Lue keskustelun säännöt.
Peruskoulusta yliopistoon?
17.04.2016 |
Asutaan siis pienessä kunnassa, ja ainoa vaihtoehto peruskoulun jälkeen on lukio tai muutto ja amis. Lapsi taas ei missään nimessä halua lukioon syistä mitä en ala täällä ruotimaan.
Tuli mieleen että onko missään mahdollisuus päästä suoraan peruskoulusta yliopistoon?
Kommentit (65)
Kai sentään voi päästä jos homma hallussa.
Miten muuten ne 11v maisterit tai 4v yliopisto-opiskelijat olisivat mahdollisia? Ei kai ne lukiota käy. Tai peruskouluakaan kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteishakuun ei voi osallistua, mutta harkinnan varaisessa valinnassa ei haittaa vaikka toisen asteen tutkinto puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ainakaan minun tietääkseni ole mahdollista, yliopistoon haettaessa kun vaaditaan toisen asteen tutkinto eli lukio tai amis
Ei vaadita. Pääsykokeeseen voi osallistua harkinnanvaraisesti myös heti peruskoulun jälkeen. Näitä tapauksia on keskimäärin ollut viime vuosina Suomessa ehkä viitisen kappaletta ja kyse on joka kerran ollut ns. lapsinerosta eli jollakin tavalla poikkeuksellisen älykkäästä henkilöstä, joka on pystynyt jo hyvin nuorena omaksumaan poikkeuksellisen määrän teoreettista tietoa ja myös soveltamaan sitä käytäntöön. Yleensä nämä henkilöt ovat tulleet hakuprosessin piiriin suoraan koulujen ohjaamina. Jos aloittajan kohdalla on kyse siitä, ettei lapsi vain halua mennä tiettyyn kouluun, niin tilanne saattaa muuttua. Mutta aina kannattaa toki kysyä yliopiston opintotoimistosta, siellä osataan varmasti auttaa palstaa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Ikä ei ole este yliopisto-opinnoille ja kuka tahansa voi osallistua avoimen yliopiston opetukseen. Mutta ilman toisen asteen koulutusta (ammattikoulu tai lukio) ei voi saada yliopistosta opintopaikkaa.
Tiedän tämän 100% varmasti, sillä työhöni kuuluu tietää nämä asiat.
Peruskoulusta ei voi mennä suoraan yliopistoon millään erikoisjärjestelyllä.
Tai no korjaan omaa lausuntoani niin, että PERIAATTEESSA tarvittavat tiedot hallitseva nuori voidaan hyväksyä yliopistoon, mutta mikään yliopisto ei käytännössä tee näin, koska hakijoita on niin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Tarvitaan toisen asteen tutkinto. Eikä yliopisto ole oikea paikka ihmiselle, joka ei halua edes lukioon (teoreettisten opintojen pariin).
Mihin perustat tietosi että toisen asteen tutkinto on pakollinen, ja ettei lapsi halua lukioon nimenomaan teoreettisten aineiden takia?
Yliopistolakiin. AP:n lapsi tuskin on saanut poikkeuksen edellyttämiä "opintoja varten riittäviä tietoja ja valmiuksia" suomalaisesta peruskoulusta, ellei ole todella poikkeuksellisen älykäs ja harrastunut.
AP myös toteaa, ettei lapsi halua missään nimessä lukioon. Miksi siis haluaisi yliopistoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^ Ei ehkei erikois- mutta erityisjärjestelyllä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ainakaan minun tietääkseni ole mahdollista, yliopistoon haettaessa kun vaaditaan toisen asteen tutkinto eli lukio tai amis
Ei vaadita. Pääsykokeeseen voi osallistua harkinnanvaraisesti myös heti peruskoulun jälkeen. Näitä tapauksia on keskimäärin ollut viime vuosina Suomessa ehkä viitisen kappaletta ja kyse on joka kerran ollut ns. lapsinerosta eli jollakin tavalla poikkeuksellisen älykkäästä henkilöstä, joka on pystynyt jo hyvin nuorena omaksumaan poikkeuksellisen määrän teoreettista tietoa ja myös soveltamaan sitä käytäntöön. Yleensä nämä henkilöt ovat tulleet hakuprosessin piiriin suoraan koulujen ohjaamina. Jos aloittajan kohdalla on kyse siitä, ettei lapsi vain halua mennä tiettyyn kouluun, niin tilanne saattaa muuttua. Mutta aina kannattaa toki kysyä yliopiston opintotoimistosta, siellä osataan varmasti auttaa palstaa paremmin.
