aloin tuntea itseni mitättömäksi vaikka aikaisemmin olin mielestäni aivan upea nainen...käsittämätöntä..(olen aikoinani osallistunut kauneuskisoihinkin)
Lisäksi olisi heti pitänyt muuttaa yhteen..ja aloin tuntea itseni aivan eri henkilöksi hänen kanssaan(vialliseksi)ja olin kuin jossain sumussa..onneksi tämän tuttavuuden onnistuin alkamaan katkaisemaan omalta puoleltani..ja olen siitä saakka saanut olla rauhassa(minä en kiinnosta häntä yhtään enään)alussa jo epäilin hänellä jotain luonnehäiriötä..mutta kun luin PSYKOPAATEISTA niin asia välähti kirkkaana..Joskus vaan pitää riuhtasta itsensä irti vaikka se sattuukin,jotta selviää pahemmasta, mitä olisi tulevaisuus tuollaisen kanssa.En ehkä olisi halunnut erota,mutta tiesin(kokemuksesta) että pakko on...ja en ole katunut enään pätkääkään😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taivutteli minut ottamaan autolainan hänelle, aikoi maksaa sen, ei maksanut erääkään, alkoi estellä tapaamisiani, aloitti kontrolloinnin, teki minusta lapsenvahdin lapselleen edellisestä suhteesta (lapsesta tuli myös pallo nilkkaan), fyysinen väkivalta ja jatkoi henkistä väkivaltaa loppuun asti (tämä kaikki sisältyi suhteeseemme, myös narsistinen anoppi, joka omalta osalta hallitsi poikaansa. Usutti tähän henkiseen väkivaltaan ja puolusteli pojan fyysistä väkivaltaa (mm. Käski minun katsoa peiliin kun vika varmaan löytyy sieltä miksi oma poika hakkaa). Kunnes eräänä yönä hänen ollessa poikien illassa ja lapsen ollessa anopilla, näin mahdollisuuteni ja pakkasin kamat häipyen. (Vein ostamani autonkin mukanani, koska hän ei ollut maksanut sitä).
Pitkään ahdisteli, soitteli ja aneli palaamaan.
Yritti seurata minua töistä kotiin (firman autolla), mutta päätin vetää pidemmän tikun ja lähdin ajamaan vanhempien asuinkunnalle 😂. (Sinne matkaa 100km). Kun ex huomasi tämän, pysähtyi levähdyspaikalle ja kääntyi takaisin.
Kävin vanhemmilla mutkan ja ajoin sieltä omaan asuntoon illalla.
Vielä näin 6kuukauden jälkeenkin soittelee ja väittää muuttuneensa. Lupailee kuut ja taivaat. Ja sen myös, etten ikinä enää joutuisi näkemään anoppia (jotenkin muka avannut silmänsä äitinsä tökerölle käytökselle kun hän myös syytteli, haukkui ja tunkeutui vähän väliä minun ja exäni asuntoon (ilman exäni suostumusta ja ei kuunnellut vaikka exäni kielsi häntä tästä).
En aio ikinä palata. Loukkasivat todella pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Taivutteli minut ottamaan autolainan hänelle, aikoi maksaa sen, ei maksanut erääkään, alkoi estellä tapaamisiani, aloitti kontrolloinnin, teki minusta lapsenvahdin lapselleen edellisestä suhteesta (lapsesta tuli myös pallo nilkkaan), fyysinen väkivalta ja jatkoi henkistä väkivaltaa loppuun asti (tämä kaikki sisältyi suhteeseemme, myös narsistinen anoppi, joka omalta osalta hallitsi poikaansa. Usutti tähän henkiseen väkivaltaan ja puolusteli pojan fyysistä väkivaltaa (mm. Käski minun katsoa peiliin kun vika varmaan löytyy sieltä miksi oma poika hakkaa). Kunnes eräänä yönä hänen ollessa poikien illassa ja lapsen ollessa anopilla, näin mahdollisuuteni ja pakkasin kamat häipyen. (Vein ostamani autonkin mukanani, koska hän ei ollut maksanut sitä).
