Halveksin ihmisiä jotka ei ole parisuhteessa
Siis miten vammanen on ihminen joka ei kelpaa kenellekään? Häh?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Siis miten vammanen on ihminen joka ei kelpaa kenellekään? Häh?
Sulleko tosiaan riittää parisuhteen perustaksi se että toi nyt sattui minut huolimaan? Mä luulen et useimmilla muilla on vähän muitakin kriteereitä puolisolleen.
Ne ovat vain sinun pään tuottamia kommentteja. Olen sinkku ja tyytyväinen elämääni. Itsenäinen nainen, josta miehet ovat kiinnostuneita, mutta pärjään ilmankin. Tarkemmin ajatellen ei minulla ole käyttöä miehelle. Jos haluan miehistä juttuseuraa, saan sitä kyllä, mutta parisuhteeseen ja kodin jakamiseen en todellakaan. Seksitarpeet voi hoitaa omin avuinkin, jos joskus harvoin tarve yllättää. En halveksi ketään. Jotkut tarvitsevat parisuhteen ja toiset eivät. Simple.
Joku vinoutunut järjen jättiläinen taas avasi mielestään tosi fiksun ketjun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miten vammanen on ihminen joka ei kelpaa kenellekään? Häh?
No joillekin näyttää riittävän pelkästään se, että kelpaa jollekulle. Toisilla on enemmän itsekunnioitusta ja itsenäisyyttä, ettei tarvitse roikkua joka luuserissa, ettei vain tarvitsisi olla yksin.
Aina tää sama, että vain luuserimiehen saa, jos ei paremmille kelpaa. Mutta kun suuri osa niistä, jotka on yksin kelpaisi kunnolliselle fiksumiehelle tai -naiselle. Mutta kun pitää saada rakastaa. Niin ollaan mieluummin yksin.
Mulla on kunnon mies, jota en rakasta. Olen mieluummin tällaisessa parisuhteessa kuin yksin jonain luuserisinkkuna.
Sinkkuna on ihan tyhmää!No ole sinä sitten siinä suhteessa, minä olen paljon mieluummin vapaa ja itsenäinen. Ja sitten jos vastaan tulee täydellinen kumppani, jota rakastan oikeasti, silloin olen valmis luopumaan sinkkuudesta. Ehkä.
Eikö itketä tilanteesi jos haluat lapsia? Tai halata jotakuta, johon luotat? Mulle oma elämänkumppani jolle uskoutua oli tosi tärkeä. Hän halusi lapsia, "annoin" ne hänelle. Halusin lapsia toki itsekin, mutta kuitenkin. Eikö vapaa ja itsenäinen tässä tarkoita samaa kuin itsekäs? Toki ehkä terveellä tavalla jos tuntuu, ettei parisuhde ole se mitä haluaa, mutta kuitenkin. Mitä vapautta se nyt on, ettei ole vakituista kumppania, täh? En haluaisikaan asioita, joita kumppanie estää. Eli lähinnä seksiä vieraan kanssa.
Aloittaja, tuliko sellainen asia kenties mieleen että on ihmisiä, jotka viihtyvät sinkkuna?
ap on xD jonne 13-v pärinöissään.
Miten kukaan voi viihtyä sinkkuna? Sinkkua ei rakasta kukaan jolla on suurtakaan väliä. Parisuhteessa saat joko rakastaa itse tai saat rakkautta tai saat sekä rakastaa että saat rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Miten kukaan voi viihtyä sinkkuna? Sinkkua ei rakasta kukaan jolla on suurtakaan väliä. Parisuhteessa saat joko rakastaa itse tai saat rakkautta tai saat sekä rakastaa että saat rakkautta.
Niihän sitä voisi luulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miten vammanen on ihminen joka ei kelpaa kenellekään? Häh?
No joillekin näyttää riittävän pelkästään se, että kelpaa jollekulle. Toisilla on enemmän itsekunnioitusta ja itsenäisyyttä, ettei tarvitse roikkua joka luuserissa, ettei vain tarvitsisi olla yksin.
