Näköjään sossu kustantaa ratsastuksen köyhälle perheelle.
Näin pienituloisena perheenä harmittaa kun ei ole varaa kuin ilmaisiin harrastuksiin lapsella ja köyhä suurperhe saa sossusta rahat ratsastukseen. Onko tämä oikein?
Kommentit (261)
Vierailija kirjoitti:
Voihan kyseessä olla ratsastusterapia, lahjaharrastus mummilta tai keneltä tahansa läheiseltä, eikä sen pitäisi kuulua jollekin kateelliselle kyttääjälle kuka maksaa ja mitä siinä perheessä. Se on heidän oma asiansa. Kukaan ei ole sinulle yhtä sanaakaan velkaa.
Eli kiteytettynä haluaisit siis riistää siltä lapselta kehittävän ja hyvän harrastuksen, haluaisit nujertaa hänet siihen maanrakoon heti alkuunsa mihin vanhempansa ovat syystä tai toisesta päätyneet, missä kenties aina ovat olleetkin, etkä haluaisi sallia (ihan kuin sinulla olisi oikeudet, teidän korkeutenne) edes sitä mahdollisuutta että hänen lapsensa päätyykin saamaan elämältä vähän vanhempiaan enemmän, ja joskus vielä maksaa siitä takaisin verotuksemme myötä. Sä siis tunnustaudut itse asiassa varsinaiseksi alistajaksi, kiusaajaksi ja riistäjäksi, kun haluat mieluummin nähdä lapsen naama nurinpäin ja nurkkaan alistettuna vailla kehittävää harrastustaan ja siitä versovia toiveikkaita näkymiä? Sä nauraisit siinä vaiheessa tyytyväisenä partaasi, kun se lapsi olisi onneton? Ai että jotkut kehtaavatkin.
Niin että jotenkin erityisesti juuri sinulle kuuluu hyvin turvattu niukahko (vertaapa maailmanlaajuisesti miten valtavasti sulla ja sun perheelläsi on, mitä miljoonilla ei ole eikä koskaan tule olemaankaan) keskiluokkainen elämäsi vailla kysymystäkään onko todella niin, mutta sitten sinä olet myöskin Valittu sanomaan kenelle ei saa antaa tiettyjä rakennusaineita selviytyä vähintään samaan jonakin päivänä? Ei, sinä haluaisit, jos vain voisit, raahata lapsen pois vähän kalliimman harrastuksensa parista.
Sä olet juuri sitä henkisesti vähiten kehittynyttä ihmistyyppiä, joka ei olisi onnellinen edes multimiljönäärinä, koska ainahan jollain olisi sinua enemmän, mietipä sitä, ainahan olisi joku kytättävä ja lytättävä, etkä sä voisi koskaan rauhoittua, kun sähän tiedät sisimmässäsi että ehkä - siis eikö jo nousekin pulssi, perkele! - ehkä joku saa jossain jotain juuri nyt, ja sehän on kaikki uskomatonta kyllä riistetty suoraan sinulta pois - sinun logiikallasi. Alkaako sulle jo vähitellen valjeta, mitä mä yritän susta sulle alleviivata?
Ja ei, en itse ole sossun asiakas eikä mulla edes ole omia lapsia, joten mitenkään siltä kantilta ei tuottunut tuo tekstini. Mua vaan iljettää kuinka Suomessa aina aina aina kateus voittaa kaiken muun.
En ota nyt kantaa siihen, mistä aloituksen lapsi/lapset saa harrastusrahansa, onko rikas sukulainen vai sossu mutta...
Oikeastiko lapsi on mielestäsi tuomittu nurkkaan alistetuksi ja tulevaisuuden suhteen toivottomaksi, jollei saa harrastaa juuri ratsastusta (yhteiskunnan tuella)?
Miksi vaikkapa tanssitunti tai sähly olisi jotenkin huono harrastus?
Ei sossusta kyllä mitää ratsastuksia makseta. Se toimeentulotukeen liittyvä harkinnanvarainen harrastustuki on n. 200 e per lapsi per vuosi (maksut ja välineet yhteensä). Sillä pystyy tänä päivänä maksamaan vain hyvin halvimmat harrastukset, esim. kaikki musiikkiharrastukset jää yleensä jo suorilta käsin pois. Ja tämä sama koskee myös lapsia, jotka ovat lastensuojelun asiakkaita, harrastusta tuetaan kohtuullisesti. Eri asia on jos on kyseessä on joku ratsastusterapia, joka toteutetaan hoidon vuoksi ja tällöin maksajana voi olla myös kela.
Vierailija kirjoitti:
Ei sossusta kyllä mitää ratsastuksia makseta. Se toimeentulotukeen liittyvä harkinnanvarainen harrastustuki on n. 200 e per lapsi per vuosi (maksut ja välineet yhteensä). Sillä pystyy tänä päivänä maksamaan vain hyvin halvimmat harrastukset, esim. kaikki musiikkiharrastukset jää yleensä jo suorilta käsin pois. Ja tämä sama koskee myös lapsia, jotka ovat lastensuojelun asiakkaita, harrastusta tuetaan kohtuullisesti. Eri asia on jos on kyseessä on joku ratsastusterapia, joka toteutetaan hoidon vuoksi ja tällöin maksajana voi olla myös kela.
