Lue keskustelun säännöt.
Sotkuinen koti=elämänhallinta hukassa!
17.04.2016 |
Näin se vaan menee. Koti kertoo paljon asukkaistaan ja siisteys on asia mihin minä ensimmäisenä kiinnitän huomiota kun käyn jossain vieraana. Jos ei kykene pitämään edes oman kotinsa siistinä niin on varmaan samaa kaikkien muiden asioiden kanssa (lastenhoito, työ, raha-asiat, oma hygienia jne jne)
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä joku kotoirouvien manifesti. Haetaan oikeutusta kotona ololle siivoamalla miehet ja lapset ulos kodista? Se sitten on elämänhallintaa.
En hae mitään oikeuksia kotonaololle. Työssäkäyvä olen. Se että käy töissä tai harrastaa, on lapsia ja eläimiä ei mitenkään sulje pois siisteyden tärkeyden päin vastoin. Kodin saa pysymään siistinä hyvin pienellä vaivalla kun vaan viitsii. Eikä tarvitse olla neurootikko tai mielenterveysongelmainen jos kotinsa pitää siistinä.
ApJostain syystä koet sen liittyvän elämänhallintaan? Missä menee rajasi? Likaiset sukat lattialla, aamupalatiskit ruokapöydällä? Meneekö läpi vai on elämänhallinta hukassa?
Jos kodin saa siistiksi 3 h siivouksella, onko ok?
Kun niitäkin koteja on jossa on noin metrin korkeudella roskaa ja rojua ja talon siistiksi saattaminen ottaa 3 viikkoa.Jos kaikilka tavaroilla on ona paikkansa ja sitä tavaran paljoutta karsii niin siisteyden ylläpitäminen ei ole vaikeaa. Myös lapsia voi opettaa siivoamaan omat jälkensä.
Ja kyllä saa se iltainen teekuppi jäädä altaaseen aamuun saakka mutta jos tiskit toistucasti jää lojumaan likaisena niin jossain on vika
Enemmän minua häiritsee ihmiset jotka eivät osaa vastata siihen mitä kysytään tai muuten puhuvat vastatessaan asian vierestä kuin se millainen heidän kotinsa mahdollisesti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä joku kotoirouvien manifesti. Haetaan oikeutusta kotona ololle siivoamalla miehet ja lapset ulos kodista? Se sitten on elämänhallintaa.
En hae mitään oikeuksia kotonaololle. Työssäkäyvä olen. Se että käy töissä tai harrastaa, on lapsia ja eläimiä ei mitenkään sulje pois siisteyden tärkeyden päin vastoin. Kodin saa pysymään siistinä hyvin pienellä vaivalla kun vaan viitsii. Eikä tarvitse olla neurootikko tai mielenterveysongelmainen jos kotinsa pitää siistinä.
ApJostain syystä koet sen liittyvän elämänhallintaan? Missä menee rajasi? Likaiset sukat lattialla, aamupalatiskit ruokapöydällä? Meneekö läpi vai on elämänhallinta hukassa?
Jos kodin saa siistiksi 3 h siivouksella, onko ok?
Kun niitäkin koteja on jossa on noin metrin korkeudella roskaa ja rojua ja talon siistiksi saattaminen ottaa 3 viikkoa.Jos kaikilka tavaroilla on ona paikkansa ja sitä tavaran paljoutta karsii niin siisteyden ylläpitäminen ei ole vaikeaa. Myös lapsia voi opettaa siivoamaan omat jälkensä.
Ja kyllä saa se iltainen teekuppi jäädä altaaseen aamuun saakka mutta jos tiskit toistucasti jää lojumaan likaisena niin jossain on vikaEnemmän minua häiritsee ihmiset jotka eivät osaa vastata siihen mitä kysytään tai muuten puhuvat vastatessaan asian vierestä kuin se millainen heidän kotinsa mahdollisesti on.