Nyt annat jotain linkkejä. Onko tietoa esimerkiksi siitä mihin nämä ihmiset on hakenut, ja keitä ne on ollut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi suoriutuu lääketieteelliseen tiedekuntaan pääsyvaatimuksena olevista matemaattisista testeistä niin ei kun siitä vuan.
Muuten hyvä, mutta lääkikseen ei ole mitään "matemaattisia testejä" vaatimuksena vaan ihan pääsykoe johon kuuluu matikkaa, kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa.
Vierailija kirjoitti:
Kai sentään voi päästä jos homma hallussa.
Miten muuten ne 11v maisterit tai 4v yliopisto-opiskelijat olisivat mahdollisia? Ei kai ne lukiota käy. Tai peruskouluakaan kokonaan.
Suomessa ei ole eikä ole ollut yhtäkään 11-vuotiasta maisteria tai 4-vuotiasta yo-opiskelijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avoimen väylän kautta voi, mutta ne opintopisteet maksavat eikä saa mitään opintotukia. Jos paikkakunnalla ei ole edes amista miten olisi yliopistoakaan?
On mahdollista, vaikka harvinaista. Älkää antako väärää tietoa mutulla, pölöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kandidaatin ja maisterin koulutukset (3+2 vuotta)
Olet kelpoinen hakemaan yhteishaussa mukana oleviin kandidaatin + maisterin koulutuksiin, jos olet suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista:
ylioppilastutkinnon
International Baccalaureate-tutkinnon (IB)
Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB)
Reifeprüfung-tutkinnon (RP)
vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot
näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon
ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös hakija, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Nämä kelpoisuusvaatimukset koskevat myös alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavia erillishakuja.
Maanpuolustuskorkeakouluun hakevan on lisäksi:
oltava Suomen kansalainen
saanut reservin upseerin koulutuksen ennen opintojen aloittamista (aliupseeritaustaisille järjestetään lisäkoulutus)
oltava terveydentilaltaan ja muutoin puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta sopiva
oltava enintään 26-vuotias
Maisterin koulutukset (2 vuotta)
Maisterikoulutus on ylempi korkeakoulututkinto. Suoraan maisterikoulutukseen voivat hakea vain soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. Tarkista aina hakukelpoisuusvaatimukset koulutuskuvauksista.
Maisterikoulutukseen voit hakea, jos olet suorittanut jonkin seuraavista:
soveltuvan alemman yliopistotutkinnon
soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon
soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Maisterikoulutuksiin haetaan sekä yhteishaussa että erillishauissa.
Jos sinulla ei vielä ole mitään soveltuvaa alempaa korkeakoulututkintoa, haet ensin alempaan tutkintoon. Usein saat samalla oikeudet maisterikoulutuksen suorittamiseen. Opintopolussa koulutuksen nimessä on tällöin merkintä: 3 + 2 vuotta.
Erillishaut
Erillishakuina järjestetään mm. kansainvälisten maisteriohjelmien haut sekä yliopistojen siirtohaut. Yleensä yliopistojen maisterikoulutuksiin haetaan korkeakoulujen yhteishaussa, mutta niitä voidaan järjestää myös erillishakuina.Maisterikoulutuksiin voit hakea vain, jos olet suorittanut jonkin seuraavista:
soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon
soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon
soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Tarkista aina hakukelpoisuusvaatimukset koulutuskuvauksista. Koska korkeakoulut päättävät itse valintaperusteistaan, opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös hakija, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
https://opintopolku.fi/wp/yliopisto/kuka-voi-hakea-yliopistoon/
Totta kai pääsee, mutta pitää olla erityisen lahjakas. Kuten joku jo sanoikin.
Kyllä näitä tapauksia tunnetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta kai pääsee, mutta pitää olla erityisen lahjakas. Kuten joku jo sanoikin.
Kyllä näitä tapauksia tunnetaan.
En usko ennenkun näen kovaa tietoa.
Yliopiston pääsykokeissa noin yleisesti ottaen vaaditaan asioita, joita opetetaan lukion oppimäärässä. Ei kaikkia, mutta karkeasti ottaen pääsykokeet perustuvat sille, mitä lukiossa on opetettu. Jos aloittajan lapsi hakee yliopistoon, hänen olisi otettava muutamassa kuukaudessa haltuun lukion oppimäärä ainakin siitä oppiaineesta jota hakee lukemaan. Jossain matikassa, lääketieteessä, fysiikassa, kemiassa ja teknisillä aloilla ei varmaan ole mikään piece of cake, mutta sitävastoin mun ei ole mitenkään mahdoton kuvitella, että joku ysiluokan päättänyt, asiastaan superinnostunut pänttäisi esimerkiksi historiaa niin, että selvittäisi pääsykokeen. Eihän lukeminen tavallaan vaadi kuin kestävää persettä ja hyvää muistia.