Aina tää sama, että vain luuserimiehen saa, jos ei paremmille kelpaa. Mutta kun suuri osa niistä, jotka on yksin kelpaisi kunnolliselle fiksumiehelle tai -naiselle. Mutta kun pitää saada rakastaa. Niin ollaan mieluummin yksin.
Mulla on kunnon mies, jota en rakasta. Olen mieluummin tällaisessa parisuhteessa kuin yksin jonain luuserisinkkuna.
Sinkkuna on ihan tyhmää!No ole sinä sitten siinä suhteessa, minä olen paljon mieluummin vapaa ja itsenäinen. Ja sitten jos vastaan tulee täydellinen kumppani, jota rakastan oikeasti, silloin olen valmis luopumaan sinkkuudesta. Ehkä.
Eikö itketä tilanteesi jos haluat lapsia? Tai halata jotakuta, johon luotat? Mulle oma elämänkumppani jolle uskoutua oli tosi tärkeä. Hän halusi lapsia, "annoin" ne hänelle. Halusin lapsia toki itsekin, mutta kuitenkin. Eikö vapaa ja itsenäinen tässä tarkoita samaa kuin itsekäs? Toki ehkä terveellä tavalla jos tuntuu, ettei parisuhde ole se mitä haluaa, mutta kuitenkin. Mitä vapautta se nyt on, ettei ole vakituista kumppania, täh? En haluaisikaan asioita, joita kumppanie estää. Eli lähinnä seksiä vieraan kanssa.
Ei itketä. En halua lapsia niin paljon, että sen takia pelkästään ottaisin miestä. En myöskään tarvitse mitään halailukaveria. Hyviä ystäviä löytyy, joille voin uskoutua, ja jotka ovat tärkeitä. En ymmärrä, mihin tarvitsisin kumppania. Voin tehdä kaikkea mitä haluan yksinkin, ja paljon mieluummin teenkin. En ole vielä tavannut sellaista ihmistä, jonka seuraa jaksaisin saman katon alla jatkuvasti. Seurustella voin, mutta omissa asunnoissa ja tarpeeksi omaa vapaa-aikaa ilman seurustelukumppania.
Vierailija kirjoitti:
Miten kukaan voi viihtyä sinkkuna? Sinkkua ei rakasta kukaan jolla on suurtakaan väliä. Parisuhteessa saat joko rakastaa itse tai saat rakkautta tai saat sekä rakastaa että saat rakkautta.
Kyllä minä saan rakkautta ja saan myös rakastaa ihan niin paljon kuin haluan, vaikka olen sinkku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin minäkin. Halveksin myös ihmisiä jotka ovat parisuhteessa. Vittu mitä takiaisia. Overly attached much?
Ei haittaa takiainen, joka täyttää mun tarpeet :D
Mitä ovat nämä mystiset tarpeet,joiden täyttämiseksi tarvitaan kumppani,jota ei kuitenkaan tarvitse rakastaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin minäkin. Halveksin myös ihmisiä jotka ovat parisuhteessa. Vittu mitä takiaisia. Overly attached much?
Ei haittaa takiainen, joka täyttää mun tarpeet :D
Mitä ovat nämä mystiset tarpeet,joiden täyttämiseksi tarvitaan kumppani,jota ei kuitenkaan tarvitse rakastaa?
No mulla juuri uskoutua jollekulle ja halata. Naisista ei ole ollut ystäviksi minulle (nyt voitte halveksia minua siitä), enkä halua miehestä kaveria, joka häipyy löytäessään naisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin minäkin. Halveksin myös ihmisiä jotka ovat parisuhteessa. Vittu mitä takiaisia. Overly attached much?
Ei haittaa takiainen, joka täyttää mun tarpeet :D
Mitä ovat nämä mystiset tarpeet,joiden täyttämiseksi tarvitaan kumppani,jota ei kuitenkaan tarvitse rakastaa?
No mulla juuri uskoutua jollekulle ja halata. Naisista ei ole ollut ystäviksi minulle (nyt voitte halveksia minua siitä), enkä halua miehestä kaveria, joka häipyy löytäessään naisen.