Sukat vielä menee läpi, aamupalatiskit ei. Siisteyden ei myöskään voi mitata siivouksen käytetyssä ajassa vaan lopputulos ratkaisee. Eikä mene myöskään läpi se että ensisilmäyksellä kaikki on ok kunnes avaa kaapit mihin kaikki on sullottu sikinsokin.
Vierailija kirjoitti:
Jaa. No minä olen asiantuntija-ammatissa, talous kunnossa, lapset tasapainoisia, aina sään- ja tilanteenmukaisesti pukeutuneita ja aktiivisesti harrastavia. Sosiaalinen elämä normaalia. Mutta kämppä kaaoksessa. :) Meillä kotona relataan - ei niuhoteta.
En itse edes ole AP:n kanssa samaa mieltä, mutta ei siisteys ole mitään niuhottamista. Meillä on siistiä koska siistissä kodissa on kivempi elää ja tehdä asioita, ei koska olen niin perfeltionisti niuhottaja. Elin itsekin pitkään kaaoksessa, mutta siisteyden tielle päätyneenä ei todellakaan ole paluuta takaisin - kotona olo on paljon rentouttavampaa kun sen pitää siistinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä joku kotoirouvien manifesti. Haetaan oikeutusta kotona ololle siivoamalla miehet ja lapset ulos kodista? Se sitten on elämänhallintaa.
En hae mitään oikeuksia kotonaololle. Työssäkäyvä olen. Se että käy töissä tai harrastaa, on lapsia ja eläimiä ei mitenkään sulje pois siisteyden tärkeyden päin vastoin. Kodin saa pysymään siistinä hyvin pienellä vaivalla kun vaan viitsii. Eikä tarvitse olla neurootikko tai mielenterveysongelmainen jos kotinsa pitää siistinä.
ApJostain syystä koet sen liittyvän elämänhallintaan? Missä menee rajasi? Likaiset sukat lattialla, aamupalatiskit ruokapöydällä? Meneekö läpi vai on elämänhallinta hukassa?
Jos kodin saa siistiksi 3 h siivouksella, onko ok?
Kun niitäkin koteja on jossa on noin metrin korkeudella roskaa ja rojua ja talon siistiksi saattaminen ottaa 3 viikkoa.Jos kaikilka tavaroilla on ona paikkansa ja sitä tavaran paljoutta karsii niin siisteyden ylläpitäminen ei ole vaikeaa. Myös lapsia voi opettaa siivoamaan omat jälkensä.
Ja kyllä saa se iltainen teekuppi jäädä altaaseen aamuun saakka mutta jos tiskit toistucasti jää lojumaan likaisena niin jossain on vikaEnemmän minua häiritsee ihmiset jotka eivät osaa vastata siihen mitä kysytään tai muuten puhuvat vastatessaan asian vierestä kuin se millainen heidän kotinsa mahdollisesti on.
Sukat vielä menee läpi, aamupalatiskit ei. Siisteyden ei myöskään voi mitata siivouksen käytetyssä ajassa vaan lopputulos ratkaisee. Eikä mene myöskään läpi se että ensisilmäyksellä kaikki on ok kunnes avaa kaapit mihin kaikki on sullottu sikinsokin.
Miten sairas pitää ihmisen olla, joka avaa kyläpaikassa kaappien ovia 😈
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä joku kotoirouvien manifesti. Haetaan oikeutusta kotona ololle siivoamalla miehet ja lapset ulos kodista? Se sitten on elämänhallintaa.
En hae mitään oikeuksia kotonaololle. Työssäkäyvä olen. Se että käy töissä tai harrastaa, on lapsia ja eläimiä ei mitenkään sulje pois siisteyden tärkeyden päin vastoin. Kodin saa pysymään siistinä hyvin pienellä vaivalla kun vaan viitsii. Eikä tarvitse olla neurootikko tai mielenterveysongelmainen jos kotinsa pitää siistinä.
ApJostain syystä koet sen liittyvän elämänhallintaan? Missä menee rajasi? Likaiset sukat lattialla, aamupalatiskit ruokapöydällä? Meneekö läpi vai on elämänhallinta hukassa?