Pitkään ahdisteli, soitteli ja aneli palaamaan.
Yritti seurata minua töistä kotiin (firman autolla), mutta päätin vetää pidemmän tikun ja lähdin ajamaan vanhempien asuinkunnalle 😂. (Sinne matkaa 100km). Kun ex huomasi tämän, pysähtyi levähdyspaikalle ja kääntyi takaisin.
Kävin vanhemmilla mutkan ja ajoin sieltä omaan asuntoon illalla.
Vielä näin 6kuukauden jälkeenkin soittelee ja väittää muuttuneensa. Lupailee kuut ja taivaat. Ja sen myös, etten ikinä enää joutuisi näkemään anoppia (jotenkin muka avannut silmänsä äitinsä tökerölle käytökselle kun hän myös syytteli, haukkui ja tunkeutui vähän väliä minun ja exäni asuntoon (ilman exäni suostumusta ja ei kuunnellut vaikka exäni kielsi häntä tästä).
En aio ikinä palata. Loukkasivat todella pahasti.
Mies oli aluksi ihana (täydellinen mielestäni) ja muutimme nopeasti yhteen miehen tahdosta.
Vuosi myöhemmin miehen lapsi tuli kuvioihin.
Kerkesimme olla yhdessä n. 3 vuotta, josta suurinosa oli vain henkistä- ja fyysistäväkivaltaa.
Olin niin yksinäinen suhteemme ajan, kun en uskaltanut kertoa kenellekkään.
Menetin myös paljon ystäviä kun en koskaan päässyt minnekkään.
Mies uhkasi myös tappaa vanhan koirani paljain käsin kun tiesi, että se on kuin oma lapsi minulle.
Mies yritti myös kerran heittää minut parvekkeelta alas.
Ja kaiken huippu oli menneistä syyllistäminen. Sukulaiseni itsemurha on ollut aina minulle tiukkapaikka, koska antoi niin selviä merkkejä, mutta olin vasta 9vuotias niin en silloin uskaltanut kertoa vamhemmille. (Tajusin merkit jälkeenpäin; jatkuva itkuisuus, puhui jatkuvasti "sitten kun olen kuollut" ja jakoi valmiiksi omaisuuttaan kertoen "kunhan kuolen niin tämä on äidillesi, laitan sen tänne yläkaappiin, niin muista sanoa äidille, että se on täällä).
Ei olisi koskaan pitänyt kertoa miehelle mitään. Hänen sanat satuttavat vieläkin (huuteli aina riitojen aikana, että se oli minun vika), ja olen syyttänyt muutenkin itseäni monta vuotta.
Vierailija kirjoitti:
En tajua, neljässä vuodessa tehty lapsia vaikean ihmisen kanssa?
Ei koskaan mene mun jakeluun, että miten ihmiset menee näihin ansoihin.
Siinäpä se ongelma onkin, että narsisti/psykopaatti kietoo pauloihinsa niin, että heräät vasta kun on myöhäistä!
Kannattaa ottaa se asenne että ihmiset ovat sitä mitä he tekevät.
Sillä ei ole mitään väliä mitä ihminen olisi jos sitä, tätä ja tuota: meillä on kaikilla mahdollisuuksia muuttaa olosuhteitamme niin että pääsemme lähemmäksi ihanneminäämme.
Kertoo paljon ihmisestä jos hän ei tee mitään olosuhteittensa muuttamiseksi. Myös teistä jääjistä ja uhreista, ei pelkästään niistä hirviömäisistä puolisoistanne.
Pitkä juttu, pitkä liitto. Kaikki mitä kerroin alussa luottavaisena hänelle rikkonaisesta lapsuudestani ja muusta, hän myöhemmin käytti vakuuttaakseen minulle, että vika ei ole hänessä (joka oli itsekäs juoppo) vaan minussa, koska olin rikkinäinen ja hullu ihminen. Minusta tuli kodinhoitaja ja lapsenvahti hänen viikonloppulapsille, että hän saattoi bilettää.
