Nukutus, APUA

Jännitin nukutusta ennen risaleikkausta, mutta se tapahtui sekunnissa lääkityksen laittamisen jälkeen leikkaussalissa, ei mitään pahoinvointia leikkauksen jälkeen, mutta tokkurainen olo samana päivänä, toipuminen oli helpompaa kuin esim. viisureiden leikkauksesta eli kipulääkityksellä pärjäsi, kylmää ja nestemäistä syötävää leikkauksen jälkeen

Anestesiassa käytettävät lääkkeet voivat aiheuttaa pahoinvointia herätessä. Sitä ei kuitenkaan tarvitse pelätä, sillä pahoinvointiin on olemassa tehokkaita lääkkeitä.

Nielurisaleikkaukset ovat yleensä nopeita, eli nukutettuna ei tarvitse olla kauaa.

Jos leikkaus pelottaa kovasti, pyydä saada diapamia esilääkkeeksi. Kaikki anestesialääkärit eivät automaattisesti määrää mitään esilääkettä, mutta varmasti jos potilas ilmaisee jännittävänsä niin lääkäri mieluusti määrää jotain.

Pelotti ihan tajuttomasti se kanyylin laittaminen, siinä vaiheessa tuli jännityksestä kyynel silmään :D sitten ku mömmöt alko vaikuttaa niin ei menny kauaa et koko huone vaan kaatu silmissä ja seuraavaks heräsinkin jo heräämöstä.

Itseltäni leikattiin nielurisat kun olin yläasteella (4v sitten), 2vkoa pois koulusta. Ensimmäinen viikko oli hankala, etenkin aamuisin kivut kovat, kun edellisen särkylääkkeen oli illalla ennen nukkumaanmenoa ottanut (kipu säteili sitten kurkusta korviin ja päähän). Helpottivat heti kun särkylääke alkoi vaikuttamaan. Särkylääkkenä en voinut nielaista mitään kiinteää pilleriä niin oli sitten niitä pamol F(?)tabletteja mitkä liotettiin veteen lusikkaan ja se litku meni alas. Tabletit valmiina aamulla sängyn vieressä heti ensimmäisenä lääke naamaan ja takaisin pitkälleen niin ei tuntunut niin pahalle. Toisella viikolla kivut vähenivät ja haava parani hyvin. Hengitys sai oman hajuvivahteensa tässä paranemisvaiheessa. Kertaakaan en oksentanut, haava ei vuotanut tms. inhottavaa. Jätskiä meni paljon ja esim. kylmiä keittoja sitten tokalla viikolla. Jokusen join myös niitä apteekista saatavia ravintolitkuja mitkä on tarkoitettu juuri leikkauksen jälkeiseksi ravinnoksi jos on huonovointisuutta, kiinteä ruoka ei maistu tai ei mene edes alas. Nukutuksesta en muista mitään, heräämöstä muistan vain sen että hoitaja antoi happimaskin ja kysyi onko huono olo. Sitten seuraava 24h olin todella tokkurassa :D

Vierailija kirjoitti:

Onko mitenkään mahdollista herätä kesken leikkauksen, tai että nukutuksen ajalta jäisi muistikuvia esim. kivusta? Joskus kuullut kauhutarinoita siitä että joku tuleekin tajuihinsa kesken leikkauksen ja tuntee kivun, mutta lihakset ovat lamautuneet eikä pysty kommunikoimaan kivusta. Hyhh.

Joskus ennen on ehkä ollut mahdollista, kun potilaan unen syvyyttä ei ole voitu luotettavasti monitoroida. Nykyään valvontalaitteet ovat kehittyneet niin hurjasti, että potilaan unta pystytään säätelemään hyvinkin tarkasti ja laitteet antavat hyvän kuvan potilaan voinnista.

Joskus anestesiasta saattaa aiheutua potilaalle painajaisia, jotka voivat aiheuttaa mielikuvan siitä että on ollut hereillä vaikka oikeasti olisi ollut umpiunessa.

Pyydä heti lääkettä, jos herätessä on paha olo. Se on yleensä tehokas apu.

Itse voin pahoin jo spinaalipuudutuksesta, aika herkkä olen.

-Satu

Mulla on nielurisaleikkauksesta nyt 2 kk aikaa. En saanut mitään esilääkitystä ennen nukutusta enkä kokenut sellaista tarpeelliseksikaan. Nukutus laitettiin kanyylin kautta, ehdin tuntea kun aine levisi kädestä olkapäähän ja tunsin sen jo kurkussanikin ja ehdin ajatella että "apua missä se tuntuu seuraavaksi" ja sitten olikin taju pois.