Jos kodin saa siistiksi 3 h siivouksella, onko ok?
Kun niitäkin koteja on jossa on noin metrin korkeudella roskaa ja rojua ja talon siistiksi saattaminen ottaa 3 viikkoa.Jos kaikilka tavaroilla on ona paikkansa ja sitä tavaran paljoutta karsii niin siisteyden ylläpitäminen ei ole vaikeaa. Myös lapsia voi opettaa siivoamaan omat jälkensä.
Ja kyllä saa se iltainen teekuppi jäädä altaaseen aamuun saakka mutta jos tiskit toistucasti jää lojumaan likaisena niin jossain on vikaEnemmän minua häiritsee ihmiset jotka eivät osaa vastata siihen mitä kysytään tai muuten puhuvat vastatessaan asian vierestä kuin se millainen heidän kotinsa mahdollisesti on.
Sukat vielä menee läpi, aamupalatiskit ei. Siisteyden ei myöskään voi mitata siivouksen käytetyssä ajassa vaan lopputulos ratkaisee. Eikä mene myöskään läpi se että ensisilmäyksellä kaikki on ok kunnes avaa kaapit mihin kaikki on sullottu sikinsokin.
Miten sairas pitää ihmisen olla, joka avaa kyläpaikassa kaappien ovia 😈
Mistä tunnistaa kaappien tonkijan ennen kylään kutsumista? En halua sellaisia kotiini. Se mitä kaapeissani on järjestyksessä tai epäjärjestyksessä ei kuulu kenellekään. Ei edes se, mitä on WC:n kaapeissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. No minä olen asiantuntija-ammatissa, talous kunnossa, lapset tasapainoisia, aina sään- ja tilanteenmukaisesti pukeutuneita ja aktiivisesti harrastavia. Sosiaalinen elämä normaalia. Mutta kämppä kaaoksessa. :) Meillä kotona relataan - ei niuhoteta.
En itse edes ole AP:n kanssa samaa mieltä, mutta ei siisteys ole mitään niuhottamista. Meillä on siistiä koska siistissä kodissa on kivempi elää ja tehdä asioita, ei koska olen niin perfeltionisti niuhottaja. Elin itsekin pitkään kaaoksessa, mutta siisteyden tielle päätyneenä ei todellakaan ole paluuta takaisin - kotona olo on paljon rentouttavampaa kun sen pitää siistinä.
Samaa mieltä. Olen aina ollut melko laiska ja siivous on ollut prioriteettilistani häntäpäässä, mutta jossain vaiheessa tilanne riistäytyi käsistä. En tiedä kärsinkö jostain hermoromahduksesta vai mitä, mutten pystynyt pakottamaan itseäni tekemään mitään vastenmielistä. Opinnot eivät edenneet, istuin vaan kotona sotkun keskellä kuuntelemassa musiikkia päivästä toiseen. Kaikki oli paksun pölyn peitossa, huoneen lattialla niin paljon tavaraa, että piti tarkkaan asettaa jalkansa, ettei kompastunut, homeisia kahvikuppeja lojui pöydällä. Nyt jälkikäteen en ymmärrä, kuinka ihmeessä pystyin elämään niin. Alkoi käydä jo terveydenkin päälle, mutta mitä pahemmaksi tilanne meni, sitä vaikeampi sille oli tehdä mitään. Jos halusi imuroida, piti tavaroida järjestellä ensin tuntikausia, joten eipä se juuri houkuttanut. Elämänhallinta oli todellakin hukassa. Jotenkin siitä suosta kuitenkin nousin, ja muutettuani suurempaan asuntoon olen kohdellut pölyä kuin pahinta vihollista. Mieluummin imuroin ja pyyhin pölyt joka paikasta kerran/pari viikossa, kun odotan, että sitä kertyy näkyvä kerros, joka siivotessa lentää vain paikasta toiseen. Opin myös sen, ettei mitään kannata säilyttää lattioilla ja hyvin vähän tavaraa tasoilla. Parempi on hankkia vaikka kymmenen säilytyslaatikkoa ja heittää rojut niihin sekaisin, kun pitää niitä irrallaan pyörimässä ja pölyä