Interseksuaaleja, oletteko tunteneet. Miten nykyään, leikataanko jo vauvoina?

Jos leikataan tytöks, mutta aivoiltaa onkin poika, niin ei sen ihmisen elämä tule toimimaan. Sukupuolielimet ja kasvatushan ei tee ihmistä jompaa kumpaa. kyse onnkuitenkin aivojen sisällä olevasta tiedosta ja tuntemuksesta.

miehen serkku leikattiin pojaksi ja ilmiselvä poika onkin, joskin hiukan naisellinen käytös. Nyt armeijassa. Kiva välkky poika, jelppi mua aikuislukion matikassa.



Tiedoksi nro 3 että kyseessä ei ole hirvittävä sairaus, vaan geenien jakautumisessa tapahtunut häiriö. Hermafrodiitti ei ole sairas vaan erilainen.



Eettisesti vieroksun lapsen leikkausta. Fyysiset arvet varmaan paranee lapsella paremmin mutta henkiset on toinen juttu, jos sukupuolimääritys menikin pieleen.

Paljon suurempi vahinkohan sillä saadaan aikaan, että ne olemassaolevat sukupuolielimet (minkälaiset sitten ovatkaan) runnellaan tuosta vaan päätetään tehdä lapsesta tyttö taikka poika, ja ihminen ei itse vanhempana olekaan tyytyväinen; kuin että jos annetaan vaan lapsen olla omanlaisensa, erilainen, ja odotettaisiin, että lapsi kasvaa ja osaa itse ottaa kantaa mahdollisiin leikkauksiin.

Niin hullulta kuin kuulostaakin niin hoito riippuu lääkäristä. Esimerkiksi Oulussa intersukupuolisuuteen perehtynyt lastenkirurgi ei halua leikata vauvoja, kun taas Helsingissä ovat innokkaammin leikkaamassa.



Itse en kyllä uskaltaisi suin päin syöksyä leikkaukseen jota on mahdoton perua jos valittu sukupuoli osoittautuisikin vääräksi.

vaikka muuten se olisi epäselvä. Siis kait se on helppo selvittää.

Vierailija:

vaikka muuten se olisi epäselvä. Siis kait se on helppo selvittää.

...mutta voi olla vaikka niin, että lapsella sukupuolielimet ulkoisesti ja/tai sisäisesti ovat lähempänä toista sukupuolta, kuin mitä kromosomit näyttävät, ja menneisyydessä ainakin on joskus leikelty sitten sen mukaan, ajatellen, että saadaan siistimpää ja oikeammanlaista jälkeä.



Noin yleensäkin sitten jopa 10% väestöstä sukupuolikromosomeina ei ole siistiä XX- taikka XY-paria, vaan erilaisia yhdistelmiä.

On niitä sellaisiakin ihmisiä, jotka ovat aivan kaikin tavoin naisen näköisiä ulkoisine sukupuolielimineen ja hormoneineen päivineen, ja vasta aikuisina saaneet tietää, että heillä onkin miehen kromosomit...

Käsiteltäisiin lasta jompanakumpana päätöksemme mukaisesti, annettaisiin nimi jne. mutta mitään leikkausta en antaisi tehdä.



Muutenkin kosmeettiset leikkaukset sukupuolielinten alueelle pitäisi tehdä mielestäni lapsen toiveen mukaisesti vasta isompana (jos siis ollenkaan). Kaikenlainen operointi voi muuttaa tuntoaistimusta ja siten aiheuttaa vaivaa aikuisena.

En myöskään tahtoisi tehdä mitään päätöstä, että nyt se kasvatetaan tyttönä/poikana. Tahtoisin antaa nimen, joka kävisi joko tytölle taikka pojalle ja olla lapsen kanssa aina avoin tästä asiasta ja koettaa olla parhaani mukaan lokeroimatta häntä kumpaakaan sukupuoleen. Jos ei ihminen kerran selkeästi ole tyttö eikä poika, niin miksi pitäisi " leikkiä" , että on?