Näinpä. Vaikka aloittajan kertoman perheen lapsi saisikin sossusta rahaa harrastukseensa, niin jostain muualta (isovanhemmat, kummit, vapaaehtoiset, jonkin yhdistys) tulee loppuraha ratsastusharrastukseen. On myös mahdollista, että talliyrittäjä haluaa osaltaan tukea lapsen ratsastusharrastusta ja antaa tunnit edullisemmin tai osan tunneista ilmaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka haukutte minun ajatusmaailmaani, kurkatkaa huvikseen lestadiolaisten piireihin. Taitaa aika pian muuttua käsitys lapsiperheiden täydestä tukemisesta muiden kustannuksella. En todellakaan tee töitä loisten eteen.
Se ulkomaille muuttaja.
Tästä voisi tehdä oman ketjun maahanmuuuttajien aiheuttamat kustannukset vastaan lestadiolaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sossusta kyllä mitää ratsastuksia makseta. Se toimeentulotukeen liittyvä harkinnanvarainen harrastustuki on n. 200 e per lapsi per vuosi (maksut ja välineet yhteensä). Sillä pystyy tänä päivänä maksamaan vain hyvin halvimmat harrastukset, esim. kaikki musiikkiharrastukset jää yleensä jo suorilta käsin pois. Ja tämä sama koskee myös lapsia, jotka ovat lastensuojelun asiakkaita, harrastusta tuetaan kohtuullisesti. Eri asia on jos on kyseessä on joku ratsastusterapia, joka toteutetaan hoidon vuoksi ja tällöin maksajana voi olla myös kela.
Näinpä. Vaikka aloittajan kertoman perheen lapsi saisikin sossusta rahaa harrastukseensa, niin jostain muualta (isovanhemmat, kummit, vapaaehtoiset, jonkin yhdistys) tulee loppuraha ratsastusharrastukseen. On myös mahdollista, että talliyrittäjä haluaa osaltaan tukea lapsen ratsastusharrastusta ja antaa tunnit edullisemmin tai osan tunneista ilmaiseksi.
Aika epätodennäköistä, ei ne tallitkaan omistajilleen mitään kultakaivoksia ole. Ellei nyt sitten ole joku talliyrittäjän sukulaislapsi tms.
Vierailija kirjoitti:
Voihan kyseessä olla ratsastusterapia, lahjaharrastus mummilta tai keneltä tahansa läheiseltä, eikä sen pitäisi kuulua jollekin kateelliselle kyttääjälle kuka maksaa ja mitä siinä perheessä. Se on heidän oma asiansa. Kukaan ei ole sinulle yhtä sanaakaan velkaa.
Eli kiteytettynä haluaisit siis riistää siltä lapselta kehittävän ja hyvän harrastuksen, haluaisit nujertaa hänet siihen maanrakoon heti alkuunsa mihin vanhempansa ovat syystä tai toisesta päätyneet, missä kenties aina ovat olleetkin, etkä haluaisi sallia (ihan kuin sinulla olisi oikeudet, teidän korkeutenne) edes sitä mahdollisuutta että hänen lapsensa päätyykin saamaan elämältä vähän vanhempiaan enemmän, ja joskus vielä maksaa siitä takaisin verotuksemme myötä. Sä siis tunnustaudut itse asiassa varsinaiseksi alistajaksi, kiusaajaksi ja riistäjäksi, kun haluat mieluummin nähdä lapsen naama nurinpäin ja nurkkaan alistettuna vailla kehittävää harrastustaan ja siitä versovia toiveikkaita näkymiä? Sä nauraisit siinä vaiheessa tyytyväisenä partaasi, kun se lapsi olisi onneton? Ai että jotkut kehtaavatkin.
Niin että jotenkin erityisesti juuri sinulle kuuluu hyvin turvattu niukahko (vertaapa maailmanlaajuisesti miten valtavasti sulla ja sun perheelläsi on, mitä miljoonilla ei ole eikä koskaan tule olemaankaan) keskiluokkainen elämäsi vailla kysymystäkään onko todella niin, mutta sitten sinä olet myöskin Valittu sanomaan kenelle ei saa antaa tiettyjä rakennusaineita selviytyä vähintään samaan jonakin päivänä? Ei, sinä haluaisit, jos vain voisit, raahata lapsen pois vähän kalliimman harrastuksensa parista.
Sä olet juuri sitä henkisesti vähiten kehittynyttä ihmistyyppiä, joka ei olisi onnellinen edes multimiljönäärinä, koska ainahan jollain olisi sinua enemmän, mietipä sitä, ainahan olisi joku kytättävä ja lytättävä, etkä sä voisi koskaan rauhoittua, kun sähän tiedät sisimmässäsi että ehkä - siis eikö jo nousekin pulssi, perkele! - ehkä joku saa jossain jotain juuri nyt, ja sehän on kaikki uskomatonta kyllä riistetty suoraan sinulta pois - sinun logiikallasi. Alkaako sulle jo vähitellen valjeta, mitä mä yritän susta sulle alleviivata?
