Peruskoulusta yliopistoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolain (  558/2009) 37§ ja viimeinen virke: 

"Tässä pykälässä tarkoitettuihin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla «yliopisto» toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. "

Aika selvästi tuossa laissa se sanotaan, että on muitakin vaihtoehtoja kuin se tavanomainen tapa. Avoimen yliopiston kautta tulevien pohjakoulutusvaatimusta en yliopistolaista löytänyt.

Miksi sitten jotkut kivenkovasti vannoo että toisen asteen tutkinto on aina pakollinen?

Koska tyhmyys ja tietämättömyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolain (  558/2009) 37§ ja viimeinen virke: 

"Tässä pykälässä tarkoitettuihin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla «yliopisto» toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. "

Aika selvästi tuossa laissa se sanotaan, että on muitakin vaihtoehtoja kuin se tavanomainen tapa. Avoimen yliopiston kautta tulevien pohjakoulutusvaatimusta en yliopistolaista löytänyt.

Miksi sitten jotkut kivenkovasti vannoo että toisen asteen tutkinto on aina pakollinen?

Koska tyhmyys ja tietämättömyys.

Ei ole kyse tyhmyydestä eikä tietämättömyydestä koska ne kuitenkin varmuudella sanoo tietävänsä.

Aiemmasta vastauksesta ymmärsin, että kyseeseen voisi tulla erillishaku. Erillishaun hakuaika on aiemmin kuin tämän päähaun ja päähakukin on jo ohi.

Erillishaun kautta kai olisi teoriassa mahdollista päästä, mutta käytännössä siellä hakee tyyppejä, jotka ovat suorittaneet esimerkiksi alemman tutkinnon ulkomailla tai kaltaisiani, joilta jäi aikanaan tutkinnosta vain gradu tekemättä. Olen siis suorittanut toisenkin tutkinnon, mutta voisin saada erillishaussa paikan viimeistelemään myös tuon kesken jääneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolain (  558/2009) 37§ ja viimeinen virke: 

"Tässä pykälässä tarkoitettuihin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, jolla «yliopisto» toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. "

Aika selvästi tuossa laissa se sanotaan, että on muitakin vaihtoehtoja kuin se tavanomainen tapa. Avoimen yliopiston kautta tulevien pohjakoulutusvaatimusta en yliopistolaista löytänyt.

Miksi sitten jotkut kivenkovasti vannoo että toisen asteen tutkinto on aina pakollinen?

Koska tyhmyys ja tietämättömyys.

Ei ole kyse tyhmyydestä eikä tietämättömyydestä koska ne kuitenkin varmuudella sanoo tietävänsä.

Mikä olisi mielestäsi parempi termi sokealle uskolle vääriin olettamuksiin, joille ei mitään todisteita ole - toisin kuin päinvastaista faktaa, jota ei vaan osata tai viitsitä löytää tai haluta nähdä. Jos tämä ei ole puhdasta tyhmyyttä niin mikä sitten?

http://yle.fi/uutiset/harva_selvittaa_tiensa_yliopistoon_ilman_valkolak…

"

Yliopistoon pääsy ei edellytä lukio-opintoja – näin on ollut jo varsin kauan. Silti kokkipohjalta opettajaksi opiskeleva joutuu sukujuhlissa selittämään, miten yliopistoon pääsee kyökin kautta. Miksi on niin vähän tunnettu asia, että yliopistoon voi päästä ilman valkolakkia?

– Onko se vähän tunnettu asia? Ainakin opinto-ohjaajat tuntevat asian hyvin, ja sitä kautta toivottavasti myös nuoret. Valtaosa opiskelijoista tulee kuitenkin yhä ylioppilaspohjalta, ja lukio antaa hyvät valmiudet yliopiston pääsykokeisiin ja yliopisto-opintoihin, opiskelija- ja hakijapalveluiden päällikkö Katja Arola Turun yliopistosta kertoo.

– Ehkä historialliset syyt vaikuttavat käsityksiin, eli muistellaan vielä aikaa, jolloin yliopisto-opiskelijan tuli olla ylioppilas.

Tunnettuja korkeasti koulutettuja ei-ylioppilaita on esimerkiksi liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.). Opetusministerinäkin toiminut Virkkunen on oppiarvoltaan filosofian lisensiaatti.

Monta väylää akateemiseen maailmaan

Turun yliopistossa ei-ylioppilaita otetaan sisään kaikkiin oppiaineisiin. Ylioppilaisiin rinnastetaan muun muassa kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot suorittaneet. Lisäksi joissain tiedekunnissa muidenkin on mahdollista hakea erivapautta osallistua pääsykokeeseen.

Moniin aineisiin hakijat valitaan kahdessa ryhmässä. Ensimmäisessä ovat ylioppilastutkinnon tai vastaavan kansainvälisen tutkinnon suorittaneet hakijat, jotka valitaan todistuspisteiden ja valintakoepisteiden yhteispistemäärän perusteella.

Toisessa ryhmässä ovat pelkän valintakoemenestyksen perusteella valittavat.

– Ei-ylioppilaat valitaan tällöin pelkän valintakoemenestyksen perusteella, Katja Arola kertoo.

Lisäksi on olemassa avoimen yliopiston väylä. Tietyt kriteerit täyttävä ahkera avoimen yliopiston opiskelija voi tulla valituksi, eikä toisen asteen pohjakoulutuksella ole silloin mitään merkitystä.

Hyvin harva ponnistaa peruskoulupohjalta

Vaikka sitkeälle hakijalle on tarjolla monta polkua, verrattain harva juhlii vappuna tiedekunnan haalareissa ilman valkolakkia. Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutussihteeri Jarmo Kallunki kertoo, että arviolta kolme prosenttia hyväksytyistä tulee sisään ammatillisella koulutuksella. Häviävän pieni osa aloittaa opinnot ilman mitään toisen asteen tutkintoa."