Siis siitä lapsesta tulisi täysin kiusattu! Puhumattakaan muista ihmisistä, ainahan mummot ym. kyselee tuntemattomienkin vauvoista, kumpikos se on jne.

Mielestäni leikkaus pitäisi tehdä melko pian. Asia on kuitenkin tosi tuntematon ihmisille (itsekin kuulin vasta kun Pelinaisissa syntyi Paddy!) ja jos joku asiasta kuulee niin hämmentyy ja tulee vain suuri kohu.

Kyllä sukupuoli on erittäin tärkeä asia. Jo pienestä pitäen (n. 2-vuotiaasta asti) lapsi tiedostaa eri sukupuolet ja se, että on tarhassa tai koulussa sukupuolettomana ei todellakaan ole lapsen hyväksi.

Vierailija:

En myöskään tahtoisi tehdä mitään päätöstä, että nyt se kasvatetaan tyttönä/poikana. Tahtoisin antaa nimen, joka kävisi joko tytölle taikka pojalle ja olla lapsen kanssa aina avoin tästä asiasta ja koettaa olla parhaani mukaan lokeroimatta häntä kumpaakaan sukupuoleen. Jos ei ihminen kerran selkeästi ole tyttö eikä poika, niin miksi pitäisi " leikkiä" , että on?

Kaikenlaisia kummajaisia maailma on pullollaan, ja silti ihan tavallisetkin ihmiset tulevat koulussa kiusatuiksi usein, kun taas kummallisemmatkin voivat saada olla rauhassa. Ja jos koulussa on kamalaa, sieltä voi jäädä pois, vaihtaa koulua, keksiä muita ratkaisuja. Ihmisen sukupuolisuus ja varsinkin tällainen leikkauksen sisältävä päätös on minusta

hieman

tärkeämpi loppuelämään vaikuttava asia kuin se, koettaako joku koulussa haukkua.

Ja joo, johan sanoin, että tahtoisin olla mahdollisimman avoin lapsen kanssa asiasta, joten tietenkin selittäisin asiaa jo siitä saakka, kun lapsi kyselee sukupuolestaan. Ei sitä tarvitse tehdä negatiiviseen sävyyn, ellei sitten itse häpeä lastaan tms.

t. se, joka ei tahtoisi päättää sukupuolta

Siinä olleet henkilöt, hermafrodiitit, olivat itse sitä mieltä ettei saisi leikata, eikä varsinkaan salata lapselta sitä asiaa, että on hermafrodiitti. Kaiken kaikkiaan ne henkilöt ketä ei oltu leikattu ja keiden kotona oli lapsesta asti puhuttu avoimesti asiasta voivat aikuisena parhaiten. Tosin niitä leikkaamattomia on melko vähän, koska vielä parikymmentä vuotta taaksepäin aihe oli " tabu" joka haluttiin lakaista maton alle, leikkaamalla lapsesta normaali ja salaamalla koko asia.

Mutta eikö tämä tarkoita sitä, että lapsella voi olla penis ja muuten on ihan tyttö. Eikö tästä tule kohtuuttoman suuria ongelmia lapsille, vaikka asiaa kuinka selitettäisiin lapselle.



Asiasta tiedän vähän, mutta jos itse olisin tilanteessa niin kyllä varmasti haluaisin, että lapselle leikattaisiin se sukupuoli kuin että hän olisi henkilö, jolla on molempien sukupuolten ominaisuuksia.



Ei kivaa jos vaikka päällisin puolin poika, mutta ääni kuin tytön tai isommat rinnat, ei tule äänenmurrosta jne.

vasta murrosiässä huomattiin, että jotain on vialla:Rinnat eivät kasvaneet ollenkaan ja kroppa alkoi muuttua maskuliiniseksi. Kun muut tytöt alkoivat kiinnostumaan pojista, tämä tunsi vetoa tyttöihin. Ihan kasvoiltaan ja ruumiltaan oli aivan kuin mies. Hormoonitesteissä vahingossa huomattiin että kaikki ei ole kohdalla(oli urheilija) ja havaittiin, että hänellä on miehen hormoonit. Selvisi, että hänellä oli miehen sukupuolielimet kasvaneet jotenkin vatsan sisälle. Olivat siis ihan täydelliset ja hänet leikattiin mieheksi. Sai sitten myöhemmin ihan biologisia lapsiakin.

http://www.seta.fi/transtukipiste/intersukupuolisuus/ttp0502.php

siis jos on molemmat sukupuolielimet näkyvissä, niin voidaan heti leikata.