Ja ei, en itse ole sossun asiakas eikä mulla edes ole omia lapsia, joten mitenkään siltä kantilta ei tuottunut tuo tekstini. Mua vaan iljettää kuinka Suomessa aina aina aina kateus voittaa kaiken muun.
Lihavoin tuolta pahimmat ylilyönnit, lue nyt itsekin tekstisi ja mieti vähän miksi vuodatustasi on vaikeaa lukea nauramatta. Saati ottaa se edes leikillään vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sossusta kyllä mitää ratsastuksia makseta. Se toimeentulotukeen liittyvä harkinnanvarainen harrastustuki on n. 200 e per lapsi per vuosi (maksut ja välineet yhteensä). Sillä pystyy tänä päivänä maksamaan vain hyvin halvimmat harrastukset, esim. kaikki musiikkiharrastukset jää yleensä jo suorilta käsin pois. Ja tämä sama koskee myös lapsia, jotka ovat lastensuojelun asiakkaita, harrastusta tuetaan kohtuullisesti. Eri asia on jos on kyseessä on joku ratsastusterapia, joka toteutetaan hoidon vuoksi ja tällöin maksajana voi olla myös kela.
Näinpä. Vaikka aloittajan kertoman perheen lapsi saisikin sossusta rahaa harrastukseensa, niin jostain muualta (isovanhemmat, kummit, vapaaehtoiset, jonkin yhdistys) tulee loppuraha ratsastusharrastukseen. On myös mahdollista, että talliyrittäjä haluaa osaltaan tukea lapsen ratsastusharrastusta ja antaa tunnit edullisemmin tai osan tunneista ilmaiseksi.
Aika epätodennäköistä, ei ne tallitkaan omistajilleen mitään kultakaivoksia ole. Ellei nyt sitten ole joku talliyrittäjän sukulaislapsi tms.
Eivät ole ei, mutta mulla on sukulaisissa pari talliyrittäjää ja molemmat heistä tekevät hyväntekeväisyyttä tällä tavalla. Toinen heistä tarjoaa lisäksi vähävaraisten perheiden lapsille kesällä lomaviikkoja maatilallaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on pari muutakin lasta, miehen nettotulot 2600e ja itsellä 1800e plus lapsilisät. Tästä huolimatta emme pysty yhdelle kustantamaan harrastusta joka maksaa 40e/tunti...
Sossu maksaisi lapsellesi 5x ratsastustuntia/vuosi, jos tunti maksaa 40e ja olisitte oikeutettuja harrastustukeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan kyseessä olla ratsastusterapia, lahjaharrastus mummilta tai keneltä tahansa läheiseltä, eikä sen pitäisi kuulua jollekin kateelliselle kyttääjälle kuka maksaa ja mitä siinä perheessä. Se on heidän oma asiansa. Kukaan ei ole sinulle yhtä sanaakaan velkaa.
Eli kiteytettynä haluaisit siis riistää siltä lapselta kehittävän ja hyvän harrastuksen, haluaisit nujertaa hänet siihen maanrakoon heti alkuunsa mihin vanhempansa ovat syystä tai toisesta päätyneet, missä kenties aina ovat olleetkin, etkä haluaisi sallia (ihan kuin sinulla olisi oikeudet, teidän korkeutenne) edes sitä mahdollisuutta että hänen lapsensa päätyykin saamaan elämältä vähän vanhempiaan enemmän, ja joskus vielä maksaa siitä takaisin verotuksemme myötä. Sä siis tunnustaudut itse asiassa varsinaiseksi alistajaksi, kiusaajaksi ja riistäjäksi, kun haluat mieluummin nähdä lapsen naama nurinpäin ja nurkkaan alistettuna vailla kehittävää harrastustaan ja siitä versovia toiveikkaita näkymiä? Sä nauraisit siinä vaiheessa tyytyväisenä partaasi, kun se lapsi olisi onneton? Ai että jotkut kehtaavatkin.
Niin että jotenkin erityisesti juuri sinulle kuuluu hyvin turvattu niukahko (vertaapa maailmanlaajuisesti miten valtavasti sulla ja sun perheelläsi on, mitä miljoonilla ei ole eikä koskaan tule olemaankaan) keskiluokkainen elämäsi vailla kysymystäkään onko todella niin, mutta sitten sinä olet myöskin Valittu sanomaan kenelle ei saa antaa tiettyjä rakennusaineita selviytyä vähintään samaan jonakin päivänä? Ei, sinä haluaisit, jos vain voisit, raahata lapsen pois vähän kalliimman harrastuksensa parista.
Sä olet juuri sitä henkisesti vähiten kehittynyttä ihmistyyppiä, joka ei olisi onnellinen edes multimiljönäärinä, koska ainahan jollain olisi sinua enemmän, mietipä sitä, ainahan olisi joku kytättävä ja lytättävä, etkä sä voisi koskaan rauhoittua, kun sähän tiedät sisimmässäsi että ehkä - siis eikö jo nousekin pulssi, perkele! - ehkä joku saa jossain jotain juuri nyt, ja sehän on kaikki uskomatonta kyllä riistetty suoraan sinulta pois - sinun logiikallasi. Alkaako sulle jo vähitellen valjeta, mitä mä yritän susta sulle alleviivata?
