Mitä mieltä olette miehestä, joka opiskelee yliopistotutkinnon vaan näyttääkseen vaimolle olevansa tätä "fiksumpi"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en tiedä onko just tämä juttu puppua vai ei, mut siis itse olen muun työn ohella opiskellut maisteriksi ja tiedän useita muitakin. Mikä siinä muka olisi niin ihmeellistä? Itse asiassa olen suorittanut niin lukion, AMK:n ja osittain yliopisto-opinnotkin työn lomassa. Vanhemmalla iällä intouduin sitten tekemään gradun jne.

Vai onko tässä taas ajatuksena joku älytön 'yliopisto-opinnot nyt vaan on niin paljon haastavampia' tai muuta hömpänpömppää?

No ei tuo työn ohessa opiskelu ollut tässä jutussa se epäuskottavin kohta.

Luulen että provon tavoitteena oli saada täsmälleen noita mielipiteitä tänne minkä juuri kirjoitit. Naiset arvostavat koulutusta ja myös kouluttautuvat enemmän ja menestyksekkäämmin kuin miehet. Joten nyt sitten kaikki kynnelle kykenevät haukkumaan ja vähättelemään yliopistotutkintoa. Ja kuten aloituksesta näimme, mies pystyy sen opiskelemaan puolihuolimattomasti muiden hommien ohessa näpäytyksenä vaimolle ja vaimo musertuu.

Olenko ainut joka ennen kirjoittamista miettii mikä on provoilijan tarkoitus?

Et, mutta taidat olla ainoa, joka ei kässää et ap 'vastaa' itselleen näissä ketjuissa lähes poikkeuksetta. Niin näköjään tässäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en tiedä onko just tämä juttu puppua vai ei, mut siis itse olen muun työn ohella opiskellut maisteriksi ja tiedän useita muitakin. Mikä siinä muka olisi niin ihmeellistä? Itse asiassa olen suorittanut niin lukion, AMK:n ja osittain yliopisto-opinnotkin työn lomassa. Vanhemmalla iällä intouduin sitten tekemään gradun jne.

Vai onko tässä taas ajatuksena joku älytön 'yliopisto-opinnot nyt vaan on niin paljon haastavampia' tai muuta hömpänpömppää?

No ei tuo työn ohessa opiskelu ollut tässä jutussa se epäuskottavin kohta.

Luulen että provon tavoitteena oli saada täsmälleen noita mielipiteitä tänne minkä juuri kirjoitit. Naiset arvostavat koulutusta ja myös kouluttautuvat enemmän ja menestyksekkäämmin kuin miehet. Joten nyt sitten kaikki kynnelle kykenevät haukkumaan ja vähättelemään yliopistotutkintoa. Ja kuten aloituksesta näimme, mies pystyy sen opiskelemaan puolihuolimattomasti muiden hommien ohessa näpäytyksenä vaimolle ja vaimo musertuu.

Olenko ainut joka ennen kirjoittamista miettii mikä on provoilijan tarkoitus?

Et, mutta taidat olla ainoa, joka ei kässää et ap 'vastaa' itselleen näissä ketjuissa lähes poikkeuksetta. Niin näköjään tässäkin.

Miksi kuvittelet että en sitä "kässäisi"? En ole ensi kertaa AV:llä. Valitettavasti.

No ei opiskelu työn ohessa ole mahdotonta, riippuu siitä työstä. Tosin ihmettelen että dippainssi on niin älyllisesti vaatimattomassa työssä, että pystyy siinä sivussa väitöskirjankin tekemään ihan toiselta alalta? Kun oma kokemukseni työelämästä on ihan toinen. Hyvin harvassa suojatyöpaikat nykyään on, ehkä julkisella puolella saattaa löytyä joku kaupungin/valtion virasto, jossa voipi päivät piilotella ja tehdä vain sen vajaat kahdeksan tuntia/pv. Ehkä ap:n kertomuksen mies on tällaisen työpaikan löytänyt ja sitten tylsistyy kuoliaaksi, joten energiaa riittää opiskeluun. Sinänsä opiskelu on hyvä harrastus aikuisiälläkin, aivot pysyy skarppina ja mieli virkeänä. Mutta aika psykopaatti täytyy olla, että vain toista (vieläpä oletetusti rakasta ihmistä, kun on naimisiin mennyt tämän kanssa) kiusatakseen väikkärin tekee.  

