Asioita, joita tapahtuu vain elokuvissa - kerrotaan ärsyttäviä elokuvakliseitä
Tiedetään, että näitä keskusteluja on paljon mutta aina löytyy jotain uutta :)
Kommentit (6827)
Vierailija kirjoitti:
Joku ihmetteli, että miksi seksin jälkeen naisella on rintaliivit, eikä rintoja näy (aikuisviihde-elokuvien ulkopuolella). No, yksinkertaisesti osalla näyttelijöillä on sopimuksissaan sovittu, että kuinka paljon alastomuutta rooleissa voi olla ja Amerikassa muutenkin ollaan suhteellisen häveliäitä sen suhteen, mitä elokuvissa voi näyttää.
Tätä on hyvä verrata esim. Sinkkuelämää-sarjassa, jossa Carrieta esittävällä Sarah Jessica Parkerilla on tiukat alastomuuspykälät sopimuksissa, joten hän ei ole sarjassa alasti, kun taas Samathaa esittävä Kim Cattrall on alasti suunnilleen jokaisessa jaksossa.
Minusta tämä on nyt selkeästi muuttunut, alun perin HBO:lla (jossa SInkkuelämääkin oli), mutta myös suoratoistojen kautta. Alastonta pintaa näkee yllättävän paljon. Joskus tuntuu, että voisi jotain jättää mielikuvituksen varaan.
Tosiaan riippuu osin näyttelijästä, mutta jos Sinkkuelämää olisi ollut jossain muualla kuin HBO:lla, niin ei varmasti olisi Samanthakaan nakuillut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
likatlikatlikat kirjoitti:
Nykyajan uusi klisee on, että leboilua pitää olla joka leffassa. Se kiihottaa miehiä ja antaa ennakkoluulottoman leiman leffalle vaikka on vaan seksististä pornokuvastoa.
Minusta lesboilussa ja homoilussa ei ole mitään pahaa, kunhan tiedän elokuvaa valitessani, että tässä leffassa sitä nyt on, esim. Brokeback Mountain tai F*cking Åmål.
Mutta sitten ärsyttää, jos elokuvassa ystävinä kuvatut hahmot alkavat yhtäkkiä pussailla ja syöksyvät sänkyyn keskenään. Silloin pidän sitä päälleliimattuna ja teennäisenä juonenkäänteenä.
Ahaa, sua pitää siis etukäteen varoittaa, että tässä leffassa on nyt muutakin kuin heteroita.
Jos miehen ja naisen yllättävä pussailu ei ole susta päälleliimattua ja teennäistä, niin ei pitäisi olla homojenkaan pussailu. Sellaista oikea elämä on, että jotkut ovat homoja ja lesboja. Miksei sitä saisi olla leffoissakin?
No varoittaminen nyt on vähän hölmö ilmaisu, mutta periaatteessa joo, haluan tietää, mitä katselen. Nyt varmaankin tää suomalainen leffa Tytöt, tytöt, tytöt kertoo jo nimessä, että tyttöjen välistä rakkautta on takuuvarmasti tiedossa.
En tykkää siitä, että homoseksuaalisuus esitetään leffoissa ja sarjoissa jotenkin trendikkäänä, että näin nyt pitää olla, kun ollaan nykyaikaisia, juonesta viis. Jos se sopii sinne muuten, niin ok. Hyvä esimerkki on lastenleffa Tatu ja Patu, jossa on naispari, mutta sitä ei millään tavoin korosteta eikä alleviivata.
Vielä pitkälle 90-luvun loppupuolelle oli sarjoissa ja leffoissa äärimmäisen vähän ei-heteroita. Useammalta homo- ja lesbosukupolvelta jäi samaistumiskohteet näkemättä. Minusta ei ole ollenkaan ihme, jos niitä nyt kirjoitetaan enemmän, varsinkin kun on enemmän homoja myös käsikirjoittajana kuin ennen vanhaan.
Päälleliimattuahan se on vasta sitten, jos homon tehtävänä on vain esitellä muiden hahmojen avaramielisyyttä, eikä homolla ole minkäänlaista oikeaa roolia tarinassa.