keräämässä/siivousta häiritsemässä. Mitä helpompaa siivous on, sitä useammin sitä tulee tehtyä, ja mitä useammin sitä tekee, sen vähemmän aikaa se vie. Kyllä siisteyteenkin voi opetella, vaikkei se luonnostaan tulisikaan. Tapojen muutokseen menee noin kuukausi, jonka jälkeen helpottaa. Ei asuntoni vieläkään ole tip top muulloin, kuin ennen vieraiden saapumista, mutta nykyään siihen tilanteeseen pääsee max. parissa tunnissa, kun jossain vaiheessa se ei ollut mahdollista ollenkaan. Olo on niin paljon rauhallisempi, kun edes tämä ympäristö on hallinnassa. Ja onhan se nyt paljon esteettisempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa. No minä olen asiantuntija-ammatissa, talous kunnossa, lapset tasapainoisia, aina sään- ja tilanteenmukaisesti pukeutuneita ja aktiivisesti harrastavia. Sosiaalinen elämä normaalia. Mutta kämppä kaaoksessa. :) Meillä kotona relataan - ei niuhoteta.
En itse edes ole AP:n kanssa samaa mieltä, mutta ei siisteys ole mitään niuhottamista. Meillä on siistiä koska siistissä kodissa on kivempi elää ja tehdä asioita, ei koska olen niin perfeltionisti niuhottaja. Elin itsekin pitkään kaaoksessa, mutta siisteyden tielle päätyneenä ei todellakaan ole paluuta takaisin - kotona olo on paljon rentouttavampaa kun sen pitää siistinä.
Samaa mieltä. Olen aina ollut melko laiska ja siivous on ollut prioriteettilistani häntäpäässä, mutta jossain vaiheessa tilanne riistäytyi käsistä. En tiedä kärsinkö jostain hermoromahduksesta vai mitä, mutten pystynyt pakottamaan itseäni tekemään mitään vastenmielistä. Opinnot eivät edenneet, istuin vaan kotona sotkun keskellä kuuntelemassa musiikkia päivästä toiseen. Kaikki oli paksun pölyn peitossa, huoneen lattialla niin paljon tavaraa, että piti tarkkaan asettaa jalkansa, ettei kompastunut, homeisia kahvikuppeja lojui pöydällä. Nyt jälkikäteen en ymmärrä, kuinka ihmeessä pystyin elämään niin. Alkoi käydä jo terveydenkin päälle, mutta mitä pahemmaksi tilanne meni, sitä vaikeampi sille oli tehdä mitään. Jos halusi imuroida, piti tavaroida järjestellä ensin tuntikausia, joten eipä se juuri houkuttanut. Elämänhallinta oli todellakin hukassa. Jotenkin siitä suosta kuitenkin nousin, ja muutettuani suurempaan asuntoon olen kohdellut pölyä kuin pahinta vihollista. Mieluummin imuroin ja pyyhin pölyt joka paikasta kerran/pari viikossa, kun odotan, että sitä kertyy näkyvä kerros, joka siivotessa lentää vain paikasta toiseen. Opin myös sen, ettei mitään kannata säilyttää lattioilla ja hyvin vähän tavaraa tasoilla. Parempi on hankkia vaikka kymmenen säilytyslaatikkoa ja heittää rojut niihin sekaisin, kun pitää niitä irrallaan pyörimässä ja pölyä keräämässä/siivousta häiritsemässä. Mitä helpompaa siivous on, sitä useammin sitä tulee tehtyä, ja mitä useammin sitä tekee, sen vähemmän aikaa se vie. Kyllä siisteyteenkin voi opetella, vaikkei se luonnostaan tulisikaan. Tapojen muutokseen menee noin kuukausi, jonka jälkeen helpottaa. Ei asuntoni vieläkään ole tip top muulloin, kuin ennen vieraiden saapumista, mutta nykyään siihen tilanteeseen pääsee max. parissa tunnissa, kun jossain vaiheessa se ei ollut mahdollista ollenkaan. Olo on niin paljon rauhallisempi, kun edes tämä ympäristö on hallinnassa. Ja onhan se nyt paljon esteettisempää.
