Jutteletko kuolleille ja uskotko että he kuulevat

Eivät kuule, mutta Jumala kuulee kaiken.

Toivottavasti joku huomaa hommata mut hoitoon jos niin käy...

Juttelen, mutta en usko että kuulevat :D Olen ateisti. On lähinnä tapa muistella kuollutta.

Juttelen itsekseni - toisinaan luullen, että myös toiselle, vaikka toinen ei olsi fyysisesti läsnä...

Kyllä haudalla juttelen kuolleille. Uskon, että he kuulevat.

Juttelen, uskon että välillämme on vain verho, elämme eri ulottuvuuksissa ja joskus jokin asia saa näkemään verhon läpi puolin ja toisin .. Joten kyllä, miksei voisi kuullakin <3 ja onko sillä väliä, jos se helpottaa puhujaa .. Itse puhun aina haudalla ..

Juttelen haudalla joskus pitkät tovit, lopuksi taputan hautakiveä ja toivotan hyvät jatkot ja että nähdään taas. Jotenkin ajatukset selkiytyy näiden sessioiden jälkeen ja maalliset hommat luistaa taas eri tavalla.

Hoidan mieheni isovanhempien hautaa, kun ei täälläpäin muutakaan sukua ole. Lapsi on joskus mukana. En ole koskaan noita isovanhempia nähnyt, mutta tuntuu silti jotenkin mukavalta viedä lapsi sinne haudalle, ikään kuin isoisovanhemmat tapaisivat lapsenlapsenlapsensa.

Ihmisen sielu on ikuinen, se irtoaa ruumiista kun kuolee.

Juttelen ja tiedän heidän kuulevan ja näkevän meidät

Minä taas kammoan hautausmaita. Ei ne ihmiset siellä ole, vaan meidän ajatuksissa, sydämessä, arjessa.

Vierailija kirjoitti:

Juttelen haudalla joskus pitkät tovit, lopuksi taputan hautakiveä ja toivotan hyvät jatkot ja että nähdään taas. Jotenkin ajatukset selkiytyy näiden sessioiden jälkeen ja maalliset hommat luistaa taas eri tavalla.

Liikuttavaa :)