Ja ei, en itse ole sossun asiakas eikä mulla edes ole omia lapsia, joten mitenkään siltä kantilta ei tuottunut tuo tekstini. Mua vaan iljettää kuinka Suomessa aina aina aina kateus voittaa kaiken muun.
En ota nyt kantaa siihen, mistä aloituksen lapsi/lapset saa harrastusrahansa, onko rikas sukulainen vai sossu mutta...
Oikeastiko lapsi on mielestäsi tuomittu nurkkaan alistetuksi ja tulevaisuuden suhteen toivottomaksi, jollei saa harrastaa juuri ratsastusta (yhteiskunnan tuella)?
Miksi vaikkapa tanssitunti tai sähly olisi jotenkin huono harrastus?
Ymmärryksessäsi jotain vikaavikaa? Ylivaltuutettu kirstunvartija ehkä juuri hänen naapuristaan tai lähipiiristään tietää kyseisen lapsen mahdolliset lahjakkuudet ja kiinnostuksenkohteet häntä ja hänen vanhempiaan paremmin? Tai mikä oleellisinta, ei niillä ole mitään väliä, koska natsi sieltä tai tuolta haluaa kävellä yli ja määrätä. Ja tanssi ei muuten ole halpa harrastus sekään. Ehkei tanssi innosta? Mitäpä jos sähly ei kiinnosta? On eri asia havitella palloa mailaan joukkueessa, kuin harrastaa yksilölajia missä opitaan tiettyjä taitoja ja arvoja, kun elävää eläintä kohdellaan oikealla tavalla ja hyvin ja saadaan se jopa tottelemaan ihmisen ohjetta. Harrastuksina hyvin erilaisia, ja siten mahdollisesti jossain määrin erityyppiset ihmiset päätyvät kunkin harrastajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi vaikkapa tanssitunti tai sähly olisi jotenkin huono harrastus?
Ei ne olekaan. Mutta miksi köyhä/sossun asiakas/mitävaan ei saa määritellä, että tekisi sitä mikä kiinnostaa? Onko tässäkin nyt joku tarve ulkopuolelta määritellä, mitä köyhä SAA veronmaksajan armosta harrastaa?
Suksikaa... vaikka harrastamaan hiihtämistä. Ja sitäkin isoisän vanhoilla puusuksilla, jos satutte köyhiä olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Ratsasta ukollasi, hän ilahtuu ellet ole 100kg keiju
Mä ratsastin eilen mun 24-v toyboylla, ihan sen omasta pyynnöstä!
T: 100kg 40v keiju!
Se on ratsastusterapiaa.
Minkälainen jätekasa pitää ihmisen olla että kadehtii lapsen saamaa ratsastusterapiaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vaikkapa tanssitunti tai sähly olisi jotenkin huono harrastus?
Ei ne olekaan. Mutta miksi köyhä/sossun asiakas/mitävaan ei saa määritellä, että tekisi sitä mikä kiinnostaa? Onko tässäkin nyt joku tarve ulkopuolelta määritellä, mitä köyhä SAA veronmaksajan armosta harrastaa?
Suksikaa... vaikka harrastamaan hiihtämistä. Ja sitäkin isoisän vanhoilla puusuksilla, jos satutte köyhiä olemaan.
Mun mielestä se nyt vaan on ihan helvetin epäreilua, että se joka tekee työtä, ei voi viedä lastaan ratsastamaan, koska sen pitää maksaa ( veroissa) sen köyhän työtätekemättömän lasten sikakalliita harrastuksia.
Ei ole kyse edes kateudesta, vaan EPÄOIKEUDENMUKAISUUDESTA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan kyseessä olla ratsastusterapia, lahjaharrastus mummilta tai keneltä tahansa läheiseltä, eikä sen pitäisi kuulua jollekin kateelliselle kyttääjälle kuka maksaa ja mitä siinä perheessä. Se on heidän oma asiansa. Kukaan ei ole sinulle yhtä sanaakaan velkaa.
Eli kiteytettynä haluaisit siis riistää siltä lapselta kehittävän ja hyvän harrastuksen, haluaisit nujertaa hänet siihen maanrakoon heti alkuunsa mihin vanhempansa ovat syystä tai toisesta päätyneet, missä kenties aina ovat olleetkin, etkä haluaisi sallia (ihan kuin sinulla olisi oikeudet, teidän korkeutenne) edes sitä mahdollisuutta että hänen lapsensa päätyykin saamaan elämältä vähän vanhempiaan enemmän, ja joskus vielä maksaa siitä takaisin verotuksemme myötä. Sä siis tunnustaudut itse asiassa varsinaiseksi alistajaksi, kiusaajaksi ja riistäjäksi, kun haluat mieluummin nähdä lapsen naama nurinpäin ja nurkkaan alistettuna vailla kehittävää harrastustaan ja siitä versovia toiveikkaita näkymiä? Sä nauraisit siinä vaiheessa tyytyväisenä partaasi, kun se lapsi olisi onneton? Ai että jotkut kehtaavatkin.