Onpa meillä samanlaiset kokemukset! Mullakin riistäytyi ihan käsistä se tilanne, usein oli kaikki astiat tiskissä ja kaksin kun siivottiin kaksiomme niin siinä meni helposti 5-8h kerralla...!!! Nyt jos menee 2h niin on jo todella puunattu, 45minuutissa jo perussiivottu. Ja sen kaaoksen keskellä ei saanut oikein mitään aikaiseksi, minullakin opinnot jumitti ja kaikki laskujen maksusta alkaen oli vaikeampaa. Siistissä kodissa saan paljon enemmän aikaiseksi ja elämä pysyy ihan eritavalla järjestyksessä. Nykyisin esim siivoan aina sunnuntaisin, koska työviikko on kiva aloittaa puhtaasta kodista. Eikä meilläkään mitään tiptop-siistiä ole aina, mutta ei ole esim. Tavaroita lattialla koskaan ja kaikille on oma paikkansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huoh. On ainakin seuraavanlaisia ihmisiä:
1. Järjestelmälliset, joiden kotona jokaisella tavaralla on oma paikkansa ja ne tavarat myös laitetaan aina paikalleen. Kaapitkin on aina tiptop. Pinnat, wc-tilat ym. saattavat olla vähän suttaisiakin.
2. Puunaajat, jotka hinkkaavat pinnat puhtaaksi säännöllisin väliajoin, mutta tavarat on sitten miten sattuu. Kaapit epäjärjestyksessä.
3. Esteetikot, joilla on siistiä ja muutenkin kaunista, eivät pysty rauhoittumaan jos ympäristö ei miellytä silmää. Pinnat ovat siistit, tavarat paikoillaan nätisti aseteltuna.
4. Neurootikot, joille siisteys on elämän ja kuoleman asia. Näillä saattaa olla jotain sokeitakin pisteitä tai vastaavasti joku erityinen intohimo, kuten lattioiden moppaaminen. Pyrkivät kuitenkin täydellisyyteen, mitä ikinä se sitten onkaan... Menettävät järkensä, jos joutuvat poikkeamaan rutiineistaan.
5. Täyttä elämää elävät tavikset, joita ei kiinnosta siivoaminen. On muita menoja, lapsia tms. Ehkä vieraiden tullessa siivotaan, mutta siivoaminen ei ole ykkösasia elämässä. Näillä ei kuitenkaan ole mitään homehtuneita astioita tai järkyttäviä tavaravuoria, koti saadaan siistiksi jos tarve vaatii.
6. Täyttä elämää elävät taiteilijat ja älyköt ym., joilla saattaa olla todella sotkuista. Eivät ole ollenkaan kiinnostuineita siitä, miltä kotona näyttää. Ovat kuitenkin menestyneitä urallaan/hyvin intohimoisia jonkun asian suhteen.
7. Laiskat, joilla on yleensä sotkuista, mutta kykenevät siivoamaan tarpeen tullen kämpän asiallisen näköiseksi. Elämä ei ole erityisen kiireistä, ja tavallaan siisteys kiinnostaa, mutta eivät kuitenkaan jaksa tarttua imuriin.
8. Työttömät ja tissuttelevat alkoholistit, jotka viettävät paljon aikaa kotona, mutta tykkäävät puuhastella eivätkä vain lösähtää sohvalle, ja joilla on siksi siistiä.
9. Mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, jotka ovat menettäneet elämänhallintansa ja -halunsa, joten siivouskaan ei voisi vähempää kiinnostaa. Kämppä voi olla todella paskainen. Muitakaan arkirutiineja ei ole, paitsi ehkä päihteidenkäyttö.