Puhutaan tästä homoasiasta sitten, kun 90 % kaikista hahmoista on homoja tai lesboja. Kyllä niitä heteroita on ihan mielin määrin kaikissa leffoissa ja sarjoissa.
Joku peto... ainaskin meripeto tulee ja ahmaisee kaikkea mitä eteen tulee, olkoon se sitten metallia, lihaa tai ihan mitä vaan ainetta.
Sitten niitä ei saa hengiltäkään helposti ja nämä pedot silti jatkavat hyökkäystään, vaikka olisivat vähän haavoittuneet.
-Nainen on raskaana, mutta on puuhastellut kahden miehen kanssa, eikä tiedä kumpi on isä.
Saippuasarjoissa isäehdokkaat ovat lisäksi jotain läheistä sukua toisilleen, esim. isä ja poika tai veljekset.
-Mies ottaa vasektomian eikä kerro vaimolleen. Sitten kun vaimo luulee olevansa raskaana, mies raivostuu että vaimo on pettänyt häntä.
-Kaikki tytöt ovat vähintään suudelleet toista tyttöä collegessa. Pojat sen sijaan eivät kokeile toistensa kanssa.
-Suomalaisissa sarjoissa puhutaan kirjakieltä, jollaista kukaan ei oikeasti puhu. Tuntuu kuin äänikirjaa kuuntelisi.
Aikuisten ihmisten kaveripiiri pitää niin yhtä, että ei juuri muitten ihmisten kanssa seurustelekaan. Asutaan yhdessä ja tehdään kaikki yhdessä, matkat ja juhlat ja muut. Vain tyttö- ja poikaystävät ovat sen piirin ulkopuolisia. Tosin kaverit saattavat myös seurustella, avioitua ja saada lapsia keskenään. Piiri pieni pyörii.
Tosielämässä varmaan harvalla on noin tiiviitä kaverisuhteita. Ehkä yläaste- ja lukioiässä korkeintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
likatlikatlikat kirjoitti:
Nykyajan uusi klisee on, että leboilua pitää olla joka leffassa. Se kiihottaa miehiä ja antaa ennakkoluulottoman leiman leffalle vaikka on vaan seksististä pornokuvastoa.
Minusta lesboilussa ja homoilussa ei ole mitään pahaa, kunhan tiedän elokuvaa valitessani, että tässä leffassa sitä nyt on, esim. Brokeback Mountain tai F*cking Åmål.
Mutta sitten ärsyttää, jos elokuvassa ystävinä kuvatut hahmot alkavat yhtäkkiä pussailla ja syöksyvät sänkyyn keskenään. Silloin pidän sitä päälleliimattuna ja teennäisenä juonenkäänteenä.
Ahaa, sua pitää siis etukäteen varoittaa, että tässä leffassa on nyt muutakin kuin heteroita.
Jos miehen ja naisen yllättävä pussailu ei ole susta päälleliimattua ja teennäistä, niin ei pitäisi olla homojenkaan pussailu. Sellaista oikea elämä on, että jotkut ovat homoja ja lesboja. Miksei sitä saisi olla leffoissakin?
No varoittaminen nyt on vähän hölmö ilmaisu, mutta periaatteessa joo, haluan tietää, mitä katselen. Nyt varmaankin tää suomalainen leffa Tytöt, tytöt, tytöt kertoo jo nimessä, että tyttöjen välistä rakkautta on takuuvarmasti tiedossa.
En tykkää siitä, että homoseksuaalisuus esitetään leffoissa ja sarjoissa jotenkin trendikkäänä, että näin nyt pitää olla, kun ollaan nykyaikaisia, juonesta viis. Jos se sopii sinne muuten, niin ok. Hyvä esimerkki on lastenleffa Tatu ja Patu, jossa on naispari, mutta sitä ei millään tavoin korosteta eikä alleviivata.
Trendikkäänä? 🤨
Nainen tulee raskaaksi, vaikka ei haluaisi. Abortti käy mielessä, mutta sitten tuleekin keskenmeno niin ei tarvitse aborttia tehdä. Sitten kuitenkin surettaa, että jos olisi halunnutkin sen lapsen, mutta ei saa sitä.
