Lue keskustelun säännöt.
Hannele Huovin ihana runo
21.02.2006 |
Tää runo alkaa aina itkettää, en tiedä miksi:
Kun on oikein pieni
voi lentää linnun untuvalla,
nukkua orvokinlehden alla,
kun on oikein pieni.
Kun on oikein pieni,
voi keinua heinässä heiluvassa,
levätä kukassa tuoksuvassa,
kun on oikein pieni.
Kun on oikein pieni,
voi istua lumihiutaleille,
ja liitää maailman tuulien teille,
kun on oikein pieni.
Onko muita tällaisia vastaavia?
Kommentit (151)
Nukkumaan,nukkumaan,
neljätoista enkeliä unta vartioimaan saan.
Kaksi heistä oikealla
sekä kaksi vasemmalla.
Sängynpäädyssä on kaksi
jalkopäässä vielä kaksi.
Korkealla, pilven tiellä
kaksi enkeliä lentää siellä.
Peiton alle kaksi heistä
hyvin minut peittelevät.
Nuorimmaiset enkeleistä
univirren hyräilevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nukkumaan,nukkumaan,
neljätoista enkeliä unta vartioimaan saan.
Kaksi heistä oikealla
sekä kaksi vasemmalla.
Sängynpäädyssä on kaksi
jalkopäässä vielä kaksi.
Korkealla, pilven tiellä
kaksi enkeliä lentää siellä.
Peiton alle kaksi heistä
hyvin minut peittelevät.
Nuorimmaiset enkeleistä
univirren hyräilevät.
Sinä maailman suurin
pieni ihme
tulvillaan viattomuutta.
Avuton,
minua tarvitset.
Silti vahva
minua opettamaan.
Lapsi povellani, taivas päällä maan
häntä katsellessa aika katoaa.
Riemun tunnen suuren, sydän hiljaa soi,
mitä näen, kuulen kertoa en voi.
Tekijänä on muuten muistaakseni Hilja Aaltonen. Liikutun vieläkin, kun muistelen hetkeä, jolloin perhehuoneessa pienokainen sylissäni pari vuotta sitten lueskelimme miehen kanssa tuota :' ) Myös se tännekin laitettu Kaarina Helakisan runo Riikallensa on ihana, samoin kaikki muutkin ketjuun laitetut. Oih! Melkein tulee vauvakuume...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun " vauva" täyttää kohta 14 vuotta, ja poimin ketjusta monta jotka voin laittaa synttärikorttiin.
14-vuotias ei ole enää samalla tavalla lähellä kuin vauva, mutta niin rakas silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka olisi tuhannen kuuta,
tuhat sädettä aurinkomaan,
en nyt tahtoisi katsella muuta
kuin lastani kehdossaan.
Häneen kätkeytyy elämän hyvyys
unitieto - tiedottomuus
siinä vuori ja laaksojen syvyys
koko ihminen ikuisuus.
Hiuksilla tuoksu kukkien,
poskilla punerrus hento,
lapsuus on ainutkertainen,
se on kaunis kuin tähdenlento.
Vielä tänään
sinä painat varovasti jalkasi lattialle
ja tunnustelet
kestääkö se askeliesi painon
Vielä tänään
tarraat kiinni käteeni
ja liikut hitaasti samaan tahtiin kanssani.
Mutta riemastuneessa ilmeessäsi on
jo lupaus huomisesta:
Minä menen, minä juoksen,
minä lennän eteenpäin!
Pysy perässä äiti,
olen matkalla seikkailuun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnellinen lapsuus on salainen puutarha,
täynnä katoamatonta kauneutta, aamukastetta,
lintujen laulua, kukkien tuoksua, puiden huminaa,
valoa ja varjoja.
(Kyllikki Kekkonen)
Sivelen armaita kasvojasi,
poskesi pientä omenaa,
Siroja,kirkkaita kulmiasi
tukkaasi silkin ruskeaa,
nenääsi pientä ja lystikästä
-sinua ilman en elämästä
mitään saattaisi aavistaa.
Vain sinun luonasi rakkaani pieni,
löysin kirkkaan selkeän tieni,
iloni yksinkertaisen.
Olen vain suojeleva syli
kasva kauas äitisi yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hiljaisuuteen väräjävä huuto:
sielunlintu löysi pesäpuun.
Kuin valo tai kuin perhonen
sä saavuit,
synnyit sydämmiimme
pieni matkamies.
Et enää muukalainen,
vaan jo täällä.
On tummunut jo hanki
huhtikuinen
On ilta kevään:sineä,hämärää.
Nyt tässä maisemassa
ilon henki sinulle,pieni vaeltaja,väräjää.
Kuin valo tai kuin perhonen sä saavuit,
synnyit sydämiimme pieni matka mies.
Et enää muukalainen
vaan jo täällä.