Ja listaa voisi jatkaa loputtomiin... Itse kuulun ryhmiin 2 & 5. Ehkä ajoit Ap takaa tuota, mitä kuvailin kohdassa 9? Joka tapauksessa siisteydestä tai sotkuisuudesta ei voi hirveästi päätellä mitään, ellei nyt puhuta jo jostain terveydelle vaarallisesta sotkusta. Toinen asia on se, että toisille siisteys ja epäsiisteys merkitsevät täysin eri asioita kuin toisille. Saattaa olla, että Ap:nkin kotona on joku asia, mikä toisen silmään näyttää sotkulta, mutta Ap itse ei kiinnitä siihen mitään huomiota...
Meillä on siistiä.
Muutos tapahtui eron myötä, kun rahat uhkasivat loppua ja myin tarpeettomat pois.
Tämän jälkeen huomasin kuinka nopeasti siivoaminen tapahtui, kun kaikille on paikkansa.
Käynnistikin kaapit ja hyllyt läpi 2 x vuodessa ja aina tarpeetonta löytyi.
Reilu vuosi sitten olin työkaverilla siivoamassa ja talosta tuli pakettiautollinen tarpeetonta.
Tavarat kyytiin kirppisellä ja sain yli 1000 e rahaa. Nämä rahat menevät aina lomarahastoon ja siellä rahalle on aina tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni mukaan, ja sitä on usean asunnon kohdalta, kaikki vuokralaiset ovat olleet sikoja. Nyt on kaksi vuokrattavaa asuntoa remontissa ja annan asuntojen olla tyhjillään odottamassa hintojen nousua, sillä sikoja en haluaisi enää asuttaa.
en sitten tiedä, onko elämän hallinnassa vai päässä vikaa, mutta ei jaksaisi aina niiden possujen sotkuja korjata.
Tunteeko kukaan yhtään siistiä vuokralaista?
Ilmeisesti ei tunne!
Meillä aiheuttaa koirat eniten siivoustyötä. Minulla taas on paljon kaikenlaista muutakin elämää, kuin olla koko ajan siivoamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertoo siitä, että ihmisen lahjat eivät ole siivousalalla. Kaikki eivät pyri ammattisiivoojiksi.
Vierailija kirjoitti:
[Ei asuntoni vieläkään ole tip top muulloin, kuin ennen vieraiden saapumista
Miksi kodin pitää olla tiptop vieraiden tullessa ja mitä sinulle 'tiptop' edes tarkoittaa? Saako yhtään mitään olla ns. väärässä paikassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon erikoislääkäri, puoliso KTM, kolme teini-ikäistä lasta, vaativat työt, paljon lapsilla harrastuksia. Elämänhallinta kunnossa kaikilta osin, mutta koti on sotkuinen.
Kun lapset oli pieniä, muutaman vuoden ajan kävi siivooja x1/viikko. Nyt ei vuosiin enää. Ajattelen, että se olisi väärä viesti teineille, kun perheessämme 5 siivoukseen kykenevää henkilöä.
Koti on kaaos, tavarat sekaisin, paperi-ja lehtipinoja, puhdasta pyykkiä kasoina, kesävaatteita naulakossa vielä jouluna ym. mutta puhdasta meillä
on. Joka päivä siivotaan vähän ylläpitosiivousta ja kerran vkosssa perusteellisemmin. Mutta se ei ihan riitä.
Siivous on mielestäni kivaa ja rentouttavaa, mutta kun aikaa vain ei ole. Ja tämä sotku ei häiritse. En pidä myöskään sisustamisesta ja kodin laittamisesta enkä varsinkaan koristelusta. Tärkeintä on, että se toimii ja on hyvä olla, vaikka sotkuista. Minusta tosi siistit ja tarkasti sisustetut ja mietityt kodit on monesti jotenkin ahdistavia, pakkomielteisesti on joissain kodissa joka nurkka laitettu/mietitty. Monesti sisustaminen ja puunailu menee överiksi.