Vierailija kirjoitti:
-Nainen on raskaana, mutta on puuhastellut kahden miehen kanssa, eikä tiedä kumpi on isä.
Saippuasarjoissa isäehdokkaat ovat lisäksi jotain läheistä sukua toisilleen, esim. isä ja poika tai veljekset.
-Mies ottaa vasektomian eikä kerro vaimolleen. Sitten kun vaimo luulee olevansa raskaana, mies raivostuu että vaimo on pettänyt häntä.
-Kaikki tytöt ovat vähintään suudelleet toista tyttöä collegessa. Pojat sen sijaan eivät kokeile toistensa kanssa.
-Suomalaisissa sarjoissa puhutaan kirjakieltä, jollaista kukaan ei oikeasti puhu. Tuntuu kuin äänikirjaa kuuntelisi.
Tuo on totta suomalaisista sarjoista, kankeaa replikointia. Ja nimenomaan replikointia, ei keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Inhoan sitä klisetta, että sarjassa/ elokuvissa joku eläköitynyt etsivä on aina kyyninen ja alkoholisoitunut ihmisraunio. Kuitenkin hänet halutaan takaisin töihin ratkaisemaan jotakin vuosisadan tapausta, jota kukaan muu ei voi ratkaista. "En tee näitä hommia enää", sanoo neromme, mutta mietittyään asiaa tulee kuitenkin auttamaan. Ihan oikeasti, olen nähnyt tämän jo suunnilleen miljoona kertaa. Jotakin uudempaa nyt, please.
Ylipäätään tuo "en tee näitä hommia enää", mutta tämän kerran suostuu kuitenkin.
Kyllähän tuollainen vanha alkoholisti olisi ryypännyt aivonsa ja kroppansa paskaksi, eikä pystyisi enää ratkomaan mitään. Eikä ainakaan pysyisi roiston perässä, jos tulisi takaa-ajotilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuudessa voi olla lentäviä autoja ja vaikka mitä ihmeellistä tekniikkaa, mutta hologrammit pätkivät ja räpsyvät aina.
Vanhoissa tulevaisuuteen sijoittuvissa leffoissa tulevaisuudenkin monitorit ovat sitä kuution muotoista mottimallia vihreillä kirjaimilla ja 10 tuuman ruudulla. Ilmeisesti iso litteä näyttö on jotain, mitä kukaan ei vain koskaan pitänyt mahdollisena.
Sivuhuomio: 1960-luvulla tehtiin sellainen kohtalaisen tunnettu elokuva kuin "2001: A Space Odyssey". Siinä avaruussukkulan lentoemäntä räplää matkustajien tilaukset sellaiseen litteään ja kevyeen kosketusnäyttöön, jota kuskaa näppärästi kädessään.
Tuota vasten Nokian päätös hyllyttää heidän 'tablettitietokone' -hankkeensa 2000-luvun alussa vaikuttaa kohtalaisen ääliömäiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku nähdään alasti tai melkeen alasti niin se on niin hyvän näköinen lähes aina. Todellisuudessa esiintyy tämä seikka toisin päin.
Enkä puhu sukupuoli sidonnaisesti vaan sitä on miehissä ja naisissa. Ihan päälimmäisenä mielessäni oli miehet ja itse olen mies.Niin, miksi hemmetissä oikeassa elämässä pahimpia itsensäpaljastelijoita tuntuu olevan ne epäedustavimmat yksilöt.
Pikemminkin elokuvissa on ylimaallisen hyvännäköisiä miehiä. Timmejä, lihaksikkaita ja niin komeita tai ovat rosoisia tyyppejä, että näyttävät niin kovanaamoilta.
En lukenut kaikkia kommennteja, joten en tiedä onko tämä jo täällä. Ravintolassa tilataan juomia/ ruokia, mutta ne eivät ikinä tule.