Heräsin heräämössä siihen että yskin vähän verta ja lääkäri kysyi sattuulo. Sen jälkeen aloin jostain syystä itkemään, ei itkulle ollut oikeasti mitään syytä kun ei vielä hirveästi sattunutkaan. Hoitaja sitten kertoi tunteiden heittelyn olevan normaalia nukutusaineen jäljiltä, ja rauhoitteli mua niin että nukahdin vielä vähäksi aikaa. Kun siitä sitten heräsin niin ei ollut pahoinvointia ollenkaan.

Kun olin ollut heräämössä lähes vaadittavat 5 tuntia niin kävin vessassa, ja taju meinas lähteä. Mua pidettiin sitten vähän pidempään lepäämässä. Silti se lyhyt matka klinikalta autolle oli elämäni tuskallisimpia, kun koko ajan meinas silloinkin vielä lähteä taju.. Valitse siis vahva ja luotettava saattaja :)

Muut onkin jo vinkanneet nämä perus eli kotiin on hyvä hankkia valmiiksi paljon pehmeää ja kylmää syötävää, siis jätskiä, pilttejä, mehukeittoa yms. Suosittelen myös valmistamaan paljon jääpaloja ja hankkimaan pillejä!! Mun oli jotenkin paljon helpompaa juoda pillillä, ja mitä kylmempää juomaa niin sitä vähemmän se sattuu kurkkuun. Vaikka kyllä se tulee sattumaan, sitä on turha kieltää. Ja valitettavasti ensimmäiset päivät on vielä helppoja vaikka nekin jo tuntuu pahoilta, mulle kaikista kivulian päivä oli kuudes päivä, kun peitteet alkoi lähtemään. Päivät 7 ja 8 oli lähes yhtä pahoja, sitten alkoi luojan kiitos pikkuhiljaa helpottamaan. Ja nyt tosiaan 2kk leikkauksen jälkeen olen todella onnellinen että leikkaukseen menin! :)

Minulta leikattiin nielurisat viime vuonna. Nukutuksen käynnistäminen oli helppo ja miellyttäväkin kokemus, se lämpöpatja tuntui vilukissasta ihanalta, hauskalta näytti kun nukutusta odottaessa olin jo monitoreissa ja syke oli jatkuvasti tasoa 120 - olisinkohan vähän jännittänyt :) Kanyylin kautta sain nukutuslääkkeen, kädessä tuntui polttelua pari sekuntia mutta sitten meni kerrasta taju ja tosiaan kuin hetken päästä heräilin jo. Heräämössä tuli paha olo ja oksensin vanhaa verta, taisi olla kahdestikin, se oli epämiellyttävää mutta onneksi kurkku oli niin puuduksissa vielä lääkkeistä ettei ollut niin kipeää kuin luulisi. Toipuminen oli hitaampaa ja hankalampaa kuin olin odottanut, 2 viikkoa olin maksimi-Buranalla ja vähintään 4 Panacodiakin meni päivässä. Yleensä syön harvoin mitään särkylääkkeitä ja niskajumeihina tms riittää Burana 400 hyvin, tuolloin oikein rakastuin Panacod-poreisiin. Jääpalojen imeskely auttoi myös, niitä kannattaa tehdä valmiiksi ja kylmäpakkaus pakastimeen vuodon varalta (laitetaan niskaan). Sain 2 jälkivuotoa joista toinen piti käydä poltattamassa umpeen, se oli kamalan kipeä kokemus. Toinen onneksi tuolla kylmäpakkauksella ja jääpaloilla rauhoittui. Kaiken kaikkiaan tympeään toipumisaikaan kannattaa varautua ettei tuu yllätyksenä (sen 2 viikon saikun ainakin itse todella tarvitsin vaikka olin miettinyt että viikkokin voisi riittää). Mut hyvällä tuurilla on tietty paljon helpompi. Ja tämänkin jälkeen olen todella tyytyväinen risattomaan elämääni, varmaan menisin uudelleenkin.

Pahoittelen että kappalejaot jäi tuosta viestistäni 27 puuttumaan, vaikka ne kuinka tällä kännykällä laittaa niin johonkin ne tuossa lähetysvaiheessa häviää.. Se piti vielä vinkata että ota lääkkeet kellontarkasti!! Saat todennäköisesti myös ainakin panacodia, ja sitä on otettava tasan 6 tunnin välein tai kipu pääsee liian suureksi ja sitten lääkkeen vaikuttamista saakin odottaa todella tuskissaan. Eli kello herättämään aina kuuden tunnin välein ja nappia naamaan.