Periaatteessa kenen vauva vaan voi olla tuollainen interseksuaali.

Jos ne toiset elimet on kasvaneet sisäänpäin eikä niitä nähdä.

Jo biologistakin sukupuolisuutta on niin erilaista: anatominen sukupuoli, hormoninen sukupuoli ja kromosominen sukupuoli eivät mitenkään välttämättä kaikki näytä samaan suuntaan samassa ihmisessä.



Puhumattakaan nyt sitten siitä psykologisesta puolesta. Ei lienee mukavaa ihmisestä, jos koko elämänsä kokee olevansa poika ja mies, mutta vauvana vanhemmat tahtoivat, että penis leikataan pois.

Sukupuolen haluaisin " antaa" siksi, että sukupuolettomuus on minun mielestäni lapselle raskasta, koska sellaista ei oikeasti ymmärretä tässä yhteiskunnassa. Lapselle haluaisin kuitenkin jo pienestä asti kertoa tästä hänen erityislaatuisuudestaan positiivisesti, enkä panisi pahakseni sitä, vaikka lapsi haluaisi välillä kokeilla poikana ja välillä tyttönä oloa. Missään tapauksessa en antaisi leikata lapsestani mitään pois, koska hän voisi kovasti kaivata tätä menetettyä ruumiinosaa myöhemmin. Vanhempien tai vieraiden ihmisten elämän helpottamiseksi ei lapsia pidä silpoa.

" Nykypäivänä olemme siinä tilanteessa, että intersukupuolisuuden hoidossa on tapahtumassa merkittävä muutos verrattuna viimeisimmän viiden kymmenen vuoden hoitolinjoihin. Yhteiskunnalliset muutokset, seksuaalisuuden ja sen eri alueiden parempi tuntemus ja etenkin hyväksyminen, ovat tehneet mahdolliseksi muuttaa käsityksiä myös intersukupuolisuudesta. Suurimpana vaikuttajana ovat kuitenkin toimineet intersukupuoliset itse. Heidän muodostamat vertaisryhmät ja painostusryhmät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana saaneet aikaiseksi sen, että entisiin hoitoihin ja käsitykseen intersukupuolisuudesta ei liene paluuta. Ne potilaat, jotka leikattiin 1950 ja 1960 luvuilla ovat nyt aikuisia ja voivat kertoa esimerkillään tuolloisten hoitojen hyödyistä ja haitoista. Varsin selvänä viestinä näillä aikuisilla näyttäisi olevan toivomus peruuttamattomien kirurgisten toimenpiteiden siirtämisestä myöhemmälle iälle, siihen vaiheeseen, että yksilö voi itse tehdä päätöksen hoidoistansa ja näin ottaa itse kantaa omaan sukupuoleensa. Näyttäisi siltä, että läheskään kaikki intersukupuoliset eivät toivo sukupuolielimiään muokattavaksi, kaikki eivät halua myöskään hormoneilla tapahtuvaa hoitoa. Näiden ihmisten itsemääräämisoikeutta tulisi kunnioittaa ja tämä asettaa uuden haasteen lääkärikunnalle. Jokaisen lapsen kohdalla on edelleen harkittava hoitojen ja tuen suhteen yksilöllinen ratkaisu, mutta kirurgisten toimenpiteiden osalta on ehkä järkevää siirtää ne tapahtuvaksi iässä, jolloin yksilö voi riittävän informaation saatuaan itse päättää hoidostaan tai vaihtoehtoisesti luopua siitä. "



http://www.seta.fi/transtukipiste/intersukupuolisuus/ttp0503.php