Pahikset ilmestyvät aina yllättäen paikalle. Sankareiden metodit näytetään aina perusteellisesti, miten ja millä tavalla he paikallistavat konnat ja niiden olinpaikat, mutta konnista ei vastaavaa ole, vaan ne vaan yhtäkkiä ilmestyvät uhkaamaan sankareita ihan joka paikkaan. Vaikka sankari muuttaisi kasvonsa ja uusisi koko identiteettinsä muuttaen autiolle saarelle, niin jo kohta pahisten vene pörrää paikalle ja alkaa hirvittävä tulitaistelu ja mätkiminen.
Nykyleffoissa toistuu sellainen loppuratkaisu, että taivaalle aukaistaan jollain laaserilla portti Kälviälle tai johonkin muuhun ikävään paikkaan, ja sankareiden pitää sitten toisella laaserilla pamauttaa toi portti umpeen ennen kuin kälviäläiset valtaa maan. Ja toi ratkaisu on aina jotain hirveän moninmutkaista, tän tyypin pitää hoitaa tuo homma tänne ennen kuin toi tyyppi tekee samaan aikaan tota, jiiänee.
Minusta kyllä seksirikolliset ovat leffoissa ja sarjoissa yleensä rumia, keski-ikäisiä miehiä, joilla on suurin osa päästä kaljua. Nimenomaan lapsiin sekaantujat. Ja vaikuttavat tosi epäilyttäviltä.
Tosielämässä valitettavasti pervot ovat ensin mukavan oloisia ja herättävät luottamusta, usein komeitakin. Jos ne olisivat sellaisia kuin TV:ssä, kaikki tietäisivät kiertää ne kaukaa.
Vierailija kirjoitti:
Pahikset ilmestyvät aina yllättäen paikalle. Sankareiden metodit näytetään aina perusteellisesti, miten ja millä tavalla he paikallistavat konnat ja niiden olinpaikat, mutta konnista ei vastaavaa ole, vaan ne vaan yhtäkkiä ilmestyvät uhkaamaan sankareita ihan joka paikkaan. Vaikka sankari muuttaisi kasvonsa ja uusisi koko identiteettinsä muuttaen autiolle saarelle, niin jo kohta pahisten vene pörrää paikalle ja alkaa hirvittävä tulitaistelu ja mätkiminen.
Mun lemppari tuosta on Jurassic Park, jossa alkupuolella Tyrannosaurus jymistelee hirveän pitkään paikalle; autot heiluu, tanner tärähtelee ja lasit helisee. Sitten lopussa sama Tyrannosaurus hiipii aivan puskista paikalle. Evoluutio iski, oppi astumaan päkiällä sitten.
Kannetaan tyhjää matkalaukkua vaikka ollaan juuri menossa lentokentälle tai tulossa sieltä.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut kaikkia kommennteja, joten en tiedä onko tämä jo täällä. Ravintolassa tilataan juomia/ ruokia, mutta ne eivät ikinä tule.
Ne eivät ehdi tulla, kun toinen pöydässä istuvista jo suuttuu ja lähtee lätkimään.
Tai sitten kuvataan ruokailun loppupäätä, kun on jo syöty. Koskaan ei tosiaan tule sellaista kohtausta, että tarjoilija toisi ruuat pöytään. Tilausta saatetaan ehtiä kysellä, jolloin tilaus tehdään tosi nopeasti tyyliin "otan samaa kuin sinä". Viini voidaan kaataa lasiin.
No varoittaminen nyt on vähän hölmö ilmaisu, mutta periaatteessa joo, haluan tietää, mitä katselen. Nyt varmaankin tää suomalainen leffa Tytöt, tytöt, tytöt kertoo jo nimessä, että tyttöjen välistä rakkautta on takuuvarmasti tiedossa.
En tykkää siitä, että homoseksuaalisuus esitetään leffoissa ja sarjoissa jotenkin trendikkäänä, että näin nyt pitää olla, kun ollaan nykyaikaisia, juonesta viis. Jos se sopii sinne muuten, niin ok. Hyvä esimerkki on lastenleffa Tatu ja Patu, jossa on naispari, mutta sitä ei millään tavoin korosteta eikä alleviivata.