Voiko it-puolen inssiksi (amk) valmistua tajuamatta tietokoneista hevon vittuakaan?

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä entisessä työpaikassa oli pari tietoliikennepuolen naisinssiä ja ne eivät tajunneet tietotekniikasta tai tietoliikenteestä yhtään mitään. Ihmettelen vieläkin miten olivat saaneet koulusta paperit ulos. Ilmeisesti vaikeimpien kurssien kohdalla oli käyty lirkuttelemassa opelle tai opettaja päästänyt säälistä läpi kun ei ole jaksanu järjestää uusintakoetta.

Heh kävin AMKissa pari ns miesten kurssia eli olin siellä ainoa nainen. En hirveästi tajunnut niistä asioista mitään mutta sain kolmosen kurssista, vaikka en juuri loppujen lopuks edes käynyt siellä. AMKin taso on kyllä toisinaan ihan naurettavaa.

Olisiko syy se, että tyyppi on neljännen vuoden opiskelija 3.5 vuoden koulutuksessa?

Itse olen energiatekniikan DI ja pitäisi laskea entalpioita ja savukaasuja mutta nytkin koodaan jotain DLL-generaattoria sulautettuun reaaliaikasysteemiin enkä tajua yhtään mitään näistä IT-hommista.

Onko valehdellut työnhaussa/cv:ssä?

Vierailija kirjoitti:

En usko että siellä pidetään kursseja millä ohjelmalla mikäkin liite aukeaa.

Tajuaahan noiden liitteiden aukeamiset esim. minä, jonka opiskelauaikana oli pintaraapaisu automaattista tietojenkäsittelyä ja se tarkoitti käytännössä biorytmien tekoa. Muutenkaan en ole kiinnostunut it- asioista muuten kuin toimivien tuotteiden muodossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi. Koulupapereilla ei tee mitään työnhaussa, työnantajatkin tietää ettei kouluosaaminen ole koskaan samalla viivalla työ- tai harrastuskokemuksen kanssa.

Eikä niillä harrastuksena saaduilla taidoilla pitkälle pötkitä isoissa ympäristöissä, niin monimutkaisia konesaleissa olevat järjestelmät ovat  nykyään virtualisointeineen, storage, sovelluskytkimineen, identiteetin haallintajärjestelmineen, fedoroituine autentikointeineen, tietoliikenne- ja tietoturvaan liittyvine järjestelmineen monitoimittajaympäristössä. että harrastuspohjalta kukaan käytännössä ymmärtäisi hevonkuttua muutoksenhallinasta, prosesseista ja muusta pupasta jota ilman ei käytännössä pärjätä.

Oikein kovasti harrastuksena asiasta kinnnostunut voi saada pintaraapaisun pilvipalveuiden käytön kautta omiin projekteihinsa, mutta ei nähdä miten homma toimii siellä taustalla.

Olen ollut alalla 30v ja muutos viimeisen 10v aikana on ollut valtava. Menossa oleva muutos pilviteknologioiden lisääntyvän käytön, hyperconveged -arkkitehtuurin, VNF:n ja SDN:n myötä hieman ehkä helpottaa ajan myötä, mutta niin kaukana nämä teknologiat ovat siitä mihin harrastelija voi päästä käsiksi, että ei niitä voi olettaa kenenkään osaavan ennen kuin työelämään pääsee ja todellisuudessa tekee projekteja, jossa näitä välineitä käytetään.

Jos joku nyt ihmettelee, että missä em. järjestelmiä on käytössä niin kaikilla isoilla palveluntarjoiajilla, operaatoreilla, pankeilla ,vakuutuslaitoksilla, suuryrityksillä, tiedemaailmassa jne. ja palvelut joita käytätte internetin kautta em. toimijoilta tukeutuvat em. kaltaisiin teknologioihin siellä takana. PKT sektorilla näitä värkkejä ei juuri ole käytössä, ne ovat liian hinnakkaita hankkia ja ylläpitää useimmille pienille toimijoille.

Sinä olet yksi esimerkki siitä, että vaikka keulit järjestelmäosaamisellasi, et välttämättä osaa omaa konettasi elvyttää pienen core dumpin jälkeen ilman puhdasta asennusta.