Niin että jotenkin erityisesti juuri sinulle kuuluu hyvin turvattu niukahko (vertaapa maailmanlaajuisesti miten valtavasti sulla ja sun perheelläsi on, mitä miljoonilla ei ole eikä koskaan tule olemaankaan) keskiluokkainen elämäsi vailla kysymystäkään onko todella niin, mutta sitten sinä olet myöskin Valittu sanomaan kenelle ei saa antaa tiettyjä rakennusaineita selviytyä vähintään samaan jonakin päivänä? Ei, sinä haluaisit, jos vain voisit, raahata lapsen pois vähän kalliimman harrastuksensa parista.
Sä olet juuri sitä henkisesti vähiten kehittynyttä ihmistyyppiä, joka ei olisi onnellinen edes multimiljönäärinä, koska ainahan jollain olisi sinua enemmän, mietipä sitä, ainahan olisi joku kytättävä ja lytättävä, etkä sä voisi koskaan rauhoittua, kun sähän tiedät sisimmässäsi että ehkä - siis eikö jo nousekin pulssi, perkele! - ehkä joku saa jossain jotain juuri nyt, ja sehän on kaikki uskomatonta kyllä riistetty suoraan sinulta pois - sinun logiikallasi. Alkaako sulle jo vähitellen valjeta, mitä mä yritän susta sulle alleviivata?
Ja ei, en itse ole sossun asiakas eikä mulla edes ole omia lapsia, joten mitenkään siltä kantilta ei tuottunut tuo tekstini. Mua vaan iljettää kuinka Suomessa aina aina aina kateus voittaa kaiken muun.
En ota nyt kantaa siihen, mistä aloituksen lapsi/lapset saa harrastusrahansa, onko rikas sukulainen vai sossu mutta...
Oikeastiko lapsi on mielestäsi tuomittu nurkkaan alistetuksi ja tulevaisuuden suhteen toivottomaksi, jollei saa harrastaa juuri ratsastusta (yhteiskunnan tuella)?
Miksi vaikkapa tanssitunti tai sähly olisi jotenkin huono harrastus?
Ymmärryksessäsi jotain vikaavikaa? Ylivaltuutettu kirstunvartija ehkä juuri hänen naapuristaan tai lähipiiristään tietää kyseisen lapsen mahdolliset lahjakkuudet ja kiinnostuksenkohteet häntä ja hänen vanhempiaan paremmin? Tai mikä oleellisinta, ei niillä ole mitään väliä, koska natsi sieltä tai tuolta haluaa kävellä yli ja määrätä. Ja tanssi ei muuten ole halpa harrastus sekään. Ehkei tanssi innosta? Mitäpä jos sähly ei kiinnosta? On eri asia havitella palloa mailaan joukkueessa, kuin harrastaa yksilölajia missä opitaan tiettyjä taitoja ja arvoja, kun elävää eläintä kohdellaan oikealla tavalla ja hyvin ja saadaan se jopa tottelemaan ihmisen ohjetta. Harrastuksina hyvin erilaisia, ja siten mahdollisesti jossain määrin erityyppiset ihmiset päätyvät kunkin harrastajaksi.
Voi miten rasittava olet tuon kirjoitustyylisi kanssa.
Sanonpa nyt vaan, että ihmisellä on kyky kiinnostua monenlaisista asioista. Ei se voi rajoittua siihen, että pakko saada ratsastaa.
Jalkapallo, koripallo, yleisurheilu, partio, uinti, jumppa eri muodoissaan, soittotunnit, kuoro... ovat vaikkapa esimerkkejä selkeästi ratsastusta edullisemmista harrastuksista, vaikkeivät välttämättä ole edes niitä halvimpia. Ja pääsee monta kertaa viikossa samoilla halvemmalla kuin ratsastamaan kerran viikossa.
Ratsastus ja jääkiekko taitavat olla ne kalleimmat, jos nyt ei ihan mitään moottoriurheilua aleta miettimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan kyseessä olla ratsastusterapia, lahjaharrastus mummilta tai keneltä tahansa läheiseltä, eikä sen pitäisi kuulua jollekin kateelliselle kyttääjälle kuka maksaa ja mitä siinä perheessä. Se on heidän oma asiansa. Kukaan ei ole sinulle yhtä sanaakaan velkaa.
Eli kiteytettynä haluaisit siis riistää siltä lapselta kehittävän ja hyvän harrastuksen, haluaisit nujertaa hänet siihen maanrakoon heti alkuunsa mihin vanhempansa ovat syystä tai toisesta päätyneet, missä kenties aina ovat olleetkin, etkä haluaisi sallia (ihan kuin sinulla olisi oikeudet, teidän korkeutenne) edes sitä mahdollisuutta että hänen lapsensa päätyykin saamaan elämältä vähän vanhempiaan enemmän, ja joskus vielä maksaa siitä takaisin verotuksemme myötä. Sä siis tunnustaudut itse asiassa varsinaiseksi alistajaksi, kiusaajaksi ja riistäjäksi, kun haluat mieluummin nähdä lapsen naama nurinpäin ja nurkkaan alistettuna vailla kehittävää harrastustaan ja siitä versovia toiveikkaita näkymiä? Sä nauraisit siinä vaiheessa tyytyväisenä partaasi, kun se lapsi olisi onneton? Ai että jotkut kehtaavatkin.