Monilla on myös sosiaalinen paina tyylikkääseen kotiin. Yllättävän monella kollegalla on sisustussuunnittelijan/arkkitehdin luoma sisustus ja siivooja käy, ja koti sen mukaisessa kuosissa : monesti kuollut, kalsea, persoonaton koti, joka on jotenkin anonyymi, ei kerro asukkaistaan mitään.
Kohtuutta, pieni sotku kuuluu arkielämään.
Vierailija kirjoitti:
Huoh. On ainakin seuraavanlaisia ihmisiä:
1. Järjestelmälliset, joiden kotona jokaisella tavaralla on oma paikkansa ja ne tavarat myös laitetaan aina paikalleen. Kaapitkin on aina tiptop. Pinnat, wc-tilat ym. saattavat olla vähän suttaisiakin.
2. Puunaajat, jotka hinkkaavat pinnat puhtaaksi säännöllisin väliajoin, mutta tavarat on sitten miten sattuu. Kaapit epäjärjestyksessä.
3. Esteetikot, joilla on siistiä ja muutenkin kaunista, eivät pysty rauhoittumaan jos ympäristö ei miellytä silmää. Pinnat ovat siistit, tavarat paikoillaan nätisti aseteltuna.
4. Neurootikot, joille siisteys on elämän ja kuoleman asia. Näillä saattaa olla jotain sokeitakin pisteitä tai vastaavasti joku erityinen intohimo, kuten lattioiden moppaaminen. Pyrkivät kuitenkin täydellisyyteen, mitä ikinä se sitten onkaan... Menettävät järkensä, jos joutuvat poikkeamaan rutiineistaan.
5. Täyttä elämää elävät tavikset, joita ei kiinnosta siivoaminen. On muita menoja, lapsia tms. Ehkä vieraiden tullessa siivotaan, mutta siivoaminen ei ole ykkösasia elämässä. Näillä ei kuitenkaan ole mitään homehtuneita astioita tai järkyttäviä tavaravuoria, koti saadaan siistiksi jos tarve vaatii.
6. Täyttä elämää elävät taiteilijat ja älyköt ym., joilla saattaa olla todella sotkuista. Eivät ole ollenkaan kiinnostuineita siitä, miltä kotona näyttää. Ovat kuitenkin menestyneitä urallaan/hyvin intohimoisia jonkun asian suhteen.7. Laiskat, joilla on yleensä sotkuista, mutta kykenevät siivoamaan tarpeen tullen kämpän asiallisen näköiseksi. Elämä ei ole erityisen kiireistä, ja tavallaan siisteys kiinnostaa, mutta eivät kuitenkaan jaksa tarttua imuriin.
8. Työttömät ja tissuttelevat alkoholistit, jotka viettävät paljon aikaa kotona, mutta tykkäävät puuhastella eivätkä vain lösähtää sohvalle, ja joilla on siksi siistiä.
9. Mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, jotka ovat menettäneet elämänhallintansa ja -halunsa, joten siivouskaan ei voisi vähempää kiinnostaa. Kämppä voi olla todella paskainen. Muitakaan arkirutiineja ei ole, paitsi ehkä päihteidenkäyttö.Ja listaa voisi jatkaa loputtomiin... Itse kuulun ryhmiin 2 & 5. Ehkä ajoit Ap takaa tuota, mitä kuvailin kohdassa 9? Joka tapauksessa siisteydestä tai sotkuisuudesta ei voi hirveästi päätellä mitään, ellei nyt puhuta jo jostain terveydelle vaarallisesta sotkusta. Toinen asia on se, että toisille siisteys ja epäsiisteys merkitsevät täysin eri asioita kuin toisille. Saattaa olla, että Ap:nkin kotona on joku asia, mikä toisen silmään näyttää sotkulta, mutta Ap itse ei kiinnitä siihen mitään huomiota...