Miksi ihmeessä mä haluaisin uskoutua ja halailla jonkun kanssa, jota en edes rakasta? Ja kyllä se siitä suhteestakin lähtee aika nopeasti, jos tapaa naisen, jota oikeasti rakastaa ja joka rakastaa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Miten kukaan voi viihtyä sinkkuna? Sinkkua ei rakasta kukaan jolla on suurtakaan väliä. Parisuhteessa saat joko rakastaa itse tai saat rakkautta tai saat sekä rakastaa että saat rakkautta.
Jo on kumma jos ei noin positiivisella elämänasenteelle löydä kumppania :D
Arvostan kyllä puolisoani,mutta hän ei ole ainoa ihminen elämässäni jolla "suurtakaan väliä".Esimerkiksi pidän ystäviä äärettömän tärkeinä ihmisinä.Sukulaisetkin ovat enemmän tai vähemmän rakkaita.
Vierailija kirjoitti:
Siis miten vammanen on ihminen joka ei kelpaa kenellekään? Häh?
Halveksin ihmistä joka on sun kanssa parisuhteessa siis kun debiili pitää olla että sut on huolinu?
ps. Paska provo 0/5
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin minäkin. Halveksin myös ihmisiä jotka ovat parisuhteessa. Vittu mitä takiaisia. Overly attached much?
Ei haittaa takiainen, joka täyttää mun tarpeet :D
Mitä ovat nämä mystiset tarpeet,joiden täyttämiseksi tarvitaan kumppani,jota ei kuitenkaan tarvitse rakastaa?
No mulla juuri uskoutua jollekulle ja halata. Naisista ei ole ollut ystäviksi minulle (nyt voitte halveksia minua siitä), enkä halua miehestä kaveria, joka häipyy löytäessään naisen.
Siinä se olennainen taisi tullakin.Sinulla ei ole ystäviä,joten parisuhde,vaikka ei-rakkaankin-ihmisen kanssa,on mielestäsi suorastaan elinehto.
Olen samaa mieltä,että jokaisella pitäisi olla joku jonka kanssa jutella kaikesta ja jolta saa läheisyyttä.En kuitenkaan ole niin pälli,että halveksisin ihmisiä joka ei onnistun hankkimaan ystäviä.Enempi sellaista tyyppiä käy sääli.
Ystävät ovat ihania.Parisuhde on ihana asia.Jos joku viihtyy parhaiten erakkona,sekin on ihan hyvä valinta.Antaa jokaisen vain elää omannäköistään elämää.
Huvittavia nämä fanaatikot.
"Parisuhde on ainoa oikea elämäntapa!
-Mä itse asiassa viihdyn sinkkuna,
-Sussa on pakko olla jotain vikaa,kuka nyt sinkku haluaisi olla?Kyllä on ihmisessä jotain vikaa jos ei jollekin kelpaa halailtavaksi ja uskotuksi.Sinkku ei voi saada rakkautta keneltäkään oikeisti tärkeältä ihmiseltä,toisaalta parisuhteessa ei tarvitse olla rakkautta,kunhan on sitä halailua ja uskoutumista."
Tämä vaikuttaa oikein avarakatseisen,tasapainoisen ja kaikinpuolin täysipäisen ihmisen tekemältä avaukselta!
Kun nyt tämmöinen idioottiketju on perustettu, todettakoon, että olen itse aina vähän säälinyt niitä, jotka eivät voi olla hetkeäkään sinkkuna vaan uusi kumppani pitää löytyä heti.
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt tämmöinen idioottiketju on perustettu, todettakoon, että olen itse aina vähän säälinyt niitä, jotka eivät voi olla hetkeäkään sinkkuna vaan uusi kumppani pitää löytyä heti.
Niin minäkin,isäni oli juuri tällainen.Vanhemmiten hänellä oli aivan vain hullumpia naissystäviä,mutta olivat ilmeisesti parempi vaihtoehto kuin ap:n halveksima sinkkuus.Ystävä taas on sanonut ihan suoraan,ettei "osaa olla yksin",vaan mieluiten asuu jonkun kanssa(ilmeisestikään kaikille rakkaus ei ole niin nökön nuukaa.)
Ootko sä täyttänyt jo 13? Vai onko sun ÄO jotenkin epätavallisen alhainen?