Niin että jotenkin erityisesti juuri sinulle kuuluu hyvin turvattu niukahko (vertaapa maailmanlaajuisesti miten valtavasti sulla ja sun perheelläsi on, mitä miljoonilla ei ole eikä koskaan tule olemaankaan) keskiluokkainen elämäsi vailla kysymystäkään onko todella niin, mutta sitten sinä olet myöskin Valittu sanomaan kenelle ei saa antaa tiettyjä rakennusaineita selviytyä vähintään samaan jonakin päivänä? Ei, sinä haluaisit, jos vain voisit, raahata lapsen pois vähän kalliimman harrastuksensa parista.
Sä olet juuri sitä henkisesti vähiten kehittynyttä ihmistyyppiä, joka ei olisi onnellinen edes multimiljönäärinä, koska ainahan jollain olisi sinua enemmän, mietipä sitä, ainahan olisi joku kytättävä ja lytättävä, etkä sä voisi koskaan rauhoittua, kun sähän tiedät sisimmässäsi että ehkä - siis eikö jo nousekin pulssi, perkele! - ehkä joku saa jossain jotain juuri nyt, ja sehän on kaikki uskomatonta kyllä riistetty suoraan sinulta pois - sinun logiikallasi. Alkaako sulle jo vähitellen valjeta, mitä mä yritän susta sulle alleviivata?
Ja ei, en itse ole sossun asiakas eikä mulla edes ole omia lapsia, joten mitenkään siltä kantilta ei tuottunut tuo tekstini. Mua vaan iljettää kuinka Suomessa aina aina aina kateus voittaa kaiken muun.
Lihavoin tuolta pahimmat ylilyönnit, lue nyt itsekin tekstisi ja mieti vähän miksi vuodatustasi on vaikeaa lukea nauramatta. Saati ottaa se edes leikillään vakavasti.
Maailman yksinkertaisimpia ja ilmiselvimpiä taktiikoita yrittää vaientaa toinen ivallisella naurulla. Senkus hekotat, luuletko että nyt tuon ivasi vuoksi häväistyin muuttamaan kantaani ja perusteltua mielipidettäni? Oijjoih, sattui! Sä nauroit mun mielipiteelle ja tavalleni ilmaista itseäni! Yhyy!
Kuule, tuo voi toimia sun kanakerhoissasi tai muualla missä ohjailet päsmärinä sosiaalista kerhoasi, mutta kaikkiin tuollainen kanailu ei tepsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vaikkapa tanssitunti tai sähly olisi jotenkin huono harrastus?
Ei ne olekaan. Mutta miksi köyhä/sossun asiakas/mitävaan ei saa määritellä, että tekisi sitä mikä kiinnostaa? Onko tässäkin nyt joku tarve ulkopuolelta määritellä, mitä köyhä SAA veronmaksajan armosta harrastaa?
Suksikaa... vaikka harrastamaan hiihtämistä. Ja sitäkin isoisän vanhoilla puusuksilla, jos satutte köyhiä olemaan.
Mun mielestä se nyt vaan on ihan helvetin epäreilua, että se joka tekee työtä, ei voi viedä lastaan ratsastamaan, koska sen pitää maksaa ( veroissa) sen köyhän työtätekemättömän lasten sikakalliita harrastuksia.
Ei ole kyse edes kateudesta, vaan EPÄOIKEUDENMUKAISUUDESTA.
Ei tätä voi tämän selvemmin sanoa enää.
Työssä käyvällä tulisi aina olla parempi elintaso kuin sillä joka ei tee työtä. Ja tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, etteikö sivistysvaltiossa pidetä huolta heikommista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan kyseessä olla ratsastusterapia, lahjaharrastus mummilta tai keneltä tahansa läheiseltä, eikä sen pitäisi kuulua jollekin kateelliselle kyttääjälle kuka maksaa ja mitä siinä perheessä. Se on heidän oma asiansa. Kukaan ei ole sinulle yhtä sanaakaan velkaa.
Eli kiteytettynä haluaisit siis riistää siltä lapselta kehittävän ja hyvän harrastuksen, haluaisit nujertaa hänet siihen maanrakoon heti alkuunsa mihin vanhempansa ovat syystä tai toisesta päätyneet, missä kenties aina ovat olleetkin, etkä haluaisi sallia (ihan kuin sinulla olisi oikeudet, teidän korkeutenne) edes sitä mahdollisuutta että hänen lapsensa päätyykin saamaan elämältä vähän vanhempiaan enemmän, ja joskus vielä maksaa siitä takaisin verotuksemme myötä. Sä siis tunnustaudut itse asiassa varsinaiseksi alistajaksi, kiusaajaksi ja riistäjäksi, kun haluat mieluummin nähdä lapsen naama nurinpäin ja nurkkaan alistettuna vailla kehittävää harrastustaan ja siitä versovia toiveikkaita näkymiä? Sä nauraisit siinä vaiheessa tyytyväisenä partaasi, kun se lapsi olisi onneton? Ai että jotkut kehtaavatkin.