Tuollaisia väittämiä on helppo puskasta heittää, mutta vaikka ne 99% olisivatkin totta, niin joskus aina käy niin, että väite ei pidä paikkaansa, koska satuit törmäämään ihmiseen jolla on osaamista ja kokemusta enemmän kuin osaat pienessä mielessäsi edes kuvitella :)

Vinkkinä sen verran, että kirjoittamaani koodia on lähes jokaisessa linuxissa edelleen järjestelmän perusohjelmistoissa, vaikka kirjoitin koodia sinne lähinnä vain -90 luvulla ollessani aktiivinen kehittäjä. Sen jälkeen muut asiat ovat vieneet niin paljon aikaa, että en ole enää jaksanut pyöriä mukana. Mutta tuosta järjestelmän sekoamisesta ja coredumpeista tulee mieleen, että olen asentanut muutaman VAX 11/750 BSD 4.3 (reno & tahoe) ympäristön ja jos sinulla on  pienintäkään käsitystä kuinka vaikeita sen aikaiset järjestelmät oli nostaa ylös niin et vaivautuisi epäilemään sitä saanko jonkun nykyisen hippasen linuxin, mäkin tai wintedon jaloilleen hikan sitä vaivatessa.

Nykyisissä koneissahan on resursseja vaikka kuinka, levyt ovat isoja ja levynkorjausohjelmat ym. kohtuullisen toimivia, toisin oli vielä -80 luvulla. Silloin kun boottasit vahingossa System V pohjaisen suoraan "reboot" komennolla unohtaen, että eihän se ajakaan itseään alas nätisti kuin BSD variantit, niin sen jälkeen korjailitkin levyjä fsck:la  helposti sitten puolesta tunnista tuntiin isomman raudan kanssa. Ei ollut journaloivia tiedostojärjestelmiä, ekat *ni maailmassa yleiset journaloivat tiedostojärjestelmät olivat Veritaksen VSFS Solaris 2.x sarjassa joskus -90 luvun alussa. HP-UX:ssä ne olivat vasta -96 alkan kun 10.20 tuli ulos. SGI:llä oli xfs jos oli niin onnellinen että pääsi sellaista ihmettä käyttämään jne. IBM JFS julkaistiin -90 mutta kesti useita vuosia ennen kuin sitä käytännössä monikaan pääsi käyttämään muuten kuin uusimmissa koneissa. Skootteri (SCO Xenix) oli paholaisen keksintö, niissä levyt sekosivat helposti ja vasta SCO UNIX System V R4.2 ei enää levyt seonneet helposti.

Nykypäivänä kun journaloivat tiedostojärjestelmät, volumemanagerit (LVM, LVS), mirrorit (md) ovat hyvin toimivia, levyt on lähes aina redundantteja lokaaleja tai redundantteja, voi tehdä snäpäreitä ja klooneja melkein miten huvittaa eikä nopeista levyistä ole yleensä pulaa, alla on deduplikoiva levyjärjestelmä tms. niin ompa todella vaikeaa, heh heh.  Salli mun nauraa.

Windows, serverit ja työasema, on ehkä ainoita joita en edes viitsi yrittää elvyttää, ne on yleensä helpompi asentaa uusiksi, ellei sitten joku recovery asennus tms. korjaa niitä. Ei niihin viitsi aikaa käyttää. Windows on niin epäkiinnostava järjestelmäalusta kuin olla ja voi, siinä ei ole mitään mielenkiintoista. Se on vain iso kasa vanhaa spagettikoodia jota jostain nurkasta aina vähän korjataa, tehdään käyttöliittymää ja graffaa uusiksi ja myydään 'täysin uudelleen kirjoitettuna' typerille sitä ostaville asiakkaille. Uskoo kuka uskoo. Tietoturvabugeista jotka löytyy usein uusimmista versioista ja kaikista aina jonnekin 2000:n tai jopa NT4:n asti kertoo kyllä aivan muusta. Sama spagetti siellä konepellin alla sen on kuin aiemminkin, ei ne samat bugit ja haavoittuvuudet olisi niissä kaikissa versioissa.