Kuulun ton määritelmän mukaan ryhmään 3. En availe vieraspaikassa kaappeja mutta omat kaapit on järjestyksessä. Säännöllisesti karsin pois tavaroita niin että järjestys säilyy. Neuroottinen olen ehkä siinä mielessä että värit on soinnuttava yhteen ja tavarat on oltava symmeetrisesti järjestyksessä jopa jääkaapissa. Vihaan laatikoita mihin kertyy sekalaista tavaraa kuten hiussolkia, kännykänlatureita ja muuta ylimääräistä pientä tavaraa mitkä ei millään tavalla kuulu yhteen. En voi rentoutua tai nukkua jos paikat on epäjärjestyksessä.
Ap
Mulla on aina sotkusta. En jaksa ja toinen syy on se että jos saan keittiössä yhden kohdan siistiksi tai kaksi, sotken sen päivässä uudestaan.
En osaa pitää siisteyttä ja järjestystä keittiössä!
Miten se tehdään?
Kaikki on hujan hajan ja esineet eivät löydä paikkaansa eli kaappeihin ei mahdu..
En voi siis pitää lapsen yo-juhlia täällä!!
3. Esteetikot, joilla on siistiä ja muutenkin kaunista, eivät pysty rauhoittumaan jos ympäristö ei miellytä silmää. Pinnat ovat siistit, tavarat paikoillaan nätisti aseteltuna.
Täällä yksi! Olen aikamoinen kodinlaittaja muutenkin, tykkään sisustaa ja koti on minulle hirmuisen tärkeä paikka. Saan mielihyvää siitä, kun koti on siistin ja kauniin näköinen. En ole pakkomielteinen tämän asian suhteen ja en todellakaan menetä yöuniani jos tiskipöydällä on tiskejä, mutta pyrin pitämään kodin koko ajan siistin ja miellyttävän näköisenä. Nyt pitäisi tehdä taas kunnon kaappien siivous, koska ne pääsee meille sekaisin usein. Kuitenkin kaikella on paikkansa jne, asunto on vaan sen verran pieni, että joutuu hieman soveltamaan. Romukasoja meillä ei ole eikä tule.
Etenkin syksyllä/talvella on ihanaa istua siistissä kauniissa kodissa kynttilänvalossa ja juoda teetä. Saatan vaan katsella meidän kotia ja tuntea onnea siitä, vaikka ihan tavallisessa kerrostaloasunnossa asutaan. Mieskin arvostaa tosi paljon sitä, että kotona on siistiä ja viihtyisää.
Tosin, ymmärrän ettei ole kaikkien juttu. En siltikään luokittele itseäni niuhottajaksi tai neurootikoksi, vaikka itse näin toiminkin.
Meillä on eräs sukulainen, joka jossakin vaiheessa vuosia sitten aina arvosteli kotimme siivoustasoa. Elimme lasten tenavavaihetta, oli paljon töitä yms. elämän mukanaan tuomaa ajankulua. Arvostelija oli mies, mutta tiesimme aina, milloin miehen vaimo puhui hänen äänellään. Ko. ihminen on edelleenkin passiivis-aggressiivinen nillittäjä, joka panee miehensä puhumaan puolestaan. Kuuntelimme arvostelua aikamme. Arvostelu loppui siihen, kun mieheni kertoi, mistä luutut ja mopit löytyvät perheessämme. Sen jälkeen ei ole kuulunut sanaakaan eikä asiaa ole ihmetelty ääneen kuultemme.
Auri on aivan huikea ja mekin fanitamme Auria!
- https://yle.fi/uutiset/3-11673472
- https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/auri-kananen/
Jos kaikilka tavaroilla on ona paikkansa ja sitä tavaran paljoutta karsii niin siisteyden ylläpitäminen ei ole vaikeaa. Myös lapsia voi opettaa siivoamaan omat jälkensä.
Ja kyllä saa se iltainen teekuppi jäädä altaaseen aamuun saakka mutta jos tiskit toistucasti jää lojumaan likaisena niin jossain on vika