Alla suora lainaus Opintopolusta, eli kyllä aloittajan lapsi voi hakea yliopistoon poikkeusjärjestelyin.
Yhteishaussa mukana olevat koulutukset
Kandidaatin ja maisterin koulutukset (3+2 vuotta)
Olet kelpoinen hakemaan yhteishaussa mukana oleviin kandidaatin + maisterin koulutuksiin, jos olet suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista:
ylioppilastutkinnon
International Baccalaureate-tutkinnon (IB)
Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB)
Reifeprüfung-tutkinnon (RP)
vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot
näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon
ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös hakija, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Nämä kelpoisuusvaatimukset koskevat myös alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavia erillishakuja.
Maanpuolustuskorkeakouluun hakevan on lisäksi:
oltava Suomen kansalainen
saanut reservin upseerin koulutuksen ennen opintojen aloittamista (aliupseeritaustaisille järjestetään lisäkoulutus)
oltava terveydentilaltaan ja muutoin puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen tehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta sopiva
oltava enintään 26-vuotias
Pääsääntöisesti pääsyvaatimuksena on toisen asteen tutkinto, mutta mikäli tiedot ja taidot ovat riittävät, niin ei ole täysin poissuljettua. Hakea voi aina, sitä ei estä mikään, joten laittakaa hänet ilman muuta käymään yliopiston pääsykokeissa. Tosin johonkin toiselle asteelle on myös syytä hakea samalla. Jos tämä vaikuttaa realistiselta vaihtoehdolta, niin yksi vaihtoehto on avoin yliopisto. Niitä hän voi mennä suorittamaan, mutta vastaavasti mitään tukia tai opintoetuuksia ei niihin opintoihin saa.
Vierailija kirjoitti:
Asutaan siis pienessä kunnassa, ja ainoa vaihtoehto peruskoulun jälkeen on lukio tai muutto ja amis. Lapsi taas ei missään nimessä halua lukioon syistä mitä en ala täällä ruotimaan.
Tuli mieleen että onko missään mahdollisuus päästä suoraan peruskoulusta yliopistoon?
onko siellä.teidän pienessä kunnassa siis yliopisto ihan siinä lähellä, niin ettei lapsen tarvitsisi muuttaa? sehän on hienoa! sinne vaan yliopiston pääsykokeisiin reippaasti, toivottavasti lapsesi superlahjakas, ettei tule sitten pettymystä, jos ei pääsekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ainakaan minun tietääkseni ole mahdollista, yliopistoon haettaessa kun vaaditaan toisen asteen tutkinto eli lukio tai amis
Ei vaadita. Pääsykokeeseen voi osallistua harkinnanvaraisesti myös heti peruskoulun jälkeen. Näitä tapauksia on keskimäärin ollut viime vuosina Suomessa ehkä viitisen kappaletta ja kyse on joka kerran ollut ns. lapsinerosta eli jollakin tavalla poikkeuksellisen älykkäästä henkilöstä, joka on pystynyt jo hyvin nuorena omaksumaan poikkeuksellisen määrän teoreettista tietoa ja myös soveltamaan sitä käytäntöön. Yleensä nämä henkilöt ovat tulleet hakuprosessin piiriin suoraan koulujen ohjaamina. Jos aloittajan kohdalla on kyse siitä, ettei lapsi vain halua mennä tiettyyn kouluun, niin tilanne saattaa muuttua. Mutta aina kannattaa toki kysyä yliopiston opintotoimistosta, siellä osataan varmasti auttaa palstaa paremmin.
Tämä on mielenkiintoinen tieto, koska tuntemani lapsinerot (2 kpl) on molemmat ohjattu jo peruskouluaikana suorittamaan lukion kursseja ja vasta sitten yliopistoon. Kumpikin aloitti 17v iässä ja lukion kurssit suorittaneena yliopisto-opintonsa. Lukiota kun ei tarvitse käydä lähes 3 vuotta, kurssit voi tenttiä huomattavasti nopeammin ja siten osoittaa "lukukykyisyytensä". Lukion kurssien suorittaminen helpottaa opiskelua yliopistossa, koska esim. matematiikassa ei lukion oppimäärää enää käydä läpi.
Siksi en ihan usko sitä, että peruskoulusta ohjataan yliopisto-opiskelijaksi, koska nero suorittaa lukion kurssit käytännössä yhden kesän aikana.
Löytyy ihan yliopistojen hakua käsitteleviltä sivuilta.