Mäkissäkin on samaa ongelmaa, OS X:n pitkä historia NeXT:n asti näkyy ja se että on tehty säätäminen helpoksi taviksille, kun sen editorin käyttö jonkun konffaamiseksi on niin vaikeeta ettei sitä voi keneltäkään enää odottaa .... no joo, positiivista OS X:n suhteen on, että Apple julkaisee ja korjaa kaikki (pariin viimeisimpään tuettuun versioon)  riippumatta onko ne jonkun muun tai talon sisältä jonkun löytämiä. Microsoft korjailee bugeja, mutta julkaistujen joukosta puuttuu heidän itsensä löytämät, ne korjataan mutta niistä ollaan hiljaa. Googlesta en ole varma, Chromebookista ja ChromeOS:stä on niin vähän itsellä kokemusta.

Alustana pidän nykyisistä parhaana BSD pohjaisia, ne on hyvin konsistentteja, toimivat kuten dokkarit kuvaavat vaikka aivan kaikkia kelloja ja pillejä joita Linuxiin on tehty ei sinne saakaan. Linux on muuten hyvä, mutta pitkäjänteinen kehittäminen useimpien distrojen osalta on onnetonta. Viimeisen vuosikymmenen mukana on tullut mukaan porukkaa joka tekee asioita uudestaan kiirehtien ja välittämättä asiallisesta kehitysprosessista jossa ensin speksataan miten tehdään ja vasta sitten toteutetaan. SystemD sählinki on hyvä esimerkki tästä. Sinänsä ihan hyvä ajatus siellä taustalla, mutta vaikka Poettering on teknisesti hyvä koodaaja ja ideakin miten sen pitäisi toimia on OK, mutta se miten kehittäminen tapahtuu ja miten vähän keskustellaan siitä miten asioita tehdään on jäänyt taustalle ja jälki on sen mukaista.

OK, eiköhän tämä monologi ollut tässä. Jos tajusit edes osan kirjoittamastani niin hyvä hyvä, kymmenen pistettä ja papukaijan merkki siitä sulle.

Ammattileikkikoulusta voi valmistua kuka tahansa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi. Koulupapereilla ei tee mitään työnhaussa, työnantajatkin tietää ettei kouluosaaminen ole koskaan samalla viivalla työ- tai harrastuskokemuksen kanssa.

Eikä niillä harrastuksena saaduilla taidoilla pitkälle pötkitä isoissa ympäristöissä, niin monimutkaisia konesaleissa olevat järjestelmät ovat  nykyään virtualisointeineen, storage, sovelluskytkimineen, identiteetin haallintajärjestelmineen, fedoroituine autentikointeineen, tietoliikenne- ja tietoturvaan liittyvine järjestelmineen monitoimittajaympäristössä. että harrastuspohjalta kukaan käytännössä ymmärtäisi hevonkuttua muutoksenhallinasta, prosesseista ja muusta pupasta jota ilman ei käytännössä pärjätä.

Oikein kovasti harrastuksena asiasta kinnnostunut voi saada pintaraapaisun pilvipalveuiden käytön kautta omiin projekteihinsa, mutta ei nähdä miten homma toimii siellä taustalla.

Olen ollut alalla 30v ja muutos viimeisen 10v aikana on ollut valtava. Menossa oleva muutos pilviteknologioiden lisääntyvän käytön, hyperconveged -arkkitehtuurin, VNF:n ja SDN:n myötä hieman ehkä helpottaa ajan myötä, mutta niin kaukana nämä teknologiat ovat siitä mihin harrastelija voi päästä käsiksi, että ei niitä voi olettaa kenenkään osaavan ennen kuin työelämään pääsee ja todellisuudessa tekee projekteja, jossa näitä välineitä käytetään.

Jos joku nyt ihmettelee, että missä em. järjestelmiä on käytössä niin kaikilla isoilla palveluntarjoiajilla, operaatoreilla, pankeilla ,vakuutuslaitoksilla, suuryrityksillä, tiedemaailmassa jne. ja palvelut joita käytätte internetin kautta em. toimijoilta tukeutuvat em. kaltaisiin teknologioihin siellä takana. PKT sektorilla näitä värkkejä ei juuri ole käytössä, ne ovat liian hinnakkaita hankkia ja ylläpitää useimmille pienille toimijoille.

Sinä olet yksi esimerkki siitä, että vaikka keulit järjestelmäosaamisellasi, et välttämättä osaa omaa konettasi elvyttää pienen core dumpin jälkeen ilman puhdasta asennusta.