Niin että jotenkin erityisesti juuri sinulle kuuluu hyvin turvattu niukahko (vertaapa maailmanlaajuisesti miten valtavasti sulla ja sun perheelläsi on, mitä miljoonilla ei ole eikä koskaan tule olemaankaan) keskiluokkainen elämäsi vailla kysymystäkään onko todella niin, mutta sitten sinä olet myöskin Valittu sanomaan kenelle ei saa antaa tiettyjä rakennusaineita selviytyä vähintään samaan jonakin päivänä? Ei, sinä haluaisit, jos vain voisit, raahata lapsen pois vähän kalliimman harrastuksensa parista.
Sä olet juuri sitä henkisesti vähiten kehittynyttä ihmistyyppiä, joka ei olisi onnellinen edes multimiljönäärinä, koska ainahan jollain olisi sinua enemmän, mietipä sitä, ainahan olisi joku kytättävä ja lytättävä, etkä sä voisi koskaan rauhoittua, kun sähän tiedät sisimmässäsi että ehkä - siis eikö jo nousekin pulssi, perkele! - ehkä joku saa jossain jotain juuri nyt, ja sehän on kaikki uskomatonta kyllä riistetty suoraan sinulta pois - sinun logiikallasi. Alkaako sulle jo vähitellen valjeta, mitä mä yritän susta sulle alleviivata?
Ja ei, en itse ole sossun asiakas eikä mulla edes ole omia lapsia, joten mitenkään siltä kantilta ei tuottunut tuo tekstini. Mua vaan iljettää kuinka Suomessa aina aina aina kateus voittaa kaiken muun.
Lihavoin tuolta pahimmat ylilyönnit, lue nyt itsekin tekstisi ja mieti vähän miksi vuodatustasi on vaikeaa lukea nauramatta. Saati ottaa se edes leikillään vakavasti.
Maailman yksinkertaisimpia ja ilmiselvimpiä taktiikoita yrittää vaientaa toinen ivallisella naurulla. Senkus hekotat, luuletko että nyt tuon ivasi vuoksi häväistyin muuttamaan kantaani ja perusteltua mielipidettäni? Oijjoih, sattui! Sä nauroit mun mielipiteelle ja tavalleni ilmaista itseäni! Yhyy!
Kuule, tuo voi toimia sun kanakerhoissasi tai muualla missä ohjailet päsmärinä sosiaalista kerhoasi, mutta kaikkiin tuollainen kanailu ei tepsi.
Vastauksesi tosiaan kertoo enemmän sinusta kuin minusta.
Onko mahdotonta ajatella lapsen parasta? Todennäköisesti tässä on terapia-aspekti ratsastuksen suhteen,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan kyseessä olla ratsastusterapia, lahjaharrastus mummilta tai keneltä tahansa läheiseltä, eikä sen pitäisi kuulua jollekin kateelliselle kyttääjälle kuka maksaa ja mitä siinä perheessä. Se on heidän oma asiansa. Kukaan ei ole sinulle yhtä sanaakaan velkaa.
Eli kiteytettynä haluaisit siis riistää siltä lapselta kehittävän ja hyvän harrastuksen, haluaisit nujertaa hänet siihen maanrakoon heti alkuunsa mihin vanhempansa ovat syystä tai toisesta päätyneet, missä kenties aina ovat olleetkin, etkä haluaisi sallia (ihan kuin sinulla olisi oikeudet, teidän korkeutenne) edes sitä mahdollisuutta että hänen lapsensa päätyykin saamaan elämältä vähän vanhempiaan enemmän, ja joskus vielä maksaa siitä takaisin verotuksemme myötä. Sä siis tunnustaudut itse asiassa varsinaiseksi alistajaksi, kiusaajaksi ja riistäjäksi, kun haluat mieluummin nähdä lapsen naama nurinpäin ja nurkkaan alistettuna vailla kehittävää harrastustaan ja siitä versovia toiveikkaita näkymiä? Sä nauraisit siinä vaiheessa tyytyväisenä partaasi, kun se lapsi olisi onneton? Ai että jotkut kehtaavatkin.
Niin että jotenkin erityisesti juuri sinulle kuuluu hyvin turvattu niukahko (vertaapa maailmanlaajuisesti miten valtavasti sulla ja sun perheelläsi on, mitä miljoonilla ei ole eikä koskaan tule olemaankaan) keskiluokkainen elämäsi vailla kysymystäkään onko todella niin, mutta sitten sinä olet myöskin Valittu sanomaan kenelle ei saa antaa tiettyjä rakennusaineita selviytyä vähintään samaan jonakin päivänä? Ei, sinä haluaisit, jos vain voisit, raahata lapsen pois vähän kalliimman harrastuksensa parista.
Sä olet juuri sitä henkisesti vähiten kehittynyttä ihmistyyppiä, joka ei olisi onnellinen edes multimiljönäärinä, koska ainahan jollain olisi sinua enemmän, mietipä sitä, ainahan olisi joku kytättävä ja lytättävä, etkä sä voisi koskaan rauhoittua, kun sähän tiedät sisimmässäsi että ehkä - siis eikö jo nousekin pulssi, perkele! - ehkä joku saa jossain jotain juuri nyt, ja sehän on kaikki uskomatonta kyllä riistetty suoraan sinulta pois - sinun logiikallasi. Alkaako sulle jo vähitellen valjeta, mitä mä yritän susta sulle alleviivata?