Vierailija kirjoitti:

Minustakaan ei oikein kuulosta uskottavalta, että joku opiskelisi 5-7 vuotta ja kolme tutkintoa (kandi, maisteri, väitöskirja) vain jonkun kiusaksi.

Ennemminkin sillä joka kokee sen vain kiusantekona, voi olla jo aika hämärtynyt todellisuudentaju.

Samaa mieltä. 

Opiskelu voi muuten toisille olla ihan harrastus. :)

En usko, että kukaan ryhtyy noin isoon työhön vain näyttääkseen jollekulle. Kyllä alan/ aiheen pitää myös kiinnostaa miestä ja tuottaa hänelle haasteita ja mielihyvää. Se nokittamisen riemu on aika lyhytaikainen. Ehkä insinööri on löytänyt oman alansa?

Miksi vaimo jätti opintonsa HUKkiin: menikö töihin ja alkoi tehdä uraa, ryytyykö kotona lasten kanssa, vaihtoiko hänkin alaa ...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi ollakin... Itse luonnontieteilijänä kiinnostuin yhteiskuntatieteen puolen jutuista, tein netin kautta opintoja avoimessa, kuuntelin luennot ruokaa laittaessa jne. Muutaman päivän luin ja kirjoitin harjoitustehtävät - ja kasassa 5 ov, arvosanoin 5/5. Jos aivot on tottuneet ottamaan vastaan tietoa ja käsittelemään sitä ei tuo toisen alan opiskelu rasita, joskus suunnittelen perustavani gradutehtaan eläkkeellejäätyä, aika helposti opinnäytteet syntyisi eri aloilta kun on rutiini kirjoittamiseen, tiedon hakuun ja käsittelyyn ja gradutason jutut on vielä sen verran perusjuttuja että eri aiheisiin pystyisi perehtymään varsin nopeasti. Oliko hyvä liikeidea, paljonko maksaisit yksilöllisesti räätälöidystä gradusta johon sisällytetään asiakkaan ominaiset kirjoitusvirheet jne?

Tuon vuodatuksen perusteella veikkaan, että arvosanasi oli 0/5, ei 5/5. Kannattaisi opetella kirjoittamaan ennen kun koittaa keulia.

Hmm. Katso kun pikaisesti lukee näitä työpöydän ääressä kahvia samalla juoiden ei kerkeä aivan hirveän viimeisteltyä tekstiä tuottamaan toisin kuin kotona olevat työttömät tai muuten tylsistyneet. Ja kyllä ihan oikeasti sain 5/5, hyvin pienellä panostuksella. Jos uit säännöllisesti olet nopeampi ja kestävämpi uimari kuin harjoittelematon, miksi sama ei olisi aivojen, opiskelun ja kirjoituksen suhteen? Työkseni kokoan paljon tietoa ja käsittelen sitä, ilman muuta minulla on paremmat edellytykset tehdä sitä myös toisella alalla kuin siihen tottumaton pelkällä lukiopohjalla. Minulta puuttu myös nikottelu suurten haasteiden edessä koska töissä tulee eteen huomattavasti suurempia kuin jotkut yksittäiset esseet tai muut koosteet, siksi nuo syntyvät nopeasti ja loogisesti. Ihan eri asia kuin joku AMK alkaa nostamaan tutkintoaan yliopistotasolle, osaa kyllä työssä asiat mutta analyyttinen ajattelu puuttuu, asiat sotkeentuvat keräksi päässä. Huomasin jo opiskeluaikaan myös eron humanistinaisten ja luonnontieteilijänaisten (olen siis nainen) käyttäytymisessä. Pidimme joitakin yhteisistuntoja (jatko-opiskelijat) kun humanistit halusivat verrata käyttäytymistämme. He päättelivät meidän luonnotieteilijöiden olevan naisina enemmän hukassa kuin he, mutta myönsivät meillä olevan tiukempi työidentiteetti. Ehkä tuohon aikaan oli jo ihan normia luonnontieteellisellä puolella tehdä väitöskirjoja nopeasti ja tehokkaasti, meidän näkökulmasta he vain tuskailivat ja märehtivät epävarmuudessa. Jos joku DI tekisi nopeasti humanistisen puolen opinnäytteitä se voisi johtua juuri jostain tuollaisesta: tässä hommat, teen ne nikottelematta tehokkaasti siinä kun humanisti alkaa ahdistumaan ja voivottelemaan. Ja nyt minä lopetan huvittelun ja juon kahvin loppuun ja palaan oikeisiin töihin.