Ennen häntä olin itsevarma ja pidin itseäni arvossa. Hän vakuutti minua, että oikeastaan en osaa mitään, ja sen vuoksi hän epäröi olenko sitoutumisen ja lasten arvoinen. Hän ikään kuin sai minut yrittämään todistamaan, että olisin riittävä ja kelpaisin. Olin niin jo sekaisin ja kiinni hänessä, että en edes osannut kyseenalaistaa, miltä pohjalta hän muka minua arvioi. Mutta hän oli 7 vuotta vanhempi, ja osasi käyttäytyä tosi omanarvontuntoisesti.
En saanut häntä kiinni pettämisestä, vaikka löysin viestejä naisilta ja hän vietti aikaa puhelin liimattuna käteen. Tiedän että petti, todisteita ei ole.
Lopulta hän alkoi vakuutella minulle, että kukaan ei voisi pitää minusta, koska olen niin huono ja kamala ihminen.
Onneksi hän alkoi syytellä minua asioista, joissa ei minunkaan mielestä ollut mitään järkeä. Olin alkanut dokumentoida asioita, koska aloin olla jo ihan sekaisin mikä on totta. Hän väitti asioita, joita onneksi pystyin tarkistamaan, että olivat puppua.
Silmäni aukenivat, että hän pystyi niin paksuihin valheisiin. Hän halusi enemmän ja enemmän että koen olevani hullu, huono, ällöttävä ja törkyinen.
Yhtenä aamuna hän oli taas tullut kännissä kotiin, vietettyään yön jossain, ja meni normaaliin tapaansa sänkyyn nukkumaan humalaa pois. Otin pienen kassin ja lähdin, pyysin yhdeltä kaverilta, että saan jäädä yöksi, ja etsin asunnon.
Kun olin tajunnut, että hän valehtelee ja haluaa viedä mielenterveyteni, sain voimia irrottautua. Päätin ihan todella, että tämä oli tässä. Sen jälkeen hänen puheensa ja anelunsa menivät vain toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Hän uhkasi viedä lapsen, mutta onneksi uskoin, että koska olin äiti ja moitteeton maine, hän ei pystyisi. Pahinta on joutua esittämään kohteliasta lapsen takia, ja olemaan tekemisissä lainkaan. Hän tekee vieläkin kiusaa ja omia temppujaan, lupaa lapselle jotain eikä pidä. Hänen sukulaiset ei ole minuun puheväleissä, en tiedä mitä on heille valehdellut.
Alue: Aihe vapaa
Hienoa että kirjoitit tarinaasi! Muista ettet ole yksin, jos lohduttaa edes vähäsen... Kyllä se on hämmentävää jälkikäteen tajuta mistä oikeasti on kyse, liian lähellä ei tosiaankaan näe mitä oikeasti tapahtuu. Tuo uhrin syyllistäminen on mielenkiintoien asia, niin kävi minullekin, että kaikki henkiset ja fyysiset väkivallat, pettämiset, hylkäämiset joita tämä sairas tekijä itse toteuttaa ovatkin uhrin syytä "hyvällä" ja "ymmärrettävällä" logiikalla.
Esim. "Petin sinua koska et työnsit minua kauemmas." tilanne raivokohtauksen jälkeen kun pyysin poistumaan. Toinen syy voi olla jos kieltäydyn seksistä. Tekijä yrittää näyttää miten käy jos työnnät kauemmas, eli parempi vaan kestää raivo ja pysyä lähellä.
Näillä on muuten aina varalla salasuhteita, uskokaa tai älkää, heillä on oma salainen maailma. Nämä salasuhteet ovat sitä varte jos varsinainen uhri ei ole tavoitettavissa just kun tarpeet vaatisi tai jos kokevat kyllästymistä uhriin ja kaipaavat vaihtelua. Tätä vaihtelua haetaan sitten salassa, eikä tätä oikeutta ole uhrilla uhri on kylmäsydäminen petturi jos toimii samalla tavalla. Tekijä kieltää kaikki pettämisensä ellei jää todistetusti kiinni, ja silloinkin selittää kaiken "ymmärrettäväksi".