Ja ei, en itse ole sossun asiakas eikä mulla edes ole omia lapsia, joten mitenkään siltä kantilta ei tuottunut tuo tekstini. Mua vaan iljettää kuinka Suomessa aina aina aina kateus voittaa kaiken muun.
En ota nyt kantaa siihen, mistä aloituksen lapsi/lapset saa harrastusrahansa, onko rikas sukulainen vai sossu mutta...
Oikeastiko lapsi on mielestäsi tuomittu nurkkaan alistetuk
si ja tulevaisuuden suhteen toivottomaksi, jollei saa harrastaa juuri ratsastusta (yhteiskunnan tuella)?
Miksi vaikkapa tanssitunti tai sähly olisi jotenkin huono harrastus?
Ymmärryksessäsi jotain vikaavikaa? Ylivaltuutettu kirstunvartija ehkä juuri hänen naapuristaan tai lähipiiristään tietää kyseisen lapsen mahdolliset lahjakkuudet ja kiinnostuksenkohteet häntä ja hänen vanhempiaan paremmin? Tai mikä oleellisinta, ei niillä ole mitään väliä, koska natsi sieltä tai tuolta haluaa kävellä yli ja määrätä. Ja tanssi ei muuten ole halpa harrastus sekään. Ehkei tanssi innosta? Mitäpä jos sähly ei kiinnosta? On eri asia havitella palloa mailaan joukkueessa, kuin harrastaa yksilölajia missä opitaan tiettyjä taitoja ja arvoja, kun elävää eläintä kohdellaan oikealla tavalla ja hyvin ja saadaan se jopa tottelemaan ihmisen ohjetta. Harrastuksina hyvin erilaisia, ja siten mahdollisesti jossain määrin erityyppiset ihmiset päätyvät kunkin harrastajaksi.
Nettietiketin alkeet: keskustelukumppanin kutsuminen natsiksi lopettaa keskustelun. Eikä varsinaisesti imartele sanan käyttäjää. Kiitos ja hei.
Voihan kyseessä olla ratsastusterapia, lahjaharrastus mummilta tai keneltä tahansa läheiseltä, eikä sen pitäisi kuulua jollekin kateelliselle kyttääjälle kuka maksaa ja mitä siinä perheessä. Se on heidän oma asiansa. Kukaan ei ole sinulle yhtä sanaakaan velkaa.
Eli kiteytettynä haluaisit siis riistää siltä lapselta kehittävän ja hyvän harrastuksen, haluaisit nujertaa hänet siihen maanrakoon heti alkuunsa mihin vanhempansa ovat syystä tai toisesta päätyneet, missä kenties aina ovat olleetkin, etkä haluaisi sallia (ihan kuin sinulla olisi oikeudet, teidän korkeutenne) edes sitä mahdollisuutta että hänen lapsensa päätyykin saamaan elämältä vähän vanhempiaan enemmän, ja joskus vielä maksaa siitä takaisin verotuksemme myötä. Sä siis tunnustaudut itse asiassa varsinaiseksi alistajaksi, kiusaajaksi ja riistäjäksi, kun haluat mieluummin nähdä lapsen naama nurinpäin ja nurkkaan alistettuna vailla kehittävää harrastustaan ja siitä versovia toiveikkaita näkymiä? Sä nauraisit siinä vaiheessa tyytyväisenä partaasi, kun se lapsi olisi onneton? Ai että jotkut kehtaavatkin.
Niin että jotenkin erityisesti juuri sinulle kuuluu hyvin turvattu niukahko (vertaapa maailmanlaajuisesti miten valtavasti sulla ja sun perheelläsi on, mitä miljoonilla ei ole eikä koskaan tule olemaankaan) keskiluokkainen elämäsi vailla kysymystäkään onko todella niin, mutta sitten sinä olet myöskin Valittu sanomaan kenelle ei saa antaa tiettyjä rakennusaineita selviytyä vähintään samaan jonakin päivänä? Ei, sinä haluaisit, jos vain voisit, raahata lapsen pois vähän kalliimman harrastuksensa parista.
Sä olet juuri sitä henkisesti vähiten kehittynyttä ihmistyyppiä, joka ei olisi onnellinen edes multimiljönäärinä, koska ainahan jollain olisi sinua enemmän, mietipä sitä, ainahan olisi joku kytättävä ja lytättävä, etkä sä voisi koskaan rauhoittua, kun sähän tiedät sisimmässäsi että ehkä - siis eikö jo nousekin pulssi, perkele! - ehkä joku saa jossain jotain juuri nyt, ja sehän on kaikki uskomatonta kyllä riistetty suoraan sinulta pois - sinun logiikallasi. Alkaako sulle jo vähitellen valjeta, mitä mä yritän susta sulle alleviivata?
Ja ei, en itse ole sossun asiakas eikä mulla edes ole omia lapsia, joten mitenkään siltä kantilta ei tuottunut tuo tekstini. Mua vaan iljettää kuinka Suomessa aina aina aina kateus voittaa kaiken muun.