Mitä tekee "käytettävyysasiantuntija"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli paperilla kuulostaa hienolta, mutta käytännössä ei tee juurikaan mitään? Tämän palsta käytettävyysasiantuntija ei ainakaan mikään erityinen osaaja taida olla.

AP

Yksi syy miksi Nokia jäi Applen jalkoihin kännyköissä oli nimenomaan käytettävyys. Mietipä seurauksia.

Eikö käyttäjän näkökulmasta miettimisen pitäisi olla ihan itsestäänselvää? Miksi siihen tarvitaan erityisasiantuntemusta? Jokainen joka on jotain nettifoorumia joskus yhtään enemmän käyttänyt tajuaa, mitä käyttäjät esim. sellaiselta tarvii. Miten tuollaista sitten opiskellaan? Käytetään eri palveluita ja mietitään, mikä niissä on pielessä? Yliopistossa?

AP

Moni osaa sanoa, että jokin on huono, mutta harva osaa suunnitella toimivan kokonaisuuden. Se ei ole pelkästään yksittäisten näyttöjen suunnittelua vaan koko sen palvelun toimintatavan määrittelyä. Sitä opiskellaan yliopistossa, ja hieman eri rooleissa käyttöliittymä- ja käyttäjäkokemussuunnittelua ja palvelumuotoilua tehdään esim. graafisen suunnittelun, ohjelmistosuunnittelun, (palvelu)muotoilun, psykologian tai kognitiotieteen opintojen pohjalta, usein yhdistäen useita näistä.

Just näin. Varsinkin sellaisissa sovelluksissa/laitteissa, jotka ovat ihmisten päivittäinen työväline ja sitä näyttöä tuijottaa 8 tuntia päivässä, on kokonaisuuden oltava sellainen, että olitpa hidas tai nopea, niin työn kulku on sujuvaa. Ja olitpa likinäköinen tai värisokea, niin kaikki näytöllä on juuri sinulle optimaalinen. Ja sitten, jos käyttäjällä onkin migreenitaipumus, ei yksikään fontti, väri tai muu saisi aiheuttaa migreenikohtausta. Kaikesta käytettävyyteen liittyvästä on tehty paljon tutkimuksia, mutta ei sellainen henkilö, jonka toimenkuva on businesslogiikka, yksinkertaisesti ehdi perehtymään kaikkeen käytettävyyteen liittyvään. Kun ei isommissa projekteissa ole asiantuntija tietokannoissakaan vaan tarvitaan erikseen tietokantojen optimointiin erikoistunutta tyyppiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toihan kuulostaa mielenkiintoiselta työltä. Onko koulutus millainen ja miten riittää töitä? 

Ainakin Tampereella voi opiskella sekä yliopistossa että teknisessä yliopistossa, tai siis on ainakin sivuaineen verran kursseja tms, en tiedä onko TTY:kään puolella pääainetta pelkästään näistä. Koodareita toki eniten kaivataan, mutta kyllä paljon on näkynyt myös UX-suunnittelun paikkoja ja palvelumuotoilu on vielä hottia (isoilta osin käsittelee samanlaisia aiheita mutta tavallaan laajempana kokonaisuutena). Toki aina parempi jos osaat samalla koodatakin, siis työllistymisen kannalta. Kannattaa nykyään olla muutamakin erikoistaito eikä vain yksi.

Onko tuo palvelumuotoilu uusi termi? En ole törmännyt aiemmin. Miten paljon UX:stä voidaan vielä laajentaa, kun sehän on jo itsessään aika laaja termi ja sisältää esim. käytettävyyden? Ja samaa mieltä tuosta, että koodaustakin olisi hyvä osata se on tullut monissa työpaikkailmoituksissa huomattua.

T: 31

Itse muotoilisin asian niin, että palvelumuotoilussa on kyse tavallaan koko tuotteen tai palvelun konseptin suunnittelun tavasta, eikä "vain" yhdestä tuotekehityksen osa-alueesta. Metodeissa ja lopputuloksessa mihin pyritään on sitten paljon samaa. Palvelumuotoilua voidaan käyttää palveluissa, tiloissa, softassa... mietitään se kokemus alusta loppuun käyttäjälähtöisesti ja on paljon käyttäjiä osallistavia metodeja käytössä.

Vierailija kirjoitti:

No siis noihan ovat just niitä ketkä eivät osaa koodata, eli monesti reittä pitkin tai tissivakoa mainostamalle edenneitä naisia.

terv. assembly koodari

Jos sinä osaisit koodata helposti käytettäviä käyttöliittymiä, niin käytettävyysasiantuntijaa ei tarvittaisi kertomaan sinulle, miten epäloogisesti ja pöljästi softasi on koodattu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli paperilla kuulostaa hienolta, mutta käytännössä ei tee juurikaan mitään? Tämän palsta käytettävyysasiantuntija ei ainakaan mikään erityinen osaaja taida olla.

AP

Yksi syy miksi Nokia jäi Applen jalkoihin kännyköissä oli nimenomaan käytettävyys. Mietipä seurauksia.

Eikö käyttäjän näkökulmasta miettimisen pitäisi olla ihan itsestäänselvää? Miksi siihen tarvitaan erityisasiantuntemusta? Jokainen joka on jotain nettifoorumia joskus yhtään enemmän käyttänyt tajuaa, mitä käyttäjät esim. sellaiselta tarvii. Miten tuollaista sitten opiskellaan? Käytetään eri palveluita ja mietitään, mikä niissä on pielessä? Yliopistossa?

AP

Pitäisi ja pitäisi. Kun sen käytettävimmän ratkaisun keksii, niin se on luultavasti itsestään selvää. Mutta kun sen koodarin on mietittävä tuhatta muutakin asiaa, niin käytettävyys jää helposti vähemmälle huomiolle.

Sen verran jatkan, että aikoinaan kun Apple julkaisi ensimmäiset kännykät, niin Nokialla naureskeltiin luurin teknisille rajoitteille. Eihän se ollut edes 3g-luuri. Mutta kun käytettävyys oli ihan eri planeetalta, niin muut rajoitteet tuntuivat mitättömiltä. Noksulla kehitystyö oli aivan liian teknologiavetoista.

Eli ovat käytännössä koodareiden apulaisia? Siten varmaan sitten tavanneetkin veljen kanssa.

Ja huutelijalle tiedoksi, että olen kyllä sen amiksen käynyt, mutta siinä samalla lukion. Molemmat puolet tullut nähtyä enkä jaksa ymmärtää tuota amisten mollaamista. Veljen nainen vaikutti ihan mukavalta kyllä, en ole katkera. Kyllästynyt vain siihen, että jokainen on olevinaan joku asiantuntija nykyään.

AP

Ei käytettävyysasiantuntija ole "koodarin kaveri" vaan ihan oman alansa ammattilainen. Se voi kuulostaa äkkiseltään helpolta hommalta, "maalaisjärkeilyltä", mutta se on myös haastavaa. Ongelma on siinä, että pitää hakea kompromisseja eikä valmiita sapluunoita ole olemassa. Kaikkia käyttäjiä ei voi myöskään miellyttää, vaan pitää osata valita se paras vaihtoehto. Pitää olla visuaalista silmää, graafisen alan osaamista, ihmisen käyttäytymisen ymmärtämistä, järjestelmien ymmärtämistä ja iso juttu hommaa on se, että testataan käyttäjillä liittymää / palvelua. Ja siitä testauksesta pitää osata poimia oleellisemmat ja huomioida myös ne käyttäjien huomaamat asiat!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No siis noihan ovat just niitä ketkä eivät osaa koodata, eli monesti reittä pitkin tai tissivakoa mainostamalle edenneitä naisia.

terv. assembly koodari

Jos sinä osaisit koodata helposti käytettäviä käyttöliittymiä, niin käytettävyysasiantuntijaa ei tarvittaisi kertomaan sinulle, miten epäloogisesti ja pöljästi softasi on koodattu.

Hahhah, tämä on niin totta! Ja olen siis koodari. Monta kertaa olen ajatellut softaa tehdessäni, että voi vittu mitä paskaa, onneksi mun ei tarvitse tätä käyttää. Softa kyllä toimii, mutta on niin vaikeakäyttöinen, että ei tavallinen käyttäjä siitä todellakaan pidä ja kokee vain, että se hankaloittaa hänen työtään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No siis noihan ovat just niitä ketkä eivät osaa koodata, eli monesti reittä pitkin tai tissivakoa mainostamalle edenneitä naisia.

terv. assembly koodari

Jos sinä osaisit koodata helposti käytettäviä käyttöliittymiä, niin käytettävyysasiantuntijaa ei tarvittaisi kertomaan sinulle, miten epäloogisesti ja pöljästi softasi on koodattu.

Hahhah, tämä on niin totta! Ja olen siis koodari. Monta kertaa olen ajatellut softaa tehdessäni, että voi vittu mitä paskaa, onneksi mun ei tarvitse tätä käyttää. Softa kyllä toimii, mutta on niin vaikeakäyttöinen, että ei tavallinen käyttäjä siitä todellakaan pidä ja kokee vain, että se hankaloittaa hänen työtään. 

Rehellinen kommentti koodarilta! xD Teillä ei taida olla käytettävyysihmisiä talossa?

Vierailija kirjoitti:

Hahhah, tämä on niin totta! Ja olen siis koodari. Monta kertaa olen ajatellut softaa tehdessäni, että voi vittu mitä paskaa, onneksi mun ei tarvitse tätä käyttää. Softa kyllä toimii, mutta on niin vaikeakäyttöinen, että ei tavallinen käyttäjä siitä todellakaan pidä ja kokee vain, että se hankaloittaa hänen työtään. 

Suurin osa koodareista ei sentään ole sadisteja vaan ihan oikeasti eivät hahmota käyttäjän näkökulmaa asioihin eikä heillä ole välttämättä mitään kokonaiskuvaa siitä mitä eri käyttäjäryhmät päivittäin siinä järjestelmässä tekevät ja mihinkä 90% ajasta menee tai mistä kumpuaa työkyvyn rampauttavaa vitutusta.

Ei sieltä VR:n lippukaupan kanssa taistelevista kovin montaa kiinnosta millaiset tietokantarakenteet aiheuttivat nyt tänään sen ettei tullut sitä haluttua junalippua ennenkuin neljännellä yrittämisellä.

Haa.

Olen itse käyttöliittymäsuunnittelija (entinen käytettävyysasiantuntija), ja minustakin aika usein tuntuu siltä, että tähän työhön kykenee kuka tahansa idiootti.

Sitten näen käyttöliittymäluonnoksia, jotka on tehnyt joku devaaja / brändimaestro / tuoteomistaja, ja muistan, että aivan kuka tahansa idiootti ei sentään pysty tähän työhön. 

Tarvitaan erityinen, tehtävään koulutettu idiootti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No siis noihan ovat just niitä ketkä eivät osaa koodata, eli monesti reittä pitkin tai tissivakoa mainostamalle edenneitä naisia.

terv. assembly koodari

Jos sinä osaisit koodata helposti käytettäviä käyttöliittymiä, niin käytettävyysasiantuntijaa ei tarvittaisi kertomaan sinulle, miten epäloogisesti ja pöljästi softasi on koodattu.

Hahhah, tämä on niin totta! Ja olen siis koodari. Monta kertaa olen ajatellut softaa tehdessäni, että voi vittu mitä paskaa, onneksi mun ei tarvitse tätä käyttää. Softa kyllä toimii, mutta on niin vaikeakäyttöinen, että ei tavallinen käyttäjä siitä todellakaan pidä ja kokee vain, että se hankaloittaa hänen työtään. 

Aika usein tuossa kohtaa tuleekin sitten vaihe, kun "setä alkaa tehdä sillä fyffeä" ja käyttöliittymän viimeistely unohtuu. Koodaajien oma luontainen ympäristö on usein varsin omaintakeisen käyttöliittymäfilosofian mukainen ja monet viihtyvät komentorivillä paremmin kuin graafisissa työkaluissa. Sellaiset henkilöt ovat vihonviimeisiä suunnittelemaan intuitiivisia ympäristöjä tekniikan lukutaidottomille.

Koodarien tehtävä on koodata, tehdä niitä (usein) käyttäjälle näkymättömiä asioita. Saada ohjelmisto toimimaan siten kun on suunniteltu ja määritelty. Usein koodareilla ei ole mitään hajua siitä, mikä on käyttäjäystävällistä ja mikä ei. Eikä se suoranaisesti heille kuulukaan. Toki se on suositeltavaa ja siitä on etua jos ymmärtää käytettävyysasioita hyvin, mutta siksi onkin käytettävyysasiantuntijat (palvelumuotoilijatkin) jotka miettivät ohjelmistoista ja laitteista sen käyttäjän näkökulman.

Ei arkkitehtikään välttämättä ole hyvä sisustussunnittelija.

PHZ.fi Full Stackillä käytettävyysasiantuntijat käyvät Sari A. Laakson GUIDe- (https://www.cs.helsinki.fi/u/salaakso ) -menetelmän mukaisesti ensin toimiston ulkopuolella tekemässä kenttätutkimusta oikeista käyttäjistä, löytävät käyttäjien todelliset tavoitteet ja optimoivat sitten käyttöliittymän työnkulun niin että todelliset tavoitteet voidaan saavuttaa 0 klikkauksella. Näin saadaan mitatusti esim. verkkokauppa, jossa joka kolmas sivullakävijä ostaa jotain rahalla, mikä huikeasti parempi tulos kun normaali mainossivusto tai -banner, jossa pitää toivoa jos yksi tuhannesta edes klikkaa sitä. Meillä käytettävyysasiantuntijat osaavat myös koodata :)

Jo aloituksen kieliasusta näkee, että käytettävyysaasintuntihahan se itse on siellä asialla. Ei kellään muulla tule edes mieleen yhdistää koodariin tuota nimikettä. Ja kieli on virheetöntä, kuten kunnon ux-suunnittelijalla kuuluukin. Kiva provo.

<!-- please god inject-->

<style>

.comments-list-wrapper {

    color: #eee;

}

</style>

.comments-list-wrapper {
color: #eee;
}