Nukutus tuntui kuin olisin lopetettavaksi viety eläin... heräsin kuitenkin, ja oksentelin verta puolitajuttomana. Hoitaja kävi jossain vaiheessa työntämässä supon perseeseen. Olin aivan kipeä ja sekaisin pari päivää. Ton kokemuksen jälkeen en aio mennä mihinkään anestesia-leikkaukseen enää ikinä! Kuolen mieluummin vaikka suosiolla syöpään.

Vierailija kirjoitti:

Minä sain jotain esilääkitystä suoneen, ja minulla oli tosi hauskaa. Haluaisin tietää mitä se oli, sitten sain nukutusainetta, ja pyydettiin laskemaan sadasta alaspäin. Varmaan pari kerkesin kun taju meni. Heräsin 5 h myöhemmin heräämössä. Ei ollut ongelmia.

Tajuatko että narkkarit voi vetää näitä samoja aineita ja onko se hauskaa???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä sain jotain esilääkitystä suoneen, ja minulla oli tosi hauskaa. Haluaisin tietää mitä se oli, sitten sain nukutusainetta, ja pyydettiin laskemaan sadasta alaspäin. Varmaan pari kerkesin kun taju meni. Heräsin 5 h myöhemmin heräämössä. Ei ollut ongelmia.

Tajuatko että narkkarit voi vetää näitä samoja aineita ja onko se hauskaa???

Ei, narkkarit kärsii joka hetkestä, ne vetää sitä Dormicumia vaan siks kun niillä on niin raskas elämä...

Vaikka vähä jänskättää niin en suosittele rauhottavan ottamista ennen leikkausta. Ekalla kerralla kun nukutettiin niin otin ja oli tosi huono olo leikkauksen jälkeen. Toisella kerralla en ottanut ja leikkauksen jälkeen oli vähän tokkurainen, mutta muuten hyvä olo.

Minulta leikattu vuonna 1978 paikallispuudutuksella. Se se vasta lystiä oli. Enää en menisi.

Vierailija kirjoitti:

Pahoinvointiin on helppo vaikuttaa ohjeita noudattamalla -eli vatsalaukun on oltava tyhjä

Pahoinvointi nukutuksen jälkeen ei liity vatsalaukun tyhjyyteen, vaan on reaktio anesresialääkitykseen. Noin kolmanneksella on nukutuksen jälkeen pahoinvointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahoinvointiin on helppo vaikuttaa ohjeita noudattamalla -eli vatsalaukun on oltava tyhjä

Pahoinvointi nukutuksen jälkeen ei liity vatsalaukun tyhjyyteen, vaan on reaktio anesresialääkitykseen. Noin kolmanneksella on nukutuksen jälkeen pahoinvointia.

Juu, sillä syömättömyydellä kai pyritään vain siihen, ettei pahoinvoinnin iskiessä tulisi sitten mahan täydeltä tavaraa pihalle.

fgdgsds kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahoinvointiin on helppo vaikuttaa ohjeita noudattamalla -eli vatsalaukun on oltava tyhjä

Pahoinvointi nukutuksen jälkeen ei liity vatsalaukun tyhjyyteen, vaan on reaktio anesresialääkitykseen. Noin kolmanneksella on nukutuksen jälkeen pahoinvointia.

Juu, sillä syömättömyydellä kai pyritään vain siihen, ettei pahoinvoinnin iskiessä tulisi sitten mahan täydeltä tavaraa pihalle.

Syömättömyydellä pyritään ensisijaisesti siihen, ettei intubaation (hengitysputken laiton) yhteydessä tule oksennusta, mikä voisi mennä keuhkoihin ja aiheuttaa keuhkokuumeen. Tuollainen oksennus-keuhkokuume voi viedä teho-osastolle.

Vierailija kirjoitti:

Onko mitenkään mahdollista herätä kesken leikkauksen, tai että nukutuksen ajalta jäisi muistikuvia esim. kivusta? Joskus kuullut kauhutarinoita siitä että joku tuleekin tajuihinsa kesken leikkauksen ja tuntee kivun, mutta lihakset ovat lamautuneet eikä pysty kommunikoimaan kivusta. Hyhh.

Hoitaja asettaa neljä anturia potilaan otsaan ja muita antureita muualle kroppaan ja anestesialääkäri tarkkailee koko ajan unen syvyyttä, joten ei syytä huoleen. Kun sinut on leikattu, sinulle laitetaan heti suoneen herätysainetta ja avaat silmäsi jo leikkaussalissa, mutta et muista siitä mitään jälkeenpäin. Kunnolla heräät heräämössä ja pääset osastolle.

Juu kauhea kokemus oli