Tuollaisia väittämiä on helppo puskasta heittää, mutta vaikka ne 99% olisivatkin totta, niin joskus aina käy niin, että väite ei pidä paikkaansa, koska satuit törmäämään ihmiseen jolla on osaamista ja kokemusta enemmän kuin osaat pienessä mielessäsi edes kuvitella :)

Vinkkinä sen verran, että kirjoittamaani koodia on lähes jokaisessa linuxissa edelleen järjestelmän perusohjelmistoissa, vaikka kirjoitin koodia sinne lähinnä vain -90 luvulla ollessani aktiivinen kehittäjä. Sen jälkeen muut asiat ovat vieneet niin paljon aikaa, että en ole enää jaksanut pyöriä mukana. Mutta tuosta järjestelmän sekoamisesta ja coredumpeista tulee mieleen, että olen asentanut muutaman VAX 11/750 BSD 4.3 (reno & tahoe) ympäristön ja jos sinulla on  pienintäkään käsitystä kuinka vaikeita sen aikaiset järjestelmät oli nostaa ylös niin et vaivautuisi epäilemään sitä saanko jonkun nykyisen hippasen linuxin, mäkin tai wintedon jaloilleen hikan sitä vaivatessa.

Nykyisissä koneissahan on resursseja vaikka kuinka, levyt ovat isoja ja levynkorjausohjelmat ym. kohtuullisen toimivia, toisin oli vielä -80 luvulla. Silloin kun boottasit vahingossa System V pohjaisen suoraan "reboot" komennolla unohtaen, että eihän se ajakaan itseään alas nätisti kuin BSD variantit, niin sen jälkeen korjailitkin levyjä fsck:la  helposti sitten puolesta tunnista tuntiin isomman raudan kanssa. Ei ollut journaloivia tiedostojärjestelmiä, ekat *ni maailmassa yleiset journaloivat tiedostojärjestelmät olivat Veritaksen VSFS Solaris 2.x sarjassa joskus -90 luvun alussa. HP-UX:ssä ne olivat vasta -96 alkan kun 10.20 tuli ulos. SGI:llä oli xfs jos oli niin onnellinen että pääsi sellaista ihmettä käyttämään jne. IBM JFS julkaistiin -90 mutta kesti useita vuosia ennen kuin sitä käytännössä monikaan pääsi käyttämään muuten kuin uusimmissa koneissa. Skootteri (SCO Xenix) oli paholaisen keksintö, niissä levyt sekosivat helposti ja vasta SCO UNIX System V R4.2 ei enää levyt seonneet helposti.

Nykypäivänä kun journaloivat tiedostojärjestelmät, volumemanagerit (LVM, LVS), mirrorit (md) ovat hyvin toimivia, levyt on lähes aina redundantteja lokaaleja tai redundantteja, voi tehdä snäpäreitä ja klooneja melkein miten huvittaa eikä nopeista levyistä ole yleensä pulaa, alla on deduplikoiva levyjärjestelmä tms. niin ompa todella vaikeaa, heh heh.  Salli mun nauraa.

Windows, serverit ja työasema, on ehkä ainoita joita en edes viitsi yrittää elvyttää, ne on yleensä helpompi asentaa uusiksi, ellei sitten joku recovery asennus tms. korjaa niitä. Ei niihin viitsi aikaa käyttää. Windows on niin epäkiinnostava järjestelmäalusta kuin olla ja voi, siinä ei ole mitään mielenkiintoista. Se on vain iso kasa vanhaa spagettikoodia jota jostain nurkasta aina vähän korjataa, tehdään käyttöliittymää ja graffaa uusiksi ja myydään 'täysin uudelleen kirjoitettuna' typerille sitä ostaville asiakkaille. Uskoo kuka uskoo. Tietoturvabugeista jotka löytyy usein uusimmista versioista ja kaikista aina jonnekin 2000:n tai jopa NT4:n asti kertoo kyllä aivan muusta. Sama spagetti siellä konepellin alla sen on kuin aiemminkin, ei ne samat bugit ja haavoittuvuudet olisi niissä kaikissa versioissa.

Mäkissäkin on samaa ongelmaa, OS X:n pitkä historia NeXT:n asti näkyy ja se että on tehty säätäminen helpoksi taviksille, kun sen editorin käyttö jonkun konffaamiseksi on niin vaikeeta ettei sitä voi keneltäkään enää odottaa .... no joo, positiivista OS X:n suhteen on, että Apple julkaisee ja korjaa kaikki (pariin viimeisimpään tuettuun versioon)  riippumatta onko ne jonkun muun tai talon sisältä jonkun löytämiä. Microsoft korjailee bugeja, mutta julkaistujen joukosta puuttuu heidän itsensä löytämät, ne korjataan mutta niistä ollaan hiljaa. Googlesta en ole varma, Chromebookista ja ChromeOS:stä on niin vähän itsellä kokemusta.

Alustana pidän nykyisistä parhaana BSD pohjaisia, ne on hyvin konsistentteja, toimivat kuten dokkarit kuvaavat vaikka aivan kaikkia kelloja ja pillejä joita Linuxiin on tehty ei sinne saakaan. Linux on muuten hyvä, mutta pitkäjänteinen kehittäminen useimpien distrojen osalta on onnetonta. Viimeisen vuosikymmenen mukana on tullut mukaan porukkaa joka tekee asioita uudestaan kiirehtien ja välittämättä asiallisesta kehitysprosessista jossa ensin speksataan miten tehdään ja vasta sitten toteutetaan. SystemD sählinki on hyvä esimerkki tästä. Sinänsä ihan hyvä ajatus siellä taustalla, mutta vaikka Poettering on teknisesti hyvä koodaaja ja ideakin miten sen pitäisi toimia on OK, mutta se miten kehittäminen tapahtuu ja miten vähän keskustellaan siitä miten asioita tehdään on jäänyt taustalle ja jälki on sen mukaista.

OK, eiköhän tämä monologi ollut tässä. Jos tajusit edes osan kirjoittamastani niin hyvä hyvä, kymmenen pistettä ja papukaijan merkki siitä sulle.

Mitä linukkadistroa kokemuksesi pohjalta suosittelisit "nörtille" (IT-inssi, AMK)? Itse suosin Archia, Debiiliä ja ajattelin Fedoran laittaa (ei vielä kokemusta). Sinälläänhän distroilla ei niin väliä, mutta raivostuttaa, kun monissa distroissa softaversiot on ikivanhoja ja joutuisi säätämään, jotta saisi uusia ominaisuuksia käyttöön erityisesti tietokantaohjelmissa tai kääntäjissä...

Kun itse valmistuin, niin ainakin yhden meidän vuosikurssista ei olisi missään nimessä pitänyt valmistua. Tämä kysyi joka saatanan tunnilla kaikkia asioita, ja oli aivan pihalla. Varmaan pinnisti joka kurssilla just sen verran, että sai jutut tehtyä, mutta unohti ne saman tien. Yksi toinen onneksi ei jatkanut ohjelmointipuolella. Lopuista vain pari oli jonkin verran ohjelmointi-ihmisiä. Muut olivat jonkinmoisia sysadmin-tyyppejä, ja tiukasti Windows-puolella. Notepad oli kova sana ohjelmointi-IDEnä! Kunnon editorien tai IDEjen tarpeellisuutta ei tajuttu ollenkaan... Mahdollisesti yksi ainoa tajusi...

Voi voi.. kyllä se näin on että jos noin paljon muistaa, ilman googlea ei siinä ravassa ole aidosti kyntänyt minusta tuntuu etten muista enää ees dps6 kännistysajoja ja levyjärjestelmien mounttaamista nykyään vaikka ysärin alussa niille saattohoitoa suunniteltiin ja tehtiin, tuntuu että unohtanut enemmän kuin nykykouluissa opetetaan.  ps. vi editori on paras jos pitää oikeasti alkaa tekemään töitä. Nano Ja Pico on hipsteri paskaa.

Vierailija kirjoitti:

99,9 % ihmisistä valmistuu ammattikorkeasta ja yliopistosta tajuamatta omasta alastaan hevon v---jakaan.

Minä hieman epäilen. Työkokemusta varmasti puuttuu. Mutta tajuaminen on sitten eri asia. Muuten esimerkiksi lääkäriksi ei valmistuisi edes joka vuosi yhtään henkilöä, joka tajuaisi duunistaan mitään.