Jo ennen kuin synnyit
kuuntelin äänesi helinää
jousen kimmahtelua tähdistössä
musiikkia sinun sormiesi päistä
joihin joku on puhaltanut aallokon
nyt näen kynsien pienet puolikuut
autereen henkäilyn järven pinnalla
jalkapohjien pilvet
sivelen silmillä pienen maailman vuoria ja laaksoja
korvalehden nukka loistaa valossa
ja meitä ympäröi vahva elävä hiljaisuus
ja aina itkettää kamalasti tämä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä tulit ensikertaa syliini
pienenä ja avuttomana
ja minä tunsin itseni samanlaiseksi.
Miten minä voisin sinusta
miehen tehdä,
sinusta pienestä ja avuttomasta
kun itsekkin olen samanlainen.
Sinä olit ensikertaa sylissäni
löysit rintani ja
jäit kiinni minuun
ikiajoiksi.
Me olimme yhtä sinä ja minä.
Me kaksi;avutonta.
Sinä olit ensikertaa sylissäni
rinnallani ja
nyt tiesin mitä tekisin.
Rakastaisin.
Rakastaisin ja hellisin sinua.
Antaisin ilon silmiisi ja
sismpääsi tunteen siitä,
että me kaksi onnetonta
tekisimme
toisistamme voimakkaat.
Sinä siinä ensikertaa
lepäsit sylissäni
tyytyväisenä ja kylläisenä
minusta.
Sinä tiesit ja minä,
että kyllä me kasvaisimme,
sinä mieheksi ja
minä äitiksi.
Kasvaisimme yhdessä
me kaksi avutonta.
Vierailija:
Sinä tulit ensikertaa syliini
pienenä ja avuttomana
ja minä tunsin itseni samanlaiseksi.
Miten minä voisin sinusta
miehen tehdä,
sinusta pienestä ja avuttomasta
kun itsekkin olen samanlainen.Sinä olit ensikertaa sylissäni
löysit rintani ja
jäit kiinni minuun
ikiajoiksi.
Me olimme yhtä sinä ja minä.
Me kaksi;avutonta.Sinä olit ensikertaa sylissäni
rinnallani ja
nyt tiesin mitä tekisin.
Rakastaisin.
Rakastaisin ja hellisin sinua.
Antaisin ilon silmiisi ja
sismpääsi tunteen siitä,
että me kaksi onnetonta
tekisimme
toisistamme voimakkaat.Sinä siinä ensikertaa
lepäsit sylissäni
tyytyväisenä ja kylläisenä
minusta.
Sinä tiesit ja minä,
että kyllä me kasvaisimme,
sinä mieheksi ja
minä äitiksi.
Kasvaisimme yhdessä
me kaksi avutonta.
t. 19, myös kahden pienen pojan äiti :) ja tippa linssissä
Sunnuntaiaamuna
käveli rakkaus
minua eteisessä vastaan.
Sillä oli pylly paljaana
se tahtoi syliin
Painoi poskensa omaani
vasten ja sanoi " äiti" .
Oili Kangasniemi
SYNTYMÄ
Paine jalkojen välissä.
Pallo.
Ei saa työntää!
On pakko!
Letkuja kädessä, nenässä, selässä.
Puudutus. Ilokaasu. Oksennus.
Verta. Silmittömästi verta!
Kipua. KIPUA.
Tuntemattomia ihmisiä levittelemässä pyhintäsi.
Huuto.
Tikkejä. Kipu. Oksennus jälleen.
Lapsi on kaunis.
Kyyneleet.
Täydellinen.
Taina L.
Tärkeintä ei ole,
että vauva on terve
Tärkeintä on jäädä henkiin
Tärkeintä ei ole saavuttaa
neuvolakirjan jokaista
kohtaa " normaaliin tahtiin"
Vaan olla
oman neuvolakirjansa Indiana Jones
Oman elämänsä sankari
ja vähän muidenkin
aika paljon muidenkin
Tärkeintä ei ole olla sitä
mitä muut toivoivat
luulivat tai odottivat
Tärkeää ei ole olla
kummankaan näköinen
Tärkeää on olla
oman itsensä näköinen
ja pitää vahvasti
kaksin käsin kiinni siitä
mitä elämäksi sanotaan
Tärkeintä on olla
yhdessä ja jaksaa
Olla paikalla silloin
kun välittämistä jaetaan
Tärkeintä on kuulua johonkin
ja hengittää samaan tahtiin
sen porukan kanssa
jota myös perheeksi kutsutaan.
Nukkumaan,nukkumaan,
neljätoista enkeliä unta vartioimaan saan.
Kaksi heistä oikealla
sekä kaksi vasemmalla.
Sängynpäädyssä on kaksi
jalkopäässä vielä kaksi.
Korkealla, pilven tiellä
kaksi enkeliä lentää siellä.
Peiton alle kaksi heistä
hyvin minut peittelevät.
Nuorimmaiset enkeleistä